tervehdys!
Aion hakea keväällä 2011 Rovaniemen oikeustieteelliseen. Takana on filosofian maisterin paperit tämän vuoden keväältä, pääaineena kirjallisuus, sivuaineina teologia, filosofia, kasvatustiede, suomen kieli ja puheviestintä. Käyn toimistotyössä 37,5/tuntia viikossa, työaika liukuva klo 06-18 välillä.
Olen jo lueskellut viime vuoden pääsykoekirjoja. Ensi vuonna niistä on uudet painokset, eli asiat ovat kai pitkälti samoja kuin tämän vuotisissa.
Ajattelin noudattaa seuraavanlaista lukuaikataulua, kun pääsykoekirjat julkaistaan 1. maaliskuuta: Herään klo 05, syön aamiaisen ja menen työpaikalleni klo 06:ksi. Luen siellä kolme tuntia työhuoneessani ja aloitan työt klo 9. Perheellisenä illat menevät pitkälti vaimoni ja lastemme kanssa; ehkä tunnin puolitoista voin vielä iltaisin lukea tai tutkia vanhoja pääsykokeita ja niiden vastauksia yms. Nukkumassa pitäisi olla viimeistään klo 21.30, jotta yöuniin jää aikaa noin 7 tuntia. Lauantaisin luen 6-8 tuntia.
Ette tietystikään tunne edellytyksiäni, muistiani, älykkyyttäni yms, mutta mitä ajattelette suunnitelmastani. Onko teillä ollut vastaavia, onko toiminut? Mitähän mieli ja kroppa sanovat, jos jätän tuolta reilun kolmen kuukauden ajanjaksolta liikunnan väliin lukuun ottamatta työmatkapyöräilyä, joka on noin 2x15 minuuttia? Tällä hetkellä lenkkeilen ja käyn salilla yhteensä noin 4xviikossa. Liikunnan jättämisestä saisin lisäaikaa lukemiseen, mutta liikkumattomuus voi kostautua väsymyksenä tms.
Voin sitten kesällä raportoida tähän ketjuun miten kävi. :)
Aion hakea keväällä 2011 Rovaniemen oikeustieteelliseen. Takana on filosofian maisterin paperit tämän vuoden keväältä, pääaineena kirjallisuus, sivuaineina teologia, filosofia, kasvatustiede, suomen kieli ja puheviestintä. Käyn toimistotyössä 37,5/tuntia viikossa, työaika liukuva klo 06-18 välillä.
Olen jo lueskellut viime vuoden pääsykoekirjoja. Ensi vuonna niistä on uudet painokset, eli asiat ovat kai pitkälti samoja kuin tämän vuotisissa.
Ajattelin noudattaa seuraavanlaista lukuaikataulua, kun pääsykoekirjat julkaistaan 1. maaliskuuta: Herään klo 05, syön aamiaisen ja menen työpaikalleni klo 06:ksi. Luen siellä kolme tuntia työhuoneessani ja aloitan työt klo 9. Perheellisenä illat menevät pitkälti vaimoni ja lastemme kanssa; ehkä tunnin puolitoista voin vielä iltaisin lukea tai tutkia vanhoja pääsykokeita ja niiden vastauksia yms. Nukkumassa pitäisi olla viimeistään klo 21.30, jotta yöuniin jää aikaa noin 7 tuntia. Lauantaisin luen 6-8 tuntia.
Ette tietystikään tunne edellytyksiäni, muistiani, älykkyyttäni yms, mutta mitä ajattelette suunnitelmastani. Onko teillä ollut vastaavia, onko toiminut? Mitähän mieli ja kroppa sanovat, jos jätän tuolta reilun kolmen kuukauden ajanjaksolta liikunnan väliin lukuun ottamatta työmatkapyöräilyä, joka on noin 2x15 minuuttia? Tällä hetkellä lenkkeilen ja käyn salilla yhteensä noin 4xviikossa. Liikunnan jättämisestä saisin lisäaikaa lukemiseen, mutta liikkumattomuus voi kostautua väsymyksenä tms.
Voin sitten kesällä raportoida tähän ketjuun miten kävi. :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Onnea yritykseen. Yritä myös ymmärtää lukemasi.
Minne sun elämä meni?
Sanoisin: luovu lukuprosessin aikana kaikesta muusta, mutta ÄLÄ liikunnasta! Stressi kuitenkin tulee olemaan kohtuu kova, ja liikunta lievittää / auttaa kestämään sitä kaikkein parhaiten.
Sinänsä, onnea valitsemallasi tiellä! Oikis on hyvä valinta!
FM:llä on ihan erilaiset kyvyt lukea suuria koealueita kuin vasta lukiosta päässeellä. Lukiolainen tarvitsee tietyn tuntimäärän vain päästäkseen sisään suuriin alueisiin, akateemiseen kieleen, käsitteistöön jne. Tunnen muutaman toista tutkintoa tekemään tulleen oikiksesta, eikä heidän lukuprosessinsa ole ollut mitään täysipäivälukemista.
Tottakai täytyy panostaa lukemiseen ja asian osaamiseen, mutta yliopistossa opiskelleella prosessi on erilainen, oivaltamisvaihe nopeampi. Uskon, että 15-20h viikossa riittää, kunhan sen käyttää ajatuksella.
Tuohon kyllä kommenttina pieni "varoituksen" sana: on totta, että jo yliopistossa opiskelleella sinänsä on "kokemusta" opiskelusta, mutta itse huomasin (aikanaan hain oikikseen, kun olin tarpeeksi nähnyt humanistista ja valtiotieteellistä alaa; lopulta myös suureksi onnekseni pääsinkin) että oikeustieteellinen teksti ja juridinen ajattelutapa poikkeaa radikaalisti siitä, mihin aiemmissa opinnoissa on tottunut.
Näin on myös itse tiedekunnassa: siinä missä hum.tdk.ssa sain isohkoja kursseja kasaan kiitettävin arvosanoin kolmen päivän kunnollisella tenttilukemisella, vaatii oikiksessa sama suoritus ainakin kaksi viikkoa (siis ihan oikeaa lukemista; ei mitään tyyliin "tunti silloin tällöin parina päivänä kahden viikon ajan" -häsläämistä) ja siltikin arvosana on vain kolmonen - tai jopa vain ykkönen! Humanistisessa en saanut ikinä hylättyä; oikiksessa sekin varmaan tullaan kokemaan (näin ainakin kokeneemmat opiskelijat aina pelottelee! ;)
Niin, se varoitus: ei kannata sortua liikaan omahyväisyyteen tyyliin "kyllähän mä tämän tajuan" tms. vaikka teksti tuntuisikin helpolta; kannattaa silti pelata varman päälle ja - hyvin nukutun yön jälkeen - lukea vielä kerran ajatuksella ja rauhassa läpi.
Niin, minä pääsin siis aikanaan kolmannella yrittämällä ja joka kerralla luin paljon ja hyvin, mutta kolmas kerta oli ihan "tatsiltaan" erilainen, koska silloin vasta jotenkin alkoi tajuta, mistä koko hommassa (juridisessa tekstissä / ajattelussa) suurinpiirtein on kysymys.
Luin mielenkiinnolla kirjoituksesi, sillä itselläni on sama projekti edessä taas ensi keväänä. Yritin jo tänä keväänä päästä opiskelemaan, mutta lukuaika loppui kesken. Luin 40-tuntisen työviikon ohella, työpäivinä pari tuntia ja vapaapäivinä 4-6- tuntia. Ehdin lukea kirjaat neljään kertaan, tehdä niistä tiivistelmät ja opetella ulkona tärkeimmät käsitteet. Jäin muutaman pisteen päähän, ja tilasin omat vastaukseni jotta oppisin virheistäni. Luultavasti syy oli siinä etten osannut oikeaa vastautekniikkaa. Minulla on myös kaupallinen korkeakoulututkinto suoritettuna, joten uskon että osaan opiskella tehokkaasti. Oikis vaatii kuitenkin ihan erilaista ulkoaopettelutekniikkaa kuin kauppatieteet. Vielä pari lukukertaa enemmän, niin olisi ollut hyvät mahdollisuudet. Nytkin suurin huoli on että mistä lisää aikaa - mutta aion joka tapauksessa taas yrittää.
Hei!
Mites teillä vanhemmilla hakijoilla on suunnitelmat valmennuskurssin suhteen? Hankitteko jonkun etäpaketin - ja onko niistä mitään iloa - vai haetteko ihan ilman tällaista apua?
Nimim. mietintämyssyssä samanlaiset suunnitelmat
Aloittajalle: onko Lapin yliopistossa samat aiheet vuodesta toiseen, kuten tulkitsen viestiäsi? Hgissä aiheet vaihtuvat vuosittain ja joka vuodelle kirjoitetaan uudet kirjat.
Ja jos näin lämpimikseen puhutaan, mua kiinnostaisi tietää, mitkä tekijät sua vetää oikikseen tossa elämänvaiheessa?
Liikuntaa en heivaisi missään nimessä.
Lapin yliopistossa on jo ainakin kymmenen vuoden ajan pyörinyt Oikeusjärjestys-kirjasarja. Tällä hetkellä siihen kuuluu 3 osaa, jotka kaikki sisältävät eri oikeudenalojen kirjoituksia. Tekstipätkät saattavat vaihdella muutamasta kymmenestä muutamaan sataan sivuun. Teossarja päivittyy toki jossain määrin vuosittain, mutta tietty runko säilyy. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tdk:n sivuilla on jo ilmoitettu, että kevään 2011 kysymykset laaditaan "Oikeusjärjestys osat I ja II (Lapin yliopiston oikeustieteellisiä julkaisuja, sarja C 56 ja C 57) pohjalta". Valintakoevaatimuksiin kuuluvat seuraavat artikkelit:
-Oikeusjärjestys osa I, C 56 (7. täydennetty p.): Oikeusinformatiikka, Oikeushistoria, Perheoikeus, Esineoikeus ja Kansainvälinen yksityisoikeus – kansainvälisen yksityisoikeuden perusteet.
-Oikeusjärjestys osa II, C 57 (8. täydennetty p.): Ympäristöoikeus – ympäristöoikeuden perusteet, Rikosoikeus, Valtiosääntö – Suomen valtiosäännön perusasiat ja – käsitteet, Työ- ja sosiaalioikeus – Työsuhdeturva.
Suurin osa (ellei kaikki) näistä löytyy viimeisimmistä painoksista Oikeusjärjestys-sarjaa. Jos ehtii/ haluaa, niin kannattaa lukea edes kertaalleen vanhoista kirjoista nuo mainitsemani artikkelit, niin saa vähän pohjatietoa jo ennen varsinaista pääsykoelukua. Artikkelit saattavat toki vaihtua kokonaan esim. uuden kirjoittajan myötä, mutta kunkin oikeudenalan perusteet kuitenkin pysyvät samoina. Uudet päivitetyt kirjat ilmestyvätkin sitten 1.3.2011.
Itse pyrin viime keväänä juuri Lapin oikikseen, ja olin lukenut kuusi kahdeksasta aiheesta jo etukäteen, ja itse ainakin hyödyin siitä paljon. Ja täällä sitä nyt opiskellaan unelma-ammattia kohti. Eli tsemppiä kaikille pyrkijöille!! Kova työ palkitaan kyllä. ;)
Hauskaa, että on muitakin vanhempia hakijoita, toisen tutkinnon opiskelijoita. Itse haen Helsinkiin. Luku-urakka on kova. Toivottavasti se palkitaan opiskelupaikalla.
Suunnitelmasi kuulostaa hyvältä. Liikunta on varmasti tarpeen aina jossain välissä, jotta jaksaa opiskella. Tsemppiä!
Itse olen myös hieman vanhempi hakija, tavoite olisi Helsingin oikis 2011. Oma tilanteeni on se, että opiskelen jo Helsingin yliopistossa toisessa tiedekunnassa, mutta ajatus oikeustieteellisestä ei jätä rauhaan... Opiskelujani en kuitenkaan uskalla (enkä edes voi, sillä olen opintotuen varassa) jättää jäähylle hakuprosessin ajaksi, vaan tarkoitus olisi suorittaa omia opintoja samalla kun luen pääsykokeisiin. Onko tämä täysin utopistinen ajatus? Hieman huolettaa, että joku raja tulee vastaan siinä, kuinka paljon tietoa kykenee omaksumaan kerralla vaikka jotenkin saisikin aikaa nipistettyä kumpaankin...
Aloittajalle en valitettavasti neuvoja siis osaa antaa, koska olen vasta samassa tilanteessa itsekin, mutta tuohon liikuntajuttuun sanoisin omalla kokemuksella, että älä missään tapauksessa jätä liikuntaa kokonaan pois! Se oikeasti antaa ihan erilaista puhtia ja jaksamista, kuin jos vain istuu päivät pitkät, joten se liikunnasta nipistetty aika on karhunpalvelus omalle lukemiselle. Tee vaikka edes silloin tällöin vähän pitempi pyörälenkki kotiin tullessa tai töihin mennessä, jos ei muuta! Itse olen myös melko aktiivinen, ja muistan vieläkin kun lukion abi-vuonna (silloin joskus vuonna nakki) onnistuin telomaan jalkani pakettiin, oli oikeasti tosi raskas ja uupunut olo kun ei yhtäkkiä päässytkään juoksemaan tai jumppaamaan.
Mitä muuten tarkoitit tuolla, että ensi vuonna on pääsykoekirjoista uudet painokset, toimiiko se Rovaniemen oikiksessa niin, että joka vuosi on samat kirjat vain uusituilla painoksilla, vai tulkitsinko väärin?? Helsingissä ja käsittääkseni Turussa pääsykoekirjat vaihtuvat joka vuosi, eikä niitä tiedä vielä... harmi, tahtoisin päästä jo lukemaan!
Päivittele ihmeessä jo ennenkin kesää, miten pääsykoeprojektisi sujuu!
Hakijan, erityisesti mahdolllisesti useammankin kerran hakeneen kannalta on valitettava tosiasia, että pääsykoe kirjat vaihtuvat vuosittain; hait sitten mihin tahansa Suomen oikikseen. -Toisaalta onni, koska siten joka vuosi on samat mahdollisuudet kuin muilla hakijoilla ja yleensä aina on hyötyä aiemmasta lukemisesta, vaikka lukuaines muuttuisi.
Toki viime vuosina on ollut samanniminen teoksia Rovaniemelle -(aivan kuten aikanaan Helsinkiin luettiin useana vuonna "Souta" ja tai "Timosia" ), mutta kukaan meistä ei tarkkaan ottaen tiedä vielä varmaksi mitä tulevan kevään pääsykoekirjat pitävät sisällään
Pääsykoekirjojen myynnillä tiedekunnat tekevät itselleen helppoa rahaa. - Käytännössä on hyvin pieni riski siitä etteikö niiden myynnillä saataisi enemmän rahaa kuin mitä uhrataan niiden valmistamiseen. Ja, jos niitä jää oikein paljon nurkkiin myymättöminä, niin aina voidaan siirtää myymättä jäänyt osa seuraavaan vuoteen. (-Pidän utopistisena sitä, että oikiksien toiminta loppuisi lähivuosina)
Jos heittäytyisi pessimistiksi niin voisi aprikoida, että tulevaisuudessa saattaisivat tdk:lla olla kiusaus tehdä rahaa helposti enemmänkin. Esimerkiksi ensin myymällä ensimmäisen vaiheen kirjat kaikille halukkaille ja sitten vielä erikseen toiseen vaiheeseen päässeille. Monessa esimerkiksi taiteiden linjoilla on jo nyt useampivaiheinen pääsykoe, joten asia ei ole niin utopistinen, kuin miltä ehkä ensin kuullostaa.
Itse olen hieman huolissani siitä, että mitä oikeastaan tulee tulevaisuudessa tapahtumaan, kun yliopistot ovat entistä enemmän vastuussa itse omasta rahoituksestaan. --Viimeisempänä esimerkkinä tästä on (tai oli), kun saimme hiljattain kuulla, että muutamassa Suomalaisessa yliopistossa on avattu mahdollisuus päästä maisteriopintoihin, jos on valmis maksamaan, eli lyhyesti sanottuna lukukausimaksut. - Kohderyhmä on ulkomailta tulevat opiskelijat, mutta pidän itse todennäköisenä, että saattaa löytyä myös niitä suomalaisia opiskelijoiksi haluavia (tai heidän vanhempia), jotka ovat halukkaita saamaan hyvän opiskelupaikan, vaikka sitten maksamalla sen sijaan, että osallistuisi pääsykoe urakkaan, joka kuitenkin on hyvin tasapuolinen tapa valita hakijoita verrattuna siihen, että paikat menisivät niille, jotka tai joiden vanhemmat maksaisivat eniten. _Tietääkseni oikeustieteellistä tutkintoa ei ole mahdollista suorittaa Suomessa ilman pääsykoetta. (Tutkintoon kuuluvia opinto-kokonaisuuksia voi toki suorittaa maksua vastaan avoimessa yliopistossa).
Lujasti tsemppiä kaikille hakijoille.
Kannattaisi ottaa töistä siksi aikaa lomaa. En usko että siitä kovin paljon mitään tule. Tarvitset myös lepoa riittävästi. Oikiksen lukeminen vaatii todella aikaa ja keskittymistä. Et pysty lukemaan kun olet väsynyt. Eikä lyhyt lukuaika riitä. Opiskelen itse oikiksessa ja käyn myös töissä. Alkaa jo olla ihan lopussa opinnot.
Oikis ja töissäkäynti eivät sopi oikeastaan yhteen. Valmistuminen venyy koska ei ole riittävästi lukuaikaa eikä aikaa kirjoittaa kurssitöitä, puhumatta luennoista.
Itse pääsin sisään Helsingin oikikseen viime kesänä. Olin koko kevään töissä (virastotyö, ma-pe klo 8-16), lukuunottamatta viimeistä puoltatoista viikkoa ennen pääsykoetta. Tärkeintä on löytää itselle sopiva lukutapa ja -aika. Luin vaihtelevasti viikolla n. 3-6 tuntia töiden jälkeen ja viikonloppuisin usein enemmän iltaisin ja öisin, kuin päivällä. Tunteja en missään vaiheessa laskenut enkä tehnyt edes lukusuunnitelmaa. Pidin välipäiviä silloin, kun siltä tuntui ja kävin tuon viimeisen puolentoista viikon aikana Ruotsissa 3 päivän reissulla, joiden aikana luin yhteensä 3 tuntia. Tein siis kaiken ns. suositusten vastaisesti ja onnistuin silti.
Öh...entäs se suomen kielen taito, olisiko vaikutusta asiaan (valmistumisen venymiseen)? Ymmarratko oikeasti mitä luet, kun kirjoitetun kielen tuottamisessa on noin isoja ongelmia?
Miten meni? :)