Koska ihmisten eriarvoistamisessa ei ole mitään myönteistä, niin taas on hallituksen valhetyyliin kehitetty uusi termi: Positiivinen eriarvoistuminen. Hah, siis väkisin väännetään eriarvoistumisen yhteyteen sana positiivinen, että saataisiin sen yhteyteen edes pieni mielikuva jostain myönteisestä.
HS:n pääkirjoitus tänään: "Köyhien alueiden koulut tarvitsevat tukea"
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Köyhien alueiden koulut tarvitsevat tukea/1135261866820/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
"Tampereen yliopistossa tehdyn opinnäytetyön perusteella jopa puolet köyhien alueiden opettajista suunnittelee työpaikan vaihtoa. Osa opettajista tuntee, etteivät he pääse käyttämään varsinaista opettamisen taitojaan, kun suuri osa tunista kuluu järjestyksenpitoon ja oppilaiden rauhoitteluun.
Helsingissä on jo pitkään harjoitettu ns. positiivista eriarvoistamista: köyhimpien ja maahanmuuttajien asuttamien alueiden koulut saavat enemmän rahaa kuin varakkaiden alueiden koulut. Rahojen turvin kouluissa kyetään esim. pienentämään opetusryhmiä ja suuntaamaan enemmän opetusta niille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään.
Köyhimpien alueiden kouluissa tarvitaisiin myös enemmän oppilashuollon työntekijöitä kuin vauraimmilla alueilla. Kunnilla on kuitenkin suuria vaikeuksia taata kouluille EDES VÄLTTÄVÄT oppilashuollon palvelut.
Vuosikausia valmisteltu luonnos opiskeluhuoltolaiksi ei vieläkään etene eduskuntaan (HS 22.11.)."
Ei etene myöskään Tuulikki Ukkolan pari vuotta sitten tehty lakiesitys huostaanottojen siirrosta käräjäoikeuksiin yhtään mihinkään...
Mikä ja mitkä ovat helsinkiläisiä KÖYHIÄ lähiöitä? Perinteisesti on joitain itäisiä lähiöitä leimattu tuolla nimellä, ei niistäkään kaikkia. Tuntuu, että on aika vaikea vetää nykyään rajaa köyhien ja varakkaiden alueiden välille, koska enemmän tai vähemmän köyhiä on niin paljon joka puolella.
Itse asun lännessä perinteisesti suht hyvällä alueella. Kouluja tässä lähiössä on 4 kpl, joista kolmessa on oma lapseni ollut. Minusta erityisesti se koulu, jossa on paljon maahanmuuttajia, oli rahavaroiltaan kaikkein heikoin, lieneekö sitten Mansessa asiat järjestetty eri tavalla. Mutta pääkirjoituksen väite positiivisesta eriarvoistamisesta ei mielestäni ainakaan näy mitenkään oppilaiden arjessa.
Koko ajatus positiivsesta eriarvoistamisesta on irvokas, luokkayhteiskunnan uudelleen rakentamisessa ei todella ole mitään positiivista. Jos opettajien työssä näkyy lapsiperheiden köyhyys, niin miten se tuntuu lasten arjessa! Typerää kokoomus-keskustalaista valehtelua tuokin termi, en usko sen paikkansapitävyyteen, koska ei se ainakaan näy mitenkään koulujenkaan arjessa.
Oman kokemukseni mukaan helsinkiläiskoulujen arjessa näkyy KAIKKEIN SELVIMMIN lasten terveydenhoidon romuttaminen, etenkin koulujen erityisluokilla on sairaalahoidon tarpeessa olevia tai sairaalakouluun jonottavia oppilaita, mikä on järkyttävää! Miten paljon häiriköivissä lapsissa on niitä, jotka ovat jääneet täysin ilman terapiaa tai neurologista kuntoutusta? Nykyisen perusopetuslain ja erityisopetussuunnitelmien mukaan kouluissa ei pitäisi olla häirikköluokkia ollenkaan, mutta miksi niitä on?
Maan hallituksella olisi ollut jo vuosia sitten peiliin katsomisen paikka, EI NIINKÄÄN lasten vanhemmilla.
HS:n pääkirjoitus tänään: "Köyhien alueiden koulut tarvitsevat tukea"
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Köyhien alueiden koulut tarvitsevat tukea/1135261866820/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
"Tampereen yliopistossa tehdyn opinnäytetyön perusteella jopa puolet köyhien alueiden opettajista suunnittelee työpaikan vaihtoa. Osa opettajista tuntee, etteivät he pääse käyttämään varsinaista opettamisen taitojaan, kun suuri osa tunista kuluu järjestyksenpitoon ja oppilaiden rauhoitteluun.
Helsingissä on jo pitkään harjoitettu ns. positiivista eriarvoistamista: köyhimpien ja maahanmuuttajien asuttamien alueiden koulut saavat enemmän rahaa kuin varakkaiden alueiden koulut. Rahojen turvin kouluissa kyetään esim. pienentämään opetusryhmiä ja suuntaamaan enemmän opetusta niille, jotka eivät puhu suomea äidinkielenään.
Köyhimpien alueiden kouluissa tarvitaisiin myös enemmän oppilashuollon työntekijöitä kuin vauraimmilla alueilla. Kunnilla on kuitenkin suuria vaikeuksia taata kouluille EDES VÄLTTÄVÄT oppilashuollon palvelut.
Vuosikausia valmisteltu luonnos opiskeluhuoltolaiksi ei vieläkään etene eduskuntaan (HS 22.11.)."
Ei etene myöskään Tuulikki Ukkolan pari vuotta sitten tehty lakiesitys huostaanottojen siirrosta käräjäoikeuksiin yhtään mihinkään...
Mikä ja mitkä ovat helsinkiläisiä KÖYHIÄ lähiöitä? Perinteisesti on joitain itäisiä lähiöitä leimattu tuolla nimellä, ei niistäkään kaikkia. Tuntuu, että on aika vaikea vetää nykyään rajaa köyhien ja varakkaiden alueiden välille, koska enemmän tai vähemmän köyhiä on niin paljon joka puolella.
Itse asun lännessä perinteisesti suht hyvällä alueella. Kouluja tässä lähiössä on 4 kpl, joista kolmessa on oma lapseni ollut. Minusta erityisesti se koulu, jossa on paljon maahanmuuttajia, oli rahavaroiltaan kaikkein heikoin, lieneekö sitten Mansessa asiat järjestetty eri tavalla. Mutta pääkirjoituksen väite positiivisesta eriarvoistamisesta ei mielestäni ainakaan näy mitenkään oppilaiden arjessa.
Koko ajatus positiivsesta eriarvoistamisesta on irvokas, luokkayhteiskunnan uudelleen rakentamisessa ei todella ole mitään positiivista. Jos opettajien työssä näkyy lapsiperheiden köyhyys, niin miten se tuntuu lasten arjessa! Typerää kokoomus-keskustalaista valehtelua tuokin termi, en usko sen paikkansapitävyyteen, koska ei se ainakaan näy mitenkään koulujenkaan arjessa.
Oman kokemukseni mukaan helsinkiläiskoulujen arjessa näkyy KAIKKEIN SELVIMMIN lasten terveydenhoidon romuttaminen, etenkin koulujen erityisluokilla on sairaalahoidon tarpeessa olevia tai sairaalakouluun jonottavia oppilaita, mikä on järkyttävää! Miten paljon häiriköivissä lapsissa on niitä, jotka ovat jääneet täysin ilman terapiaa tai neurologista kuntoutusta? Nykyisen perusopetuslain ja erityisopetussuunnitelmien mukaan kouluissa ei pitäisi olla häirikköluokkia ollenkaan, mutta miksi niitä on?
Maan hallituksella olisi ollut jo vuosia sitten peiliin katsomisen paikka, EI NIINKÄÄN lasten vanhemmilla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Anita Kelles-Viitanen, Suomen Attacin puheenjohtaja ehdottaa uutta hallintomallia Suomeen:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Hallintomallimme on aikansa elänyt/1135261867176/?cmp=tm_etu_paakirjoitus
"Hallintomallimme on aikansa elänyt"
Hän arvostelee, miten nykyinen malli alistaa ihmistet tuottavuuden palvelijoiksi. Taustalla ovat uusklassisen taloustieteen arvot ja maailmalla tätä mallia pidetään jo vanhentuneena. Saman mallin mukaan kuin Suomessa nyt, eletään myös Itä-Euroopan, Aasian ja Lähi-idän maissa.
Uutta mallia soveltaa sen sijaan esim. Tanska. "Siellä kuntauudistus on vahvistanut palvelujärjestelmää, joka kunnioittaa perusoikeuksia. Suomessa vallitsee edelleen vanha järjestelmä eli vanhusneuvostot, joilla ei ole laillisia oikeuksia saada äänensä kuuluviin kuten nuorisolautakunnilla. Tällaista eriarvoista käytäntöä pidetään maailmalla institutionaalisena syrjintänä.
Ongelmia on myös tavassa, jolla julkiset palvelut nykyään järjestetään. Kilpailutuksessa voittajia ovat kansainväliset suuryritykset, ja palvelut keskittyvät yhä harvemmille. Vaarana on, että päädytään muutaman yrityksen hallitsemiin markkinoihin; tällöin siirrytään valtiollisesta monopolista kaupalliseen monopoliin, joka sanelee ehtoja sosiaalipolitiikalle. Palvelujen laatu vaarantuu, kun toimintaa trimmataan pörssikuntoon karsimalla henkilökuntaa, palkkaamalla vähemmän koulutettuja työntekijöitä, leikkaamalla toimintoja ja rajoittamalla kansalaisten tiedonsaantia."
HUOM! Nykyiseen hallintomalliin siis kuuluu kansalaisten tiedonsaannin rajoittaminen eli sensuuri!
Tulihan sekin nyt virallisesti sanottua, että ei ole pelkästään tämän palstan kirjoittelua :)
"Julkisten palvelujen UUSI MALLI vahvistaisi demokraattista ja osallistuvaa kansalaisuutta. Se ei ole näennäiskuulemisia ilman vaihtoehtoja. Siinä tunnustetaan myös terveyspalvelujen sosiaalinen luonne. HOito- ja hoivatilanteet ovat lämminhenkistä vuorovaikutusta, eivät kylmää taloudellista tuotantoa, jossa ihmiset ja palvelut ovat heittopusseja. Samalla ne tukevat demokratiaa ja kansalaisoikeuksien toteutumista.
IHmisoikeudet eivät ole tavaratalo, josta voi valita vain minimioikeuksia. YK:n jäsenyys edellyttää, että kaikki sovitut oikeudet toteutuvat. Tuottavuuspuhe mykistää sekä sosiaaliset oikeudet että perustuslain arvot."
Kaiken teennäisen tieteilyn ja alistamisKÄYTÄNTÖJEN keskellä tuo kirjoitus sai oikeasti ilon hymyn huulille:)
-Kaikki epähumaani hapatus jota "huoleksi" myös nimitetään, saa huutia. Jorpakkoon modernit ja trendikkäät rouvat!!!
Ehdotettu uusi johtamismalli tukisi DEMOKRATIAA ja KANSALAISOIKEUKSIEN toteutumusta!
Näin Suomessa on sallittua kirjoittaa, vaikka ihan uskomattoman suoraan tuossa onkin sanottu, että demokratia ja kansalaisoikeudet eivät toteudu nykyisessä johtamismallissa.
"Myös Suomessa nähdään jo selviä viitteitä siitä, että huono-osaisuus ja syrjäytyminen periytyvät sukupolvelta toiselle."
Ei se periydy, se tehdään tarkoituksella yhteiskunnan toimesta, se periytetään yhteiskunnan toimesta.
Yhteen itä-helsingin hyvinvoivaan ja suureen lähiöön yhteiskunta halusi saada aikaan eriarvoistuminen jo kauan sitten. Tehtiin metroasema ilman liukuportaita tai korkeintaan tehtiin yhdet kapeat, jotka oli aina pois käytöstä, samoin yksi, korkeintaan kaksi, hissiä ja nekin aina pois käytöstä eli rikki. Vasta kymmenien vuosien päästä metroasemaa korjattiin ja liukuportaat on toimineet. Siinä näytettiin asukkaille paikkansa yhteiskunnassa.
Lähiö täytettiin maahanmuuttajilla, vaikutti että tahallaan. Taas näytettiin asukkaille paikkansa.
Koulujen hyvät motivoituneet opettajat teki kaksivuosikymmentä kovaa työtä pitääkseen tasapainoa yllä ja kotiuttaakseen valtavan määrän erikielisiä maahanmuuttajalapsia tavallisten suomalaislasten seassa. Kiitos heille kun jaksoivat, aikansa.
Edelleen näytetään asukkaille paikkaa. Jäteasemia sinne ja polttolaitoksia tänne, myrkkymaavuoria sinne tänne entisten kaatopaikkojen lisäksi, olipa tuulensuunta mikä vain, niin tulee keuhkovamma. Saastuttavat risteykset toteutetaan halvasti silloilla, ei tunneleilla.
Pikkuluonnonmetsien varassa ollaan terveyttä koitettu säilyttää, mutta asemakaava- ja puistovirastot vievät nämä viimeiset terveyden ylläpidon saarekkeet. Terveyskeskus ei toimi, lääkäreitä puuttuu tai ovat vieraskielisiä, aikanaan uurastaneet luovuttaa ja eläköityy. Asukkaiden sairastuttaminen on nopeinta mahdollista huono-osaisuuden lisäämistä ja periyttämistä.
Jos joku asukas vielä ei paikkaansa yhteiskunnassa usko, niin saadaan uskomaan julkisella manipuloinnilla, miten kauhea paikka itä on.
Ja taas joku tätä poistamaan, eikö niin.
Markkinat arvottaa ihmisiä, ei meillä ihmisillä törkypäättäjille ole minkäänlaista itseisarvoa. Joka pleen paikasta tunkee "trendi"saastetta ja joka ei sellaseen kelkkaan pääse/halua, niin sitä on ruvettu pitämään "huolestuttavana"/"syrjäytymisenä".
Eilisessä Helsingin Uutisissa oli artikkeli uudesta tutkimuksesta (kun niihin vaan enää voisi luottaa; tää eilinen vaikutti todenperäiseltä) että vauraampien alueiden asukkaat vaativat itselleen palveluja ja että lakimiehellä uhkaillaan virastojen työntekijöitä kun taas esim idän alueella on vaimeampia asukkaita, jotka on tottuneet tyytymään huonompaan palveluun. Ja ne palvelut olisi kuitenkin määrä kuulua tasaisesti kaikille.
Tuosta syrjäytymisestä on kaiketi/ilmeisen selvästi tehty markkinoita varten jotakin kannattavaa.