Useammat ihmiset ovat epätietoisuudessaan lähestyneet minua WIN Capitaan liittyvien vahingonkorvauksien tiimoilta. Kyseisellä vahingonkorvausasialla tarkoitetaan tässä yhteydessä rikoksesta tuomituille määrättäviä vahingonkorvauksia, missä "saamapuolella" ovat hyvässä uskossa toimineet sijoittajat. Kuinka tämä asia etenee?
1) Vakuustakavarikoita ei ole määrätty kenellekään muulle kuin niille, joilta on ulkoisten havaintojen perusteella ollut konfiskoitavissa omaisuutta. Tämä johtuu yksinkertaisesti resurssipulasta. Takavarikoiden hakemisen edellytyksenä ei tietysti ole se, että takavarikon kohteella todellisuudessa olisi konfiskoitavaa omaisuutta. "Takavarikkopallojen" pitäminen ilmassa kuitenkin on niin aikaaviepää toimintaa, että tämän vuoksi rikosprosessin tässä vaiheessa on päätetty tehdä rajanvetoja. Oikeudenkäynnin jälkeen saatavan tuomion perusteella nämä takavarikot voidaan sitten alkaa realisoimaan, eli järjestettäväksi tulee ihan kansanomainen huutokauppa, missä WIN Capita rikollisten omaisuus realisoidaan ja rahat tilitetään niille joille ne kuuluvat. Myytäväksi menevät Mersun, kartanot, Rolexit, vesiskootterit - kaikki ne ulkoiset statussymbolit millä huijarit kohottivat itsetuntoaan ja aiheuttivat ympärillä kateutta. (Joidenkin huijareiden tiedetään käyttäneen statussymboleita apunaan jopa seksuaalisten palvelujen hankinnassa.)
2) Oikeudenkäynnin jälkeinen tilanne puolestaan muuttuu vahingonkorvauksen saajan kannalta huomattavasti yksinkertaisemmaksi, olipa voimassaolevaa takavarikkoa tuolla hetkellä tai ei. Poliisille se on erityisen ideaali tilanne, koska poliisi tipahtaa tästä kuviosta kokonaan pois. Kuinka tilanne tulee etenemään on, että kun oikeus nuijii vahingonkorvaustuomion on se ns. oikeuden vahvistama saatava, mikä on sellaisenaan perintäkelpoinen. Tunkiksi kutsutun tahon on tämän jälkeen varsin helppo toimia, eli määräystä heilutellen kipittää ulosottoviranomaisen luokse, joka tämän jälkeen käy ulosmittaamassa kaiken velalliselta. Toki velalliselle jätetään ns. suojaosuus, eli esimerkiksi rahaa kuukauden ruokaan. Tässä yhteydessä velalliselle suoritetaan ns. ulosottoselvitys. Koska tilanne on kiusallinen, epämiellyttävä ja pelottava, on velallisselvitykseen joutuvalla ihmisellä taipumuksena pyrkiä salaamaan omaisuuttaan ulosottomieheltä. Tämänkaltainen salaaminen on kuitenkin rikos. Mikäli käy ilmi, että velallinen on ulosottoselvityksessä valehdellut, tulee tästä tämänhetkisen oikeuskäytännön mukaan 2-3 vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Ns. "Uoti"-päätös ei tässä yhteydessä toimi, koska se käsittää vain henkilökohtaista konkurssia - ei ulosttoselvitystä.
1) Vakuustakavarikoita ei ole määrätty kenellekään muulle kuin niille, joilta on ulkoisten havaintojen perusteella ollut konfiskoitavissa omaisuutta. Tämä johtuu yksinkertaisesti resurssipulasta. Takavarikoiden hakemisen edellytyksenä ei tietysti ole se, että takavarikon kohteella todellisuudessa olisi konfiskoitavaa omaisuutta. "Takavarikkopallojen" pitäminen ilmassa kuitenkin on niin aikaaviepää toimintaa, että tämän vuoksi rikosprosessin tässä vaiheessa on päätetty tehdä rajanvetoja. Oikeudenkäynnin jälkeen saatavan tuomion perusteella nämä takavarikot voidaan sitten alkaa realisoimaan, eli järjestettäväksi tulee ihan kansanomainen huutokauppa, missä WIN Capita rikollisten omaisuus realisoidaan ja rahat tilitetään niille joille ne kuuluvat. Myytäväksi menevät Mersun, kartanot, Rolexit, vesiskootterit - kaikki ne ulkoiset statussymbolit millä huijarit kohottivat itsetuntoaan ja aiheuttivat ympärillä kateutta. (Joidenkin huijareiden tiedetään käyttäneen statussymboleita apunaan jopa seksuaalisten palvelujen hankinnassa.)
2) Oikeudenkäynnin jälkeinen tilanne puolestaan muuttuu vahingonkorvauksen saajan kannalta huomattavasti yksinkertaisemmaksi, olipa voimassaolevaa takavarikkoa tuolla hetkellä tai ei. Poliisille se on erityisen ideaali tilanne, koska poliisi tipahtaa tästä kuviosta kokonaan pois. Kuinka tilanne tulee etenemään on, että kun oikeus nuijii vahingonkorvaustuomion on se ns. oikeuden vahvistama saatava, mikä on sellaisenaan perintäkelpoinen. Tunkiksi kutsutun tahon on tämän jälkeen varsin helppo toimia, eli määräystä heilutellen kipittää ulosottoviranomaisen luokse, joka tämän jälkeen käy ulosmittaamassa kaiken velalliselta. Toki velalliselle jätetään ns. suojaosuus, eli esimerkiksi rahaa kuukauden ruokaan. Tässä yhteydessä velalliselle suoritetaan ns. ulosottoselvitys. Koska tilanne on kiusallinen, epämiellyttävä ja pelottava, on velallisselvitykseen joutuvalla ihmisellä taipumuksena pyrkiä salaamaan omaisuuttaan ulosottomieheltä. Tämänkaltainen salaaminen on kuitenkin rikos. Mikäli käy ilmi, että velallinen on ulosottoselvityksessä valehdellut, tulee tästä tämänhetkisen oikeuskäytännön mukaan 2-3 vuoden ehdoton vankeusrangaistus. Ns. "Uoti"-päätös ei tässä yhteydessä toimi, koska se käsittää vain henkilökohtaista konkurssia - ei ulosttoselvitystä.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kuin omalla etuovellasi.
Ensinnäkin asianomistajan "hyvää uskoa",pahaa uskoa tai uskottomuutta ei käsitellä missään vaiheessa. Oikeutta kiinnostaa vain syytetyn usko.
Puhut myös kovin laajasti koko valtakunnan käytännöstä eli kovin paljon olet aikaa viettänyt selvitykseesi ja olisi sulla iso avustajakaarti muita pökäleitä.
Kirjoitus on tunkeille hämäys, että älä hae takavarikkoa, että kerkee pökäleet vielä toimia.
takavarikon hakeminen resurssipulasta? Se on yksi A4-paperi, jolla pökäleen takavarikkoa alkaa. Siitä alkaa myös takaisinsaannin vanhenemisaika juosta, joten tunkit nyt siitä vaan takavarikoimaan.
on totta, miksi muuten olisi tilanne, että satoja epäiltyjä kentällä ilman takavarikkoa niskassa??? resurssipulalla varmastikin tarkoitettiin sitä, että takavarikon päälläolo käynnistää pääsääntöisesti hirvittävän prosessin, missä velallinen yrittää pyristellä käynnistelemällä takavarikon purkuhakemuksia etc. ajatelkaa jos tällaisia olisi satoja käynnissä ympäri suomen. hirveä hässäkkä
voinko mää itse hakee takavarikkoo?
Voit toki itse edesauttaa asiaa omalla toiminnallasi. Ensin pitää vain kipaista tekemään se rikosilmoitus ja kertoa, että sinun rahaasi on huijareiden hallussa.
Hukkaamiskiellosta ja vakuustakavarikosta päättää tuomioistuin rikostutkinnanjohtajan tai syyttäjän vaatimuksesta. Syytteen vireilletulon jälkeen vaatimuksen voi syyttäjän lisäksi tehdä asianomistaja itselleen tulevan korvauksen maksamisen turvaamiseksi.
Rikoksesta epäillyn omaisuutta voidaan määrätä hukkaamiskieltoon, jos on olemassa vaara, että epäilty pyrkii välttämään sakon, korvauksen tai menetettäväksi tuomittavan rahamäärän maksamisen. Hukkaamiskieltoon saadaan panna enintään määrä, joka oletettavasti vastaa tuomittavaa sakkoa, korvausta ja menettämisseuraamusta. Hukkaamiskielto tarkoittaa sitä, ettei omistaja saa luovuttaa kiellossa olevaa omaisuutta.
Hukkaamiskiellon lisäksi tai sijasta voidaan määrätä vakuustakavarikko, jos hukkaamiskiellon ei katsota turvaavan riittävästi rikosepäillyn maksuhalukkuutta. Vakuustakavarikossa vastaava määrä omaisuutta voidaan panna maksamisen vakuudeksi takavarikkoon eli omaisuus otetaan ulosottoviranomaisen haltuun.
Että kipi kipi tekemään se rikosilmoitus. Samalla edistät yhteistä hyvää, kuten Capitrolli niin sattuvasti sanoi.
Ulosottovelkoja on peritty tänä vuonna tavanomaista enemmän.
Ulosotossa olevilta on peritty tänä vuonna ennätysmäärä velkoja ja nyt ollaan tuntuvasti jo viime vuoden perintäsumman yläpuolella, kirjoittaa Turun Sanomat.
Lokakuun loppuun mennessä on ulosotossa on kerätty jo 63 miljoona euroa enemmän kuin viime vuonna. Koko vuoden perintäsummaksi odotetaan 780 miljoonaa euroa, kun yleensä on jääty 700 miljoonan euron vaiheille.
Perintäsaalin näin suureen kohoamiseen pidetään valtakunnanvoudinvirastossa syynä ulosottoviranomaisten toiminnan tehostumista.
Turun Sanomien haastattelema viraston talouspäällikkö Maire Kulpakko sanoo, että ulosottoviranomaiset myös saavat tietoa ihmisten taloudellisista taustoista aiempaa paremmin ja laajemmin.
Kun tiedonsaanti on helpottunut ja viranomaiset toimivat nopeasti, velalliset eivät myöskään ehdi siirtää omaisuutta ulosoton ulottumattomiin.
Tämän vuoden alussa suomalaisilla oli ulosotossa perinnässä yhteensä noin 2,5 miljardia euroa. Ulosottovelallisia oli lokakuun lopussa Suomessa oli 305 000 ulosottovelallista.
Kauppalehti