Poikaystävä muuttunut intissä

Poikaystäväni lähti viime heinäkuussa inttiin ihan hyvillä mielin, ajatus intistä ei ahdistanut etukäteen. Pari ensimmäistä kuukautta meni hyvin, mutta nyt puolessa välissä on alkanut hajottaa melko pahasti. Nämä viimeiset kuukaudet ennen intin loppumista (pääsee pois tammikuussa) näyttävät olevan pahimpia.

Poikaystävääni vituttaa ja ahdistaa 24/7. On sanonut, ettei ole varma enää, kestääkö loppuun asti. Olen yrittänyt parhaani mukaan tsempata ja lohduttaa, mutta mulla ei kuulemma ole hajuakaan intin rankkuudesta, niin en voi ymmärtää. Kaikki kiukuttelu ja ilkeily purkautuu muhun niin puheluissa kuin siviilissäkin ja tuntuu, että yhtäkkiä kaikki onkin mun vika.

En muista edes, milloin viimeksi poikaystäväni olisi nauranut seurassani. Koitan keksiä meille viikonlopuiksi kivaa tekemistä, mutta poikaystäväni aina sanoo, ettei jaksa tehdä mitään, mutta lähteekin melkein joka viikonloppu baariin "nollaamaan". Itse olen odottanut koko intin ajan lomia kuin kuuta nousevaa, mutta kotiin tuleekin ihan masentunut, kiroileva ja räjähdysherkkä sotilas, joka ei halua viettää juuri minkäänlaista aikaa tyttöystävänsä kanssa. Kateeksi käy kavereita, jotka sanovat, että heidän poikaystävänsä on muuttunut paljon romanttisemmaksi intin aikana ja rakkaus sen kuin kukoistaa.

En vaan tiedä, mitä pitäisi tehdä. Miten yrittää auttaa ja saada toinen taas iloisemmaksi? Välillä poikaystäväni ahdistus menee niin pahaksi, että on käynyt siitä lääkärillekin puhumassa ja saanut joitakin vapautuksia ja B-paperit. Vissiinkin suositelleet myös aloittamaan mielialalääkityksen, mutta itse olen vähän estellyt sen takia, että se ei poista oikeita syitä ja saattaa sivuoireina aiheuttaa mm. itsetuhoisuutta. Toivottavasti tämä piina loppuisi 7.1... muilla samoja kokemuksia?
34035
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

lähti armeijaan tuntui kamalalta. Tiesin, että mikäli muut varusmiehet saavat tietää suhteestamme, niin siitä koituu harmia. No onneksi kukaan niistä inttikavereista ei saannut tietää mitään meistä hänen armeija aikanaan, eikä sen jälkeenkään. Hän kävi onneksi armeijan kaukana täältä pääkaupunkiseudulta.
Itse olin myös todella mustasukkainen, kun tiesin että hän pääsee siellä olemaan toisten miesten kanssa. Pääsee alasti suihkuun, saunaan uimaan. Poikaystäväni on meistä se miehekkäämpi-osapuoli, joka osaa hyvin peittää sen mikä oikeasti on, eli todella miehekäs mies.
Yhdessä hieman sitä pelättiin, tai lähinnä minä pelkäsin, entä jos hän rakastuukin johonkin toiseen siellä. Mitä jos hän löytää sieltä elämänsä rakkauden. Niitäkin tarinoita olen kuullut. Heteromiesten keskuudessa on kuulemma täysin hyväksyttyä pieni keskinäinen flirttailu/koskettelu silloin kun naisia ei ole mahdollista saada. Poikaystävi kertoi, että usein silloin kun enemmistö varuskunnasta oli lomilla. Sotilaspoliisit saattoivat yövartiossa tanssia keskenään, jopa kaulakkain. Sitähän ei voi tietää kuinka viatonta se oli.
Oma poikaystäväni oli onneksi sen verran älykäs, että ei lähtenyt siellä leikkiä pidemmälle. Hän myöskin tiesi kuinka mustasukkainen olen. Lomamme olivat ihania. Oli ihanaa kun hän tuli armeijan lomapuvussa kotiimme. Ja kun hän sai niitä ylennyksiä. Tuntuu, että hänellä piteni siinä samassa joku muukin, kuin pelkkä itsetunto tai sotilasarvo. Oli ihanaa seurustella kersantin kanssa. Armeijan hän selvitti kunnialla, vaikka "kaapissa" sen joutuikin käymään.
Nyt hän pyrkii YK-joukkoihin. En usko että sielläkään kukaan huomaa mitään. Kun selvisi armeijastakin siten, että ei alkanut ottaa eteen edes suihkussa, niin YK-joukot tulee olemaan pikkujuttu. Ainut huonopuoli siinä on se, että hän ei voi ottaa minua sinne mukaan. Eikä me voida rekisteröidä parisuhdettamme, ennenkuin hän pääsee sieltä pois. YK-joukkoihin pyrkiessä kun ne tutkii tarkkaan perhesuhteet ja muut. Mutta meidän avoliittoamme he eivät saa selville.
Jaksamista sinulle ja poitsullesi.

T: Väliaikaisesti jätetty.

Äänestä

Ittehän huomasin armeijassa sen, että se tuhoaa parisuhteita. Itselle ei tosin näin käynyt, koska en seurustellut silloin, mutta monille kämppäkavereilleni kävi näin.

- erään kaverini tyttöystävä lähti ulkomaille vaihto-oppilaaksi ja se masensi frendini. Kaverini puhui hänestä paljon ja he lähettelivät toisilleen viestejä ja puhuivat paljon puhelimessa, he olivat rakastuneita. Myöhemmin hän sai tietää, että tyttöystävänsä tulee kotiin aikaisemmassa. Kaveri oli iloinen, mutta heti ensimmäiselle lomalle mentyään, jolloin se tyttö oli kotona he erosivat. Syytä en tasantarkkaan tiedä, mutta intillä oli siihen suuri vaikutus.

- AUK-oppilastoverini oli kihloissa. Kyseessä oli naisoppilas ja hän piti kihlasormusta aina sormessaan. Myöhemmin huomasimme että sormus lähti pois. Saimme kuulla että hänen sulhasensa oli jättänyt hänet sen takia että tämä oppilas kävi armeijaa ja päätti jäädä vuodeksi.

Itse koin muuttuneeni intissä, mutta mielestäni se muuttuminen oli positiivinen. Intti voi vaikuttaa negatiivisisti moniin, esim. sillä että se riistää lähes kaiken yksityisyyden ja rauhan. Et voi itse päättää asioista ja joudut paljon alistumaan. Yksi mielestäni suuri tekijä on myös se, että varusmiehet eivät saa näyttää armeijassa tunteitaan.
Yksikössäni oli eräs tapaus jossa yksi varusmies meni alakerran tykkihuoneeseen itkemään ahdistustaan iltavapaalla. Eräs toinen varusmies huomasi sen ja yritti lohduttaa häntä, tämä lohdutaja oli nainen. Seuraavana päivänä meitä kaikkia "rangaistiin" siitä että yksikössä varusmiehet ovat osoittaneet tunteitaan ja että se oli tapahtunut nais ja mies varusmiehen välillä. Rangaistus oli vain uudelleen järjestyminen pihalle ja sisälle pariin otteeseen. Silti koin tapauksen tosi epäreiluna noita kahta sotilasta kohtaan, mutta päätin pitää suuni kiinni, koska silloin pääsi helpommalla. Eli tässäkin toteutu se intin perus sanonta: "Ei avauduta".

Joskus paine voi tulla myös lähipiiristä. Halu näyttää muille tai jollekkin voi johtaa tilanteeseen jossa itse kokee olevansa täysi nolla ja kaikki mitä itse tekee ei ole tarpeeksi hyvää. Ihminen voi kokea että odotukset häntä kohtaan ovat suuremmat mitä ne tedollisuudessa ovat. Esim. AUK:iin pääseminen voi olla yksi ratkaiseva tekijä, monet niistä jotka eivät pääse sinne masentuvat tai sitten ne jotka joutuvat sinne vasten omaa tahtoaan masentuvat.

Intissä väsyy normaalia helpomminkin. Vaikka koko viikolla ei olisi yhtään harjoituksia, niin se elämä itsessään väsyttää henkisesti. Tämä "nollaaminen" on juuri sitä että sitä henkistä painetta pyritään lievittämään alkoholin avustuksella. Jotkin ihmiset kestävät tämän henkisen rääkkäyksen, mutta joillekkin se on erittäin vaikeaa. Paras keino tässä tilanteessa olisi saada varusmies puhumaan tunteistaan ja ottamaan vaikka sen ensimmäisen illan rennosti.

Paras lääke tilanteeseen on puhuminen. Mitään ei saavuta sillä että hiljenee ja antaa sen pahan tunteen myhiä sisällä. Itse koin samanlaisia ahdistumisen tunteita kun jouduin lähtemään armeijasta, mutta puhumalla sain itseni taas ruotuun. Jos puhuessa tulee itku niin sitten tulkoon, kaikki pihalla mikä on syrämmen päällä. Miehisestä näkökulmasta ajatellen tälläinen avautuminen voi tuntua tosi epämiehiseltä ja mahdottomalta, mutta voin sanoa, että siinä ei ole mitään häpeämisen aihetta.

Vaikka intin perustoteamuksia on: "Ei avauduta" niin sitä ei tarvitse soveltaa siviilissä, kotona tai läheisten kanssa.

Äänestä

Armeijassa olo on sellaista henkistä nöyryyttämistä, että pitää olla aika dorka militantti, jos siellä viihtyy. Jotkut eivät kestä elämistä samanlaisissa oloissa kuin vaikka vankilassa on, ja se paha olo purkautuu kun saa avautua. Tosin avautuminen saatta olla pelkkää dokaamista, kun siihen avautuu tilaisuus...

Toivottavasti tilanne normalisoituu, kun intti loppuu. Voi käydä niinkin, että tyyppi muuttuu pysyväksi dokaajaksi. Jos niin käy, sitä ei kannata jäädä kattelemaan...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


iorgjoerigh kirjoitti:

Poikaystäväni lähti viime heinäkuussa inttiin ihan hyvillä mielin, ajatus intistä ei ahdistanut etukäteen. Pari ensimmäistä kuukautta meni hyvin, mutta nyt puolessa välissä on alkanut hajottaa melko pahasti. Nämä viimeiset kuukaudet ennen intin loppumista (pääsee pois tammikuussa) näyttävät olevan pahimpia.

Poikaystävääni vituttaa ja ahdistaa 24/7. On sanonut, ettei ole varma enää, kestääkö loppuun asti. Olen yrittänyt parhaani mukaan tsempata ja lohduttaa, mutta mulla ei kuulemma ole hajuakaan intin rankkuudesta, niin en voi ymmärtää. Kaikki kiukuttelu ja ilkeily purkautuu muhun niin puheluissa kuin siviilissäkin ja tuntuu, että yhtäkkiä kaikki onkin mun vika.

En muista edes, milloin viimeksi poikaystäväni olisi nauranut seurassani. Koitan keksiä meille viikonlopuiksi kivaa tekemistä, mutta poikaystäväni aina sanoo, ettei jaksa tehdä mitään, mutta lähteekin melkein joka viikonloppu baariin "nollaamaan". Itse olen odottanut koko intin ajan lomia kuin kuuta nousevaa, mutta kotiin tuleekin ihan masentunut, kiroileva ja räjähdysherkkä sotilas, joka ei halua viettää juuri minkäänlaista aikaa tyttöystävänsä kanssa. Kateeksi käy kavereita, jotka sanovat, että heidän poikaystävänsä on muuttunut paljon romanttisemmaksi intin aikana ja rakkaus sen kuin kukoistaa.

En vaan tiedä, mitä pitäisi tehdä. Miten yrittää auttaa ja saada toinen taas iloisemmaksi? Välillä poikaystäväni ahdistus menee niin pahaksi, että on käynyt siitä lääkärillekin puhumassa ja saanut joitakin vapautuksia ja B-paperit. Vissiinkin suositelleet myös aloittamaan mielialalääkityksen, mutta itse olen vähän estellyt sen takia, että se ei poista oikeita syitä ja saattaa sivuoireina aiheuttaa mm. itsetuhoisuutta. Toivottavasti tämä piina loppuisi 7.1... muilla samoja kokemuksia?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu