Laitoin jollekin treffipalstalle profiilin ja kas kummaa, heti rupes tulemaan viestejä tyyliin: "Hei kaunokainen, missäspäin asut, nähtäisikö joskus". Normaali ihminen varmaan vastaisi innoissaan, että "kiitos kommentista, asustelen tuolla..." mutta minua lähinnä rupeaa ärsyttämään. Olen ollut varmaan liian kauan kiusattuna ja syrjäytyneenä, että tulkitsen kaikki kehutkin v*ttuiluna.
Miksi netissä aina kehutaan ja ehdotetaan treffejä, mutta luonnossa kukaan ei edes vilkaise minua.
Onhan se helppoa sanoa joknun pikkukuvan perusteella, että "oletpa nätti nähdäänkö jossain", mutta oikeasti se on yllättävän vaikeaa... Netissä saattaa vaikuttaa nätiltä ujolta naiselta, mutta luonnossa on täysin jäässä oleva pessimisti, joka ei saa sanaa suustaan :)
toisaalta haluaisi tutustua, mutta kun pelkää aina tuottavansa kauhean pettymyksen kun onkin semmoinen tylsä juro, eikä todellakaan mikään kuvankaunis. No tässä nyt oli taas jotain random vuodatusta, ärsyttää vaan kaikki nettitreffit, facebookit sun muut, jossa väkisinkin alkaa esittämään jotain muuta kuin on :p
Pelkäämpä että minusta tulee inhottava äkäinen vanhapiika.
Miksi netissä aina kehutaan ja ehdotetaan treffejä, mutta luonnossa kukaan ei edes vilkaise minua.
Onhan se helppoa sanoa joknun pikkukuvan perusteella, että "oletpa nätti nähdäänkö jossain", mutta oikeasti se on yllättävän vaikeaa... Netissä saattaa vaikuttaa nätiltä ujolta naiselta, mutta luonnossa on täysin jäässä oleva pessimisti, joka ei saa sanaa suustaan :)
toisaalta haluaisi tutustua, mutta kun pelkää aina tuottavansa kauhean pettymyksen kun onkin semmoinen tylsä juro, eikä todellakaan mikään kuvankaunis. No tässä nyt oli taas jotain random vuodatusta, ärsyttää vaan kaikki nettitreffit, facebookit sun muut, jossa väkisinkin alkaa esittämään jotain muuta kuin on :p
Pelkäämpä että minusta tulee inhottava äkäinen vanhapiika.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Mulla on niiiiiin samat fiilikset. En kylläkään ole treffipalstoja edes kokeillut mutta muuten. Ei siitä ole kauan aikaa kun kaveri yritti saada minua sokkotreffeille tyttöystävänsä kaverin kanssa. Ikinä en ole tuota naista tavannut, kaveri oli näyttänyt naiselle kuvan ja kertonut millainen olen. Ikinä en pystynyt tuohon suostumaan. Olen todella hiljainen ja tuppisuu. Änkytän ja en edes uskalla katsoa silmiin kun punastun naisten läsnäollessa. Mielessä on vain ajatus ettei tuo minusta voi pitää. En siis usko että kukaan minua kelpuuttaisi. Vaatii aikaa, ennenkuin uskallan puhua normaalisti.
Nyt viikonloppuna olin baarissa kaverini kanssa ja pöytään tuli muutama nainen juttelemaan. Jäädyin ihan täysin, änkytin kun piti vastata vaikka ihan yksinkertaiseen kysymykseen. Ja olin ihan lukossa. Ahdisti, tahdoin pois.
Tälläistä minulla. Ei ole kovinkaan helppoa löytää tyttöystävää näillä sosiaalisilla taidoilla.
Sosiaalisia taitoja voi parantaa ja pyrkii harjoittelemaan noita juttelutilanteita jo etukäteen.
"Miksi netissä aina kehutaan ja ehdotetaan treffejä, mutta luonnossa kukaan ei edes vilkaise minua. "
Koska ihmiset ovat varsin ujoja ja harvempi uskaltaa julkisesti ketään kysyä. Myös varsin harva suostuisi vaikka kysyttäisi, koska kysely tuli "väärässä paikassa ja tilanteessa".
Helppoa se on netin kautta sopia tapaamisia jos niin haluaa.
Käyppä sukupuolen vaihdos leikkauksessa ja rumana miehenä kokeile samaa.
Et saa yhtään viestiä ja vaikka laitat itse viestiä et saa välttämättä vastausta.
Olen kanssa katsellut noita nettitreffi-ilmoja ja monilla ulkonäöllisesti kanssani "samalla tasolla olevilla" naisilla/tytöillä on profiilit täynnä miesten kehuja. Naurettavin ääriesimerkki kirjoitti oikeen profiilissaan kuinka nostaa kriteereitään "kerta siihen on näköjään varaa" ja ulkonäkö ei ollut kummoinen.
Monet noista kehujista on tosin varmaan jotain sekopäitä tai jotain yli-ikäisiä niihin profiileihin.
Miksi laitoit profiilin deittipalstalle?
Jos sulla oli tarkoituksena saada kontaktia vastakkaiseen sukupuoleen
niin hyvinhän sulle kävi kun ehdokkaita on paljon.
Siitä vaan sitten vastailemaan...
Voi olla mahdollista että saatkin jonkun mukavan kaverin
Pallo on sinulla :)
Näin on. Itse en ole mikään pahan näköinen mies. Ikää 26, näytän ehkä joltain 22 vuotiaalta. Olen hyvässä kunnossa fyysisesti, en tupakoi, en ravaa baareissa. Ainoa huono puoli on että olen köyhä enkä vielä ole sitä unelmieni ammattia löytänyt. Mutta muuten loistomies. NOOO, kun noille naikkosille treffisivuilla kirjoittaa asiallisesti niin yleensä ei saa minkäänlaista vastausta. Haluavat varmaan sen unelmiensa prinssin ja että joka osa-alueen täytyy käydä yhteen...
Eihän mihinkään sokkotreffeille tarvitse mennä, voithan aloittaa vaikka kirjoittelemalla netissä. Voit jatkaa kirjoittelua niin kauan kuin haluat ja jossain vaiheessa ehkä tapaatte, kun tunnet ihmisen paremmin. Netti suo melkoisia mahdollisuuksia.
Olen kirjoitellut eräälle ystävälleni jo monta vuotta, mutta en ole koskaan tavannut häntä, meillä on kuitenkin yhteisiä tuttavia. Ehkä emme koskaan tapaakaan toisiamme. Olemme yhteyksissä vähintään kerran viikossa. Muistamme toisiamme korteilla ja joskus pienillä lahjoilla, elämme toistemme surussa ja ilossa. Onhan se ehkä vähän valjua, mutta ystävyyttä sekin on.
Emme ole kumpikaan vankilassa! :)
Nää on taas näitä naisten ongelmia...
niin kranttuja, niin kranttuja, mikään ei kelpaa.
Sitten otetaan joku juntti, kalju ja vähän läski,
kun liian hyvännäköinen ei kelpaa,
"et kai sä mikään homo ole, kun olet noin hyvännäköinen?"
Tai onko sulla jo joku toinen?
Täytyyhän noin hyvännäköisellä miehellä olla jo joku.
Hoh, hoijaa.
Onko suomessa oikeasti yhtään tervettä ihmistä?
Ja monilla naisilla on myös se ikävä tapa, että pakkeja ei voi antaa ystävällisesti vaan pitää nolata ja pilkata toinen. Sitten ihmetellään kun miehet eivät lähesty.
Olen 52v mies, kehuvat hyvän näköiseksi ja kymmenen vuotta nuoremman näköiseksi. En tiedä miksi mutta olen ajautunut tilanteeseen jossa olen melkein yksin. Minulla on jonkinlainen suhde meneillään pari vuotta nueremman naisen kanssa, joka on hyvän näköinen ja pitää itsestään huolta liikkumalla. Minulla ei kuitenkaan synkkaa hänen kanssaan, minulle ei riitä että kumppani on hyvän näköinen hänen pitää olla myös sielunkumppani. Ulkonäkö ei merkitse mitään, vaan sisäinen kauneus.
Mutta asiaan. Kokeilin kerran treffipalstaa, taisi olla se Match.com. Pistin profiilin kuvalla ja kerroin luonteestani ja minkänlaista seuraa etsin. Heti alkoi tulla yhteydenottoja mutta täysin päinvastaisilta naisilta joita etsin. Etsin juttuseuraa aivan tavallisista suomalaisista naisista, ulkonäöstä piittaamatta. Kerroin vielä että lähdetään tutustumaan hiljalleen ja katsotaan mitä siitä tulee. Treffejä ehdottivat itänaapurin huo... naiset, ja oudosti nahkaan ja ketjuihin pukeutuneet oudot naiset joiden mielentilasta en todellakaan halunnut ottaa selvää. Nämä itsepintaiset naiset eivät lakanneet pommitusta, vaikka kerroin että en ole kiinnostunut. Yhtään aitoa suomalaista normaalia naista ei näkynyt parin ensimmäisen viikon aikana, niitä oudoiksi luokiteltuja kylläkin. Suljin profiilin koska tunsin oloni ahdistuneeksi. Niin että sattuu niitä miehillekin...
Niin noh, eikö se ole nyt selvää, että kun ollaan treffipalstalla, niin tarkoitus on päätyä treffeillä ihan oikeassakin elämässä. Ja se ei onnistu jos ei laitella viestejä, että "tavattaisko".
Kadulla ei tule vastaavia ehdotuksia samalla lailla, koska kaikki vastaantulijat eivät ole vapaita ja minusta ainakin olisi varsin outoa jos joku lähestyisi kadulla, kehuisi ulkonäköäni ja pyytäisi treffeille....
Eli hieman outona pidän tätä "ongelmaasi"
Tuosta nimimerkistäsi voi päätellä että nyt ei puhuta samasta asiasta. Etsin siis seuraa palstalta kuvaillen millaista seuraa etsin. Joko profiifiani ei oltu tutkittu (todennäköistä) tai palstalle ei eksynyt ketään sielunkumppaniani. Poistin profiilini koska tunsin että yhteydenotot, jotka tulivat täysin päinvastaisilta kumppaneilta joita etsin ahdistivat minua. Voin kyllä kuvitella miltä tuntuu naiselta, joka etsii itselleen seuraa tositarkoituksella, ja saa ehdotuksia kaikenlaisilta sairailta mieheksi kutsuttavilta kaksilahkeisilta.
Oon pyörinyt epäsäännöllisesti n. 5 kuukautta deittipalstoilta enkä ole löytynyt ketään kiinnostavaa. Miesvalikoima (20-25v) on melko masentava, taviksia moi-oon-sosiaalinen-ja-harrastan-jalkapalloa suurin osa ja sitten toki älykkäitä nörttejä, mutteivät kauheasti persoonallaan hurmaa. Vähän sellasta jämäporukkaa juuh.. toki joskus voi olla poikkeuksia. Tietysti naamankin pitäisi olla suht katseenkestävä, en ole etsimässä kaverisuhdetta. Plääh sanon minä. Kiinnostavimmat ihmiset todennäköisesti pyörivät muissa paikoissa kuin deittipalstoilla, joten tuleehan sitä ulkonakin katseltua ujoudesta huolimatta, kesällä sit enemmän. :D
Ei juma.....ta. Tuon ikäinen nuori nainen ei etsi seuraa treffipalstoilta, vaan pyörimällä ikäistensä seuroissa. Ja siinä olet todellakin oikeassa että seurasi ei surffaa kyseisillä palstoilla. Elä kunnolla ja seuraa löytyy !
Vähän vaikea liikkua sellasissa seuroissa, kun ei ole kavereita ollankaan. :P Eikä kiinnosta juominen, en oo koskaan juonut enkä aio.
...alan olla hieman vakuuttunut joitakin kuukausia nettideittejä seuranneena että kyllä tänne eksyvissä jotain vikaa tuppaa olemaan esim. sosiaalisissa taidoissa (kuten minulla!). Olen aktiivisesti selannut miesten profiileja useimmillakin sivuilla ja ottanut yhteyttä, on ollut omaa ilmoitustakin. Masentavaa kun samat tyypit tuntuvat pyörivän monilla eri sivuilla. Jos viitsii neittideitteihin vaivautua, niin kuva kyllä kannattaa pyytää melkeinpä heti, ettei pety liikaa. Sekin vielä, että on jotenkin vaikea ihastua kenenkään kuvaan kun olemuksesta vasta tietää millainen tyyppi kyseessä. Tasan yhden nettimiehen tapasin ja toista kertaa emme sitten tavanneetkaan.
Juu, enpä itsekään ole koskaan seurustellut (21 v) eikä tilanteeseen näytä olevan tulossa muutosta.... Kaveriton nainen on täysi friikki normaalien ihmisten mielestä. Mikäs tässä, saapahan elää kuin pellossa kun ei tarvitse ketään miestä miellyttää.
Netin lisäksi en voi itse tutustua kehenkään oikein missään. Kukaan ei tule juttelemaan meikkaamattomalle silmälasipäiselle tytölle ruokakaupassa tai kirjastossa.