Kysymykseesi vaihtotarpeesta ei osaa vastata, kun
ei tiedä, kuinka suuri anodi alunperin oli ja
kuinka paljon siitä on jäljellä. Hatusta
tempaisten sanoisin, että jos alle puolet
sinkistä on enää jäljellä, vaihda se. Edellisestä
vastauksesta jo kävikin selville sen merkitys:
jos se puuttuu, joku osa rupeaa syöpymään,
ainakin peräsin, jos se on terästä, mutta
yhtähyvin joku täysin yllättäväkin metalliosa,
joka on meriveden kanssa kosketuksessa.
ei tiedä, kuinka suuri anodi alunperin oli ja
kuinka paljon siitä on jäljellä. Hatusta
tempaisten sanoisin, että jos alle puolet
sinkistä on enää jäljellä, vaihda se. Edellisestä
vastauksesta jo kävikin selville sen merkitys:
jos se puuttuu, joku osa rupeaa syöpymään,
ainakin peräsin, jos se on terästä, mutta
yhtähyvin joku täysin yllättäväkin metalliosa,
joka on meriveden kanssa kosketuksessa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kun nyt vaihdat sen kuluneen anodin tilalle
uuden, tarkista, että sillä on sähköinen yhteys
suojattavaan kohteeseen. Siis ei maalia tms.
sinkin kiinnitysruuvien kohdalla. Ja sitten et
maalaa sitä sinkkiä, vaan harjaat sen puhtaaksi
keväisin teräsharjalla.
Katso, että potkuriakselissa on myös
sinkkirengas, ellei vedenalaiset metalliosat ole
veneen sisällä kytketty toisiinsa
maadoituskaapelilla.
Niin olen kuullut väitteen ettei sinkkiä kannata
harjata teräsharjalla...vaan enny muista
miksei...jotain sinkin toimintaa haittaavia
kemiallisia reaktio-juttuja kuitenkin...ehkä joku
kemian harrastaja vois kertoo.
Suosittelivat nylonharjalla putsailua jos
sitäkään.
Selkäranka vaan ei tahdo muistaa kaikkia uusia
oppeja ja vanhat tavat pyrkivät säilymään.
Eri metalleilla, niin kuin kaikilla muillakin
aineilla, on erilainen kyky vastustaa
hapettumista tai kemiallisia reaktioita
yleisemminkin (~reaktioherkkyys). Tältä pohjalta
metallit voidaan laittaa jalousjärjestykseen
(sähkökemiallinen jännitesarja) ja vaikkapa
luokitella jaloiksi ja epäjaloiksi.
Tämä ilmiö johtaa siihen, että kun kaksi eri
metallia on sähköisessä kontaktissa toisiinsa
(kosketus tai sähköä johtava neste) niin
pelkästään se epäjalompi metalli syöpyy ja
jalompi ei. Näin siksi kun eri metallien välille
tulee jännite-ero (~potentiaaliero) ja kun
hapettumisreaktiot (raudalla ruostuminen) voivat
tapahtua vain matalamman potentiaalin
elektrodilla -eli epäjalommalla metallilla. Ja
sitten kun sinkki on melkein jännitesarjan
pahnanpohjimmainen niin se suojaa raudan lisäksi
melkein kaikki muutkin metallit.
Nämä ovat vähän hankalia selvitettäviä ilman
jämptimpiä termejä, mutta työntäkääpäs vaikkapa
perunaan rautanaulan kaveriksi kuparinaula tai
sinkkiliuska ja mitatkaapa jännite
yleismittarilla niin vähän selkiää