Nythän tulee voimaan se tutkinto uudistus, eli kaikkia suorittavat kandin tutkinnon ennen maisterin tutkintoa. Tavoitteenahan on, että osa opiskelijoista tyytyisi kandin papereihin ja siirtyisi työelämään. Olen hieman mietiskellyt mikä on kandin asema versus amk-tutkinto? Esim kauppatieteiden kanditaatin tutkinto verrattuna tradenomiin?
Tiedän, että näillä palstoilla on väännetty tätä ktm vs. trade hommaa, mutta tämä ei ole kuitenkaan provo. Valaiskaa ihmeessä minua jos tiedätte asiasta.
Tiedän, että näillä palstoilla on väännetty tätä ktm vs. trade hommaa, mutta tämä ei ole kuitenkaan provo. Valaiskaa ihmeessä minua jos tiedätte asiasta.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sanokaa nyt vielä, että kauppatieteiden kandi on joka suhteessa ylivertainen tradenomiin. Ihan vaan sitä mietin, että onkos kauppatieteiden kandilla kaikki samat kurssit käytynä kuin tradenomilla? Voisi melkein luulla, että siinä mielessä tradenomi olisi kandia edellä... Vai mitä tämä maisterivaihe sitten pitää sisällään, jos kandikin on jo käynyt kaikki samat asiat kuin valmis tradenomi ja enemmänkin? Toki yliopistossa asioita käydään laajemmin ja tehdään paljon kaikennäkösiä harkkoja yms.
Faktahan on kuitenkin se, että ainakin EKAMKssa ja LTY:n kauppatieteiden osastolla ainakin kurssien nimet ovat aika samoja. Tämä koskee nyt laskentatoimea. Tietenkään sisällöt eivät ole täysin samoja ja varmasti yliopistolla asioita katsellaan eri vinkkelistä kuin meillä AMK:ssa. Ja varmaan laajemminkin. En silti usko että AMK:ssa ja yliopistossa käsiteltäisiin täysin eri asioita, kuten joku fiksu joskus aiemmin totesi.
Onko se kaupptieteiden kandi sitten über-olento tradiin verrattuna? Ja mihin tehtäviin tämä kandi sitten oikein menee? Tuskin tradenomin hommiin ainakaan, eihän siinä olisi mitään järkeä.
Vai rakennetaanko myös AMK:uun semmonen advanced tradenomi-linja, jotka voisivat sitten vääntää KTM:ien kanssa samoista työpaikoista. Ja yliopistoon alemman tason kauppatieteilijä, joka voisi harrastaa samaa tradien kanssa... Tosi fiksua.
..kun nimenomaan erikseen mainitsin, että tämä EI OLE PROVO! Ihan faktatietoa olisin lähinnä kaipaillut;)
Kummallisia ovat kyllä nämä tutkinto-uudistus asiat. Ei niistä ota hullukaan selvää, mikä on ero kauppa tiedemaisterin ja tradenomin saatika sitten sen kanditaatin. Voisi mun mielestä selventää sitä esimerkiksi opetus-ministeriö tai joku muu instanssi, kun kuten toi edellä jo sanoi niin, kurssien nimet on samoja ja se pitää kutinsa.
Siis kun kauppatieteitä luen, niin en voi siitä tradepuolesta kertoo paljoa.
Mutta voin päätellä jotain ihan tän tutkintorakenteen perusteella. Eli, koska KTK on 120 ov. ja KTM 160 ov. ja Gradu yhteensä arvoltaan 16, niin siinhähän ei hirveesti jää opintoviikkoja (24) gradun lisäks. Ne kaikki pitäis mennä lähinnä pääaineeseen, joten niissä on yleensä syventävän tason kursseja 10 ov.
Eli tästä voidaan johtaa kärjistävät vaihtoehdot:
A) Trade ~ KTK
Tällöin seuraa myös ajatus, että
Trade ~ KTM 24 ov gradu.
Itsestäni tuntuu aika utopistiselta. Kurssi kuin kurssi, vaatimustasot on varmasti aivan eri luokkaa heti alun alkaen. Ja ei ne viimeset ov:t kenestään enää yhtäkkiä maisteria tee, vaikka sen gradunki vielä vääntäis. Se gradu nyt ei myöskään ihan helposti kyllä onnistu ilman edeltäviä opintoja vastaavalla vaatimustasolla.
B) Trade =/= KTK
Oikeastaan on parempi vertailla vaikka n. 100 ov. suorittaneiden osaamisia. Siitähän se selviäis helpoiten, eikä tarvii miettiä mitään kandijuttuja. Samat kurssit kaikilla siihen 120 ov. asti anyway. Harva tradeopiskelija tosiaan väittää osaavansa enemmän kuin saman verran opintoviikkoja kasannut kyo.
Oma mielipide tuli jo kai selväksi... Osansa näihin eroihin tekee tietysti myös opetuksen taso. Siis itse opetushan voi olla ihan kuinka hanurista tahansa kummassakin vaihtoehdossa, mutta yleensä yliopistotasolla saa vastauksia kysymyksiinsä alan huipuilta. Kyse on siis edelleen opetuksen sisällöstä ja alan huiput yleensä omaavat über-määrät tietoa asioista ja osaavat myös sen sitten selittääkin (ainakin pyydettäessä).
En kaa osaa paljon kertoa noista kauppa-tieteestä kun itse olen melkein valmis tarde.
Musta etenkin toi plustyyppinen lasku esimerkki oli kauheen vaikea, ootko ite varma että meni KTMMät ja tradenomit oikeen päin? Noi uberit ja gradut on valetta sinänsä kun kuitenkin me saadaan sitä käytännänosaamista työ harjoitellessa.
Annan 10 % todennäköisyyden sille, ettei toi ollu provo, ja vastaan...
--------
Noh menihän ne just väärin. D'oh.
Uus yritys:
KTM ~ Trade + 24 ov + gradu (epätosi)
Mutta toi harjoittelu...
Kukaan ei anna harjoittelijalle oikeaa, 100% vastuunalaista hommaa. Gradu sen puoleen vaatii aika helvetinmoisen perehtymisen asiaan ja tekee ihmisestä jo jonkintasoisen asiantuntijan aiheessa. Lisäksi kyllä suurin osa valmiista KTM:sta omaa alan työkokemusta. Ja vaikka ei omaisikaan niin akateeminen tutkinto vihjaa viittaa kykyyn oppia uutta suht nopeasti. Näin ollen kyse ei ole siitä mitä osaa ekaan duuniin mennessä, vaan mihin on potentiaalia kehittyä siellä.
Ja miten AMK-harjoittelu tekee proffien osaamisesta ja gradun vaativuudesta valetta?
...kauppatieteiden kandi, tradenomi, tradenomi maisteri(amk), kauppatieteiden maisteri... kuulostaa helvetin hienolta - on se hyvä kun päättäjät uudistaa... tarkoituksena on ilmeisesti vaan pistää työnantajat kehälle koko tuhusta...
Suomalainen korkeakoululaitos jakaantuu yliopisto- ja ammattikorkeakoulujärjestelmään, eli ns. duaalimalliin. Yliopistojärjestelmästä valmistutaan kandidaatin tutkinnolla (15%) sekä maisterin tutkinnolla (85%), jotka tunnetaan myös alempana ja ylempänä korkeakoulututkintona. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen vaatimuksena on alemman korkeakoulututkinnon suorittaminen, mutta viime kädessä autonominen yliopisto valitsee itse opiskelijansa.
Ammattikorkeakoulujärjestelmästä valmistutaan amk-perustutkinnolla, joka on korkeakoulututkinto (ei rinnasteta alemmaksi eikä ylemmäksi). Lisäksi käynnissä on amk:jen jatkotutkintokokeilu ja jatkotutkintojen aseman vakinaistava esitys tehdään syksyllä 2004. Tavoite on, että noin 20% (KESUssa ~10%) amk-perustutkinnon suorittaneista suorittaisi amk-jatkotutkinnon työelämävaiheen jälkeen.
Sekä yliopistojen tutkintorakenneuudistuksen että ammmattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilun ja ECTS-järjestelmään siirtymisen käyttöönotto on 1.8.2005. Tavoitteet on asetettu alunperin 1999 ja tämän työkauden (2004-2005) tavoitteet vahvistettiin viime syksynä Berliinissä. Tarkoituksena on luoda yhtenäinen, kilpailukykyinen eurooppalainen korkeakoulualue, jonka koulutusrakenne perustuu I ja II syklin tutkintoihin (myös tohtorit = III). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista on löydyttävä molemmat tutkintosyklit, jotta ne vastaisivat eurooppalaisia mittapuita. Yliopisto- ja amk-järjestelmän eroavaisuuksien vuoksi _kansallisella tasolla_ on syntynyt myös erimielisyyksiä.
Itse katson kehityksen johtavan duaalimallin säilyessä siihen, että epäviralliset tahot rinnastavat amk-perustutkinnon yliopistojen kandin tutkintoon (eli alempaan kk-tutkintoon) ja jatkotutkinnon yliopistojen maisterin tutkintoon (eli ylempään kk-tutkintoon). On kuitenkin huomioitava, että amk-perustutkinnon lähtökohtana on työelämään siirtyminen, kun taas yliopistojen kandin tutkinnon ensisijaisena tavoitteena on antaa valmiudet jatkokoulutukseen. Tämä taasen tarkoittaa sitä, että suomalaisen korkeakoululaitoksen tutkinnot saattavat olla keskenään _rinnastettavissa_, mutta ei kuitenkaan _vertailtavissa_.
Paine koulutusjärjestelmän kehittämiseen on siis pääsääntöisesti kansainvälinen. Mielestäni yhdenkään suomalaisen kk-opiskelijan ei tarvitse olla huolissaan siitä, miten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välinen rinnastettavuus tapahtuu. Lähtökohtaisesti tarkoituksena on siltaopintojen kautta parantaa myös koulutuksen läpäisyä, jolloin esim. tradenomin tutkinnon suorittaneelle avautuu täydentävien opintojen kautta mahdollisuus suorittaa kauppatieteiden maisterin tutkinto ja toisin päin.
Eli vastauksena: kandin asema on lähestulkoon poikkeuksetta (esim. lastentarhan opettaja, farmaseutti) antaa valmiudet jatkokoulutukseen (euroopassa), kun taas amk-perustutkinnon tavoitteena on antaa valmiudet työelämään siirtymiseen tai tarvittaessa jatkokoulutuksen suorittamiseen.
Hommahan on niin, ettei esim. mikään ministeriö tai muu vastaava taho voi päättää, miten nämä kaksi tutkintoa toisiinsa nähden asettuvat - sen päättää työelämä! Itse kyllä työnantajana palkkaisin mieluummin valmiin tradenomin kuin kauppatieteiden kandin.
Mielenkiinnolla jään odottelemaan tutkintouudistusta ja sen vaikutuksia..!
Kandin ja tradenomin ero on periaatteessa se, että amk:ssa opiskelun pitäisi teoriassa olla käytäntöön suuntautuneempaa kuin yo:ssa (en itse ole opiskellut kuin yo:ssa niin en osaa sanoa käytännöstä..) Yliopiston tai kauppakorkean tehtävänä taas on tuottaa teoreettisen koulutuksen saaneita tutkijoita tms., joiden ei siis periaatteessakaan pitäisi olla valmiita vielä kandivaiheessa vaan jatkaa maisterivaiheeseen.
Nyt ongelmana tulee todennäköisesti olemaan se, voiko joistain amk:ta jatkaa maisterivaiheeseen, mutta ainakin Helsingin yo:n kanta on asiaan ollut jyrkän kielteinen. Toisaalta se on ymmärrettävää koska jos koulutusten erot olisivat sellaiset kuin ne on alunperin tarkoitettu olemaan, ammattikorkeatutkinnolla ei välttämättä vielä saa tarpeellisia valmiuksia tieteelliseen ajatteluun ja tutkimusmenetelmiin, joita sitten maisterivaiheessa tarvittaisiin.
Voi hyvin olla, että traden käytännön osaaminen on hyvin lähellä kandia ja miksei parempikin? Maailmassa on paljon töitä, joissa pärjää ns. maalaisjärjellä, kunhan pohjatiedot ovat kunnossa. Teorian rautainen osaaminen ja jatko-opinnot ovat oma lukunsa. Näihin toki yliopisto tähtää.
Väittäisin kuitenkin, että jos esimerkiksi molemmat opinnot suoritetaan rimaa hipoen, vaatii se kuitenkin yliopistolla varmasti enemmän töitä ja oma-aloitteisuutta, kuin AMK:ssa. Ja vaikka molemmat opiskelevat aluksi hyvin pitkälle samoja asioita, pohjustavat yliopiston opinnot suoraan kohti maisterin tutkintoa.