Uteliaisuudesta kyselen

Millaisia muotoja teidän toiminnallanne on? Itse harrastan pääsääntöisesti meditaatiota, yritän perehtyä henkimatkoihin ja näkemiseen sekä hahmottaa paikkani maailmankaikkeudessa. Lisäksi olen perehtyntyt luontaislääkintään ja harjoitan muutamia vanhoja riittejä luonnon kanssa sopusoinnussa pysyäkseni.

Kaikenkaikkiaanhan elän tietokoneajasta huolimatta todella alkukantaista elämää kotieläimineni, vedenlämmityksineni ja vuosi vuodelta enemmän omavaraistaloudessa.

Jollakin palstoista ollut haave kommuuni-elämästä on totta omalta osaltani lukuunottaamtta kommuuni-ideologiaa, eli meidän kattomme alla elää ainoasttan meidän perheemme, vaikka itse toivottaisin tänne tervetulleeksi useammankin ruokakunnan, on isäntä laittanut siinä suhteessa kapuloita rattaisiin.

Toivon, että pystyisin jatkossakin elättämään itseni omalta tilalta käsin, eikä minun tarvitsisi tehdä töitä enempää kuin oman perheen elättämiseen tarvitaan.

Siinä unelmassa onkin kyllä jo tekemistä, tämä yhteiskunta kun ei tee paluuta entiseen kovinkaan helpoksi.

Emme sentään ihan alkukantaisissa oloissa elä, (kylmä) vesi tulee ja menee, lämmintäkin saa, kun vaan viitsii laittaa puuta pesään, keittiö on koneistettu ja televisio (miehen ehdoton vaatimus) löytyy, samoin luonnollisesti tietokone hilavitkuttimineen.
5256
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Enempi se sinne meditaation puolelle pukkaa minullakin, vaikka todella harvoin oikeastaan onnistun siinä kunnolla. Psyyken puolen painolastit kai jarruttavat. Pyrin kaikin tavoin kokemaan meditatiivisen "sulautumisen", esim. tanssin, luonnon, uimisen ym. avulla. Tämänkin harjoittaminen vaihtelee aikalailla, kun ei mieli jaksa niin ei jaksa kroppakaan.

Uniakin on tullut nähtyä... Sekin taso vaatii energiaa mitä ei aina löydy.

Mutta kun päästään tuohon jokapäiväiseen elämänmenoon elikkäs ulkoisiin puitteisiin, niin siinäpä se onkin varsinainen tenkkapoo. Tahtoisin kovasti irti koko teennäisestä länsimaisesta elämäntavasta jonka koen riistävän itseäni. En ole ikinä halunnut elämässäni muuta kuin kirjoittaa fiktiota, ja sen kanssa on tökkinyt niin pahasti että olen kuin arka haava... Ei voisi vähempää kiinnostaa mikään uran luominen, yhteiskunnassa menestyminen jne. Jo lapsena oli haaveena kuttutila keskellä korpea, mutta jos realistisesti pohdin itseäni, niin en taida olla mitään Miina Äkkijyrkkä -tyyppiä... :P

Kovin rasittavaksi ei saisi arki mielestäni tulla, sillä koen kuitenkin että se mitä kohti tässä koko ajan pyrin on jotain abstraktia, jotain mitä itse kutsun sanalla Henki. Ei tästä kuitenkaan oikein noin vaan lähdetä miksikään nunnaksi buddhalaiseen maahankaan että voisi päivät pääksytysten vain meditoida ja arkihuolet kaikki heittää... Enköhän olisi sinne syntynyt jos tarkoitus olisi ollut.

Äänestä
  • Liittyvätköhän kutut jotenkin tiettyihin luonteenpiirteisiin ja toiveisiin??

    Meiltä kun niitäkin löytyy ;)

    Äänestä

  • Reanne kirjoitti:

    Liittyvätköhän kutut jotenkin tiettyihin luonteenpiirteisiin ja toiveisiin??

    Meiltä kun niitäkin löytyy ;)

    (Hyvin menee, meinasin jo unohtaa mikä nikkini olikaan. Mutta enköhän tämän nimen kuitenkin pidä...)

    Niin, eivätkös vuohet ole melkoisen älykkäitä eläimiä, verrattuna ainakin lampaisiin? Olen aina jotenkin tykännyt nimenomaan älykkäistä eläimistä... mistä lie johtuu. Lehmätkin kun on jo tässä maassa pilattu, perkele tissiliivejä pitävät!

    Äänestä

  • Qadesha kirjoitti:

    (Hyvin menee, meinasin jo unohtaa mikä nikkini olikaan. Mutta enköhän tämän nimen kuitenkin pidä...)

    Niin, eivätkös vuohet ole melkoisen älykkäitä eläimiä, verrattuna ainakin lampaisiin? Olen aina jotenkin tykännyt nimenomaan älykkäistä eläimistä... mistä lie johtuu. Lehmätkin kun on jo tässä maassa pilattu, perkele tissiliivejä pitävät!

    ovathan ne älykkäitä ja -kuten jokainen itseään kunnioittava älykäs olento- äärimmäisen itsepäisiä ;)

    Periaatteessa ainoa tapa YRITTÄÄ saada vuohi toimimaan ihmisen tahdon mukaisesti on lahjoa sitä sumeilematta; keino joko toimii tai ei, ainoa minkä voi kokeillessaan menettää on herkut ja itsekunnioitus... ;)

    Vuohihan on lisäksi oikea vapaudenlapsi, joka ei aidassa pysy, ellei sitä satu huvittamaan; eli siis ainakin minulle täydellistä seuraa ja samalla ainoa elementti, joka saa minut hymyilemään aina ja kaikkialla!!

    Äänestä

  • Reanne kirjoitti:

    ovathan ne älykkäitä ja -kuten jokainen itseään kunnioittava älykäs olento- äärimmäisen itsepäisiä ;)

    Periaatteessa ainoa tapa YRITTÄÄ saada vuohi toimimaan ihmisen tahdon mukaisesti on lahjoa sitä sumeilematta; keino joko toimii tai ei, ainoa minkä voi kokeillessaan menettää on herkut ja itsekunnioitus... ;)

    Vuohihan on lisäksi oikea vapaudenlapsi, joka ei aidassa pysy, ellei sitä satu huvittamaan; eli siis ainakin minulle täydellistä seuraa ja samalla ainoa elementti, joka saa minut hymyilemään aina ja kaikkialla!!

    Älä muuta viserrä!
    Olen hoitanut sekä vuohia että lampaita jonkinlaisessa eko-kolhoosissa 80-luvulla (siinä piti opetella lypsämäänkin), enkä yhtään ihmettele tätä Johanneksen Ilmestyskirjan jakoa vuohiin ja lampaisiin.
    Siis... Vanha kunnon Fritz eli Friedrich Nietzsche jo totesi, että ei se ole mitenkään epäloogista, että lammas on nostettu kunnon kristityn esikuvaksi.
    Lammas juoksee vaikka kilometrin tyhjän ämpärin perässä, minkä pohjalla on vähän hajua siitä Taivaan Valtakunnan Autuudesta, mutta vuohi ei ole aivan yhtä helposti huijattavissa. Se on jotenkin älykäs ja yksilöllinen eläin...!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Reanne kirjoitti:

Millaisia muotoja teidän toiminnallanne on? Itse harrastan pääsääntöisesti meditaatiota, yritän perehtyä henkimatkoihin ja näkemiseen sekä hahmottaa paikkani maailmankaikkeudessa. Lisäksi olen perehtyntyt luontaislääkintään ja harjoitan muutamia vanhoja riittejä luonnon kanssa sopusoinnussa pysyäkseni.

Kaikenkaikkiaanhan elän tietokoneajasta huolimatta todella alkukantaista elämää kotieläimineni, vedenlämmityksineni ja vuosi vuodelta enemmän omavaraistaloudessa.

Jollakin palstoista ollut haave kommuuni-elämästä on totta omalta osaltani lukuunottaamtta kommuuni-ideologiaa, eli meidän kattomme alla elää ainoasttan meidän perheemme, vaikka itse toivottaisin tänne tervetulleeksi useammankin ruokakunnan, on isäntä laittanut siinä suhteessa kapuloita rattaisiin.

Toivon, että pystyisin jatkossakin elättämään itseni omalta tilalta käsin, eikä minun tarvitsisi tehdä töitä enempää kuin oman perheen elättämiseen tarvitaan.

Siinä unelmassa onkin kyllä jo tekemistä, tämä yhteiskunta kun ei tee paluuta entiseen kovinkaan helpoksi.

Emme sentään ihan alkukantaisissa oloissa elä, (kylmä) vesi tulee ja menee, lämmintäkin saa, kun vaan viitsii laittaa puuta pesään, keittiö on koneistettu ja televisio (miehen ehdoton vaatimus) löytyy, samoin luonnollisesti tietokone hilavitkuttimineen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu