Puoliso kuoli lapsettomana ja leskellä on (ei kotona asuvia) edellisestä liitosta lapsia, joista toinen alle 18. (ovat asuneet eroneena jo 16 vuotta ja lapset toisen vanhemman luona, ei tässä kodissa) ( puolisot olivat toisen kuollessa molemmat hieman yli nelikymppisiä). Kuolleen puolisolla elää molemmat vanhemmat ja sisaruksia. Miten pesänselvitys ja perunkirjoitus tulee tehdä? Omaisuutta on paritalo ja rakenteilla oleva kesämökki. Pesänjakoahan ei tässä tapauksessa tarvita, ellei ole testamenttia esim. kummilapselle, sisaruksille tai omille vanhemmille, mutta millä tavoin pesänselvitys laillisesti tulee suorittaa, aikarajahan on kaiketi 3 kuukautta. Ketä tulee olla tilaisuudessa mukana ja miten se käytännössä kuuluu toimittaa. Ketkä ovat asianosaisia ja tuleeko pesänselvitys tehdä vainajan kotona ja em. läsnäollessa ja keiden heistä?
Laillinen pesänselvitys?
Käytännön asiat?
501670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Ei "pesänselvitys", vaan perunkirjoitus.
"Puoliso" "asuneet eronneina"
Siis oliko avioliitto voimassa vai ei?
Jos on avioero voimassa, niin ei voisi vähempää asiat expuolisolle kuulua.
"Puoliso kuoli lapsettomana ja leskellä on (ei kotona asuvia) edellisestä liitosta lapsia, joista toinen alle 18. (ovat asuneet eroneena jo 16 vuotta ja lapset toisen vanhemman luona, ei tässä kodissa) ( puolisot olivat toisen kuollessa molemmat hieman yli nelikymppisiä)"
Eihän tästä sepustuksesta ota selvää kirveelläkään. Siis "ovat asuneet eroneena jo 16 vuotta" - ketkä?? Tämä nyt kuollut ja hänen puolisonsa? Siis ovat asuneet erillään, mutta eivät ole virallisesti eronneet?
Jos näiden kysymysten laadintaan käytettäisiin edes pikkuisen enemmän aikaa, niin että annettaisiin kaikki asiaan kuuluvat tiedot, ja VAIN ne, niin olisi paljon helpompi vastata.
Loistava esimerkki:
"Kuolleen puolisolla elää molemmat vanhemmat ja sisaruksia."
Juu tämä kyllä muistetaan mainita, vaikka sillä ei ole minkään valtakunnan merkitystä, mikä eloonjääneen puolison sukutilanne on. Kas kun et vielä laittanut että kuolleen puolisolla on saksanseisoja ja valkoinen angorakissa.
Sen sijaan koko viestissä ei ole sanaakaan siitä, mikä on KUOLLEEN perhetilanne (paitsi että kuoli lapsettomana). Ja se kun on oleellisen tärkeää tietää, että onko kuolleella vanhemmat elossa; sisaruksia, etc.
Pesänselvityksellä tarkoittanet perunkirjoitusta, joka on toimitettava 3 kk:ssä kuolemasta.
Kerrot lesken sukulaisista, joilla ei ole mitään tekemistä perunkirjoituksessa, mutta vainajan sukulaisista et mainitse mitään. Eikö vainajalla siis ollut elossa vanhempia/sisaruksia/sisarusten lapsia? Perunkirjoitukseen kun on kutsuttava nimenomaan vainajan ns. toissijaiset perilliset: vanhemmat, jos elävät -> kuolleen vanhemman asemesta hänen lapsensa -> kuoleen lapsen (vainajan sisaruksen) asemesta hänen lapsensa; alaikäisen osalta kutsutaan hänen huoltajansa.
Perunkirjoituksen ajasta ja paikasta tulee toissijaisille perillisille toimittaa todisteellinen ilmoitus. Kirjattua kirje on yleisesti käytetty menettely (vaikka se tarkkaan ottaen ei kerro, mitä kirjeessä on ollut). Perunkirjoitus voidaan toimittaa, vaikka kutsuttu olisi jäänyt saapumatta; tällöin perukirjaan on merkittävä, miten pois jäänyt oli kutsuttu.
Perunkirjoituksen toimittavat kaksi lesken valitsemaa uskottua miestä. Leski ilmoittaa valaehtoisesti pesän (vainajan lesken) varat ja velat, jotka uskotut miehet kirjaavat. Sellaisen omaisuuden, jolla ei ole eksaktia arvoa kuolinajankohtana, uskotut miehet "parhaan ymmärryksensä mukaan" arvioivat periaatteessa käyvän arvon mukaisesti. Perunkirjoitus on asiallista toimittaa vainajan kotona.
Perukirjan allekirjoittavat pesän ilmoittaja (leski) ja uskotut miehet. Muiden läsnäolijoiden allekirjoituksia ei tarvita, mutta voidaan haluttaessa merkitä "tässä perunkirjoitustoimituksessa olemme olleet läsnä".
Tarkoituksena oli kirjoittaa, että kuolleella puolisolla elävät molemmat vanhemmat ja sisaruksia. Leskellä on edellisestä liitosta lapsia, sekä alaikäisiä että täysi-ikäisiä, eli pitääkö heidät tai alaikäisen lapsen edustajat myös kutsua. Tiedän, että kun toinenkin puoliso kuolee eli tämä leski, ensiksi kuolleen (lapsettoman) omaisuus siirtyy tämän nk. toissijaisille perijöille, tässä tapauksessa ensiksi kuolleen vanhemmille ja jos nämä eivät enää elä ensiksi kuolleen sisaruksille ja viimeksi kuolleen puolison omaisuus taas tämän lapsille (jos ovat elossa). Pesänselvitys ja perunkirjoitus eli taloudellinen tilanne ensiksi kuolleen vainajan kuollessa tulisi olla sekä ensiksi kuolleen perijöiden ja myös viimeksi kuolleen perijöiden tiedossa. Pesän selvitys on kaiketi lesken tehtävä, mutta eikö siinäkin tulisi olla läsnä myös vainajan edustajia? Perunkirjoitushan tehdään pesänselvityksen jälkeen ja pesän jako. Jota ei tässä tapauksessa tarvita ellei ole testamentteja, vaan leski saa pitää aluksi kaiken jakamattomana.
>>Leskellä on edellisestä liitosta lapsia, sekä alaikäisiä että täysi-ikäisiä, eli pitääkö heidät tai alaikäisen lapsen edustajat myös kutsua.>Tiedän, että kun toinenkin puoliso kuolee eli tämä leski, ensiksi kuolleen (lapsettoman) omaisuus siirtyy tämän nk. toissijaisille perijöille, tässä tapauksessa ensiksi kuolleen vanhemmille ja jos nämä eivät enää elä ensiksi kuolleen sisaruksille ja viimeksi kuolleen puolison omaisuus taas tämän lapsille (jos ovat elossa).>Pesän selvitys on kaiketi lesken tehtävä
Mutta en sen väärintulkintaa. Väärin myös minulle nyt vastattiin. Pesän selvityshän on aina tehtävä ennen perunkirjoitusta ja mistä kirjoittaja tietää, että ei ole testamenttejä? Kirjoitin kyllä että ellei ole testamenttia,mutta en että ei ole. Asianosaisetkaan eivät tiedä vielä, onko vai ei tai mistä voisivat tietää? Pesänselvittäjinä pitäisi ainakin lakikirjan mukaan olla kaikki pesän osakkaat, myös toissijaiset perijät. Miten ihmeessä ilman pesänselvitystä lasketaan pesän varat? Kysyin myös perunkirjoituksen muodollisuutta ja asianomistajien kutsumista tilaisuuteen , sitä en tiennyt tai nykykäytäntöä ja sain sain vastauksen.
Tässä lakitietoa netistä lyhyesti:
Pesänselvitys
Ennen perinnönjakoa pesä täytyy selvittää. Pesänselvityksellä tarkoitetaan perunkirjoitusta ja pesän velkojen maksamista. Pesänselvityksen jälkeen pesä on valmis jaettavaksi. Kuolinpesän osakkaat voivat itse hoitaa pesänselvityksen tai pesään voidaan hakea pesänselvittäjää. Pesänselvittäjää tarvitaan riitaisissa ja velkaisissa kuolinpesissä. Käräjäoikeus määrää pesänselvittäjäksi lakimiehen. Pesänselvittäjän määräämisen jälkeen kuolinpesän osakkailla ei ole oikeutta määrätä kuolinpesää koskevista asioista eikä oikeutta esimerkiksi myydä pesään kuuluvaa omaisuutta.
Lakikirjan mukaan myös vainajan pesä on ensin selvitettävä, luetteloitava ja arvioitava omaisuus, otettava selvää veloista ja varoista. Pesän selvityksestä huolehtivat, joko pesän osakkaat yhdessä tai erityinen pesänselvittäjä. Osakkaita ovat perilliset ja yleisjälkisäädöksen saajat sekä eloon jäänyt puoliso, puoliso ei ole enää osakas sen jälkeen kun ositus on suoritettu jne.
Tässä tapauksessa leski ei ole vielä ottanut yhteyttä toissijaisiin perijöihin. Jonka vuoksi kysyin asiaa. Lakikirjan mukaan myös toissijaiset perijät olisivat olleet pesänselvittäjiä heti alusta asti. Tällaisessa pesänselvitystilanteessa olen ollut itse mukana, joka oli lakimiehen
toimittama ja ennen varsinaista perunkirjoitusta.
Täsmennystä kaipaa myös pari kohtaa. Leskenhän ei tarvitse antaa tasinkoa, jos on rikkaampi , eli tasan omaisuutta ei välttämättä jaeta. Lisäksi kun leskikin kuolee ja hän on lisännyt omaisuuttaan, lisäys menee omien perillisten hyväksi, mutta jos omaisuus vähenee lesken pesästä maksetaan korvausta ensiksi kuolleen omaisille.
Tässä lainaus sanamuotoineen:
1. Lesken eläessä tapahtunut omaisuuden lisääntyminen perinnön, testamentin, lahjan tai ansiotoiminnan vuoksi tulee hänen omien perillistensä hyväksi.
2. Ensiksi kuolleen perillisillä on oikeus saada hyvitystä, jos leski on lahjoituksilla tai muulla vastaavalla tavalla olennaisesti pienentänyt omaisuuttaan.
No, tässäpä sinulle vielä lisäopastusta.
>>Pesän selvityshän on aina tehtävä ennen perunkirjoitusta>Pesänselvittäjinä pitäisi ainakin lakikirjan mukaan olla kaikki pesän osakkaat, myös toissijaiset perijät.>Miten ihmeessä ilman pesänselvitystä lasketaan pesän varat?>Lakikirjan mukaan myös toissijaiset perijät olisivat olleet pesänselvittäjiä heti alusta asti.
... tuon olit ymmärtänyt oikein.
Mutta tässä tapauksessa, kuten äskeisessä kommentissani kerroin, omaisuuden ositusta ei lainkaan toimiteta. Leski perii puolisonsa varat sellaisenaan, osittamattomina.
Jos jotakin varoja tai velkoja vielä unohtuu perukirjasta niin ne voi lisätä myöhemmin.
Eli jos jotakin on (joko epähuomiossa tai sitten ei ole tiennyt) jäänyt perukirjasta pois ne voi todella helposti sinne lisätä (käytännössä täydentää veroilmotusta=perukirja).
>>Eli jos jotakin on (joko epähuomiossa tai sitten ei ole tiennyt) jäänyt perukirjasta pois ne voi todella helposti sinne lisätä (käytännössä täydentää veroilmotusta=perukirja).
Ei siitä linnaan joudu jos jotakin jää pois.
Senkun lisää ne listan jatkoksi, ja nimet paperiin.
Mitä siihen mainostamaasi helppouteen tulee, niin täydennysperunkirjoitus on yhtä helppo kuin varsinainen perunkirjoitus. Jostakin se on helppoa, jostakin ei.
Vai vituttaako kun et huomannut itse mainita koko lisäyksestä, olisit huolellisempi niin muiden ei tarvitsisi lisätä mitään.
Ja vielä helppoudesta, kopioin suoraan perukirjan lisäyksestä.
Sen ja sen perukirjaan ilmoitti jälkeenpäin leski se ja se kuuluvan vielä vanhan kevytmoottoripyörän.
Arvioitiin arvo 300€
Allekirjoitukset uskotuilta miehiltä.
Onko tuo nyt vaikeaa?
Nyt tietenkin väität ettei tuo ollut laillinen mutta kylläpä se on verottajalle kelvannut.
Tietenkin jos kaikki on päin persettä niinkuin tässä meidänkin tapauksessa sitten lopulta oli, leski ei ollut ilmoittanut asioita sinne päinkään ja vuotta myöhemmin pidettiin oikaisuperunkirjoitus ja siitä tehtiin oikaisuperukirja.
Purkauksesihan ei sinänsä mulle kuulu, mutta eihän verottajan kelpuutus perukirjan lisukkeista pk:n säädöksien kannalta laillista tee. Lisukkeiden kelpaaminen verottajalle on hyvä tieto sinänsä, mutta laitonta ottaa yleiseksi käytännöksi. Perukirjan laittomuuksistahan ei taida olla sanktioita, joten täydennysperukirjoja värätään useinkin osakkaille ilmoittamatta.
Eikö tuo esittämäni perukirjan lisäys täyttänyt lain kirjaimen.
Oli pesän ilmoittaja sekä kaksi uskottua miestä jotka allekirjoituksillaan vahvistivat lisäyksen.
Tuon lisäyksen teki asianajaja joka varmasti tiesi mikä on laillista ja mikä ei.
On kaiken lisäksi sellainen käsite kuin vallitseva käytäntö jonka mukaan toimitaan.
Esimerkkinä voisi ottaa kiinteistöjen arvostus perukirjassa.
Aiemmin oli vallitseva käytäntö että perukirjaan merkittiin huomattavasti alhaisempi arvo, nyt tilanne on korjattu vastaamaan lakeja ja pykäliä eli todellinen arvo.
Eli on olemassa vallitseva käytäntö ja lakipykälät, arvappa kummalla yhteiskunnassa pelataan?
>>Vai vituttaako kun et huomannut itse mainita koko lisäyksestä, olisit huolellisempi niin muiden ei tarvitsisi lisätä mitään.
En tiedä haluaako muutamat tahallisesti sotkea , mutta onhan päivän selvää, että ensin on pesä selvitettävä ja hankittava vainajasta sukuselvitykset , tiedot veloista ja talletuksista, omaisuudesta , vakuutuksista ym. Myös testamenteista. Lesken omaisuus on myös selvitetetävä. Jos LESKI tekee yksin kaiken, ei vainajan mahdolliset muut omaiset, testamentin saajat ym. henkilöt saa koskaan tietää vainajan rahallisesta tilanteesta, ei edes välttämättä tahdosta. MITÄ HE SILLOIN LESKENKIN KUOLTUA OVAT PERIMÄSSÄ? ÄLKÄÄ HÖMÖILKÖ. Täällä on selvitetty miten testamentti esimerkiksi tehdään laillisesti. ( esim pankin tallelokeroon säilytettäväksi) JOS LESKI YKSIN HAKEE TOSITTEET pankistakin ym, nehän on muutettavissa ja hukattavissa Lapsettoman testamenttikin voi olla olemassa kenelle tahansa , myös henkilölle joka ei tiedä edes vainajan kuolleen. Tässä oli kyse lapsettomasta puolisosta.
Lakikirja sanoo että perunkirjoitukseen on kutsuttava, jos avioliitossa ollut vainaja on lapseton, lesken lisäksi vainajan toissijaiset perilliset, eli hänen vanhempansa, mikäli toinen näistä on kuollut, heidän jälkeläisensä. VAIKKA LESKI PERII LAPSETTOMAN PUOLISON, jos tämä ei ole tehnyt testamenttia jollekulle muulle, hän saa kuolleen puolison osuuden vain hallintaansa ja omistaa täysin oikeuksin vain oman osuutensa.
Puolisonsa omaisuutta hän ei saa testamentata edelleen.
ETTE TE VOI TÄÄLLÄ NOIN VAAN KUMOTA LAPSETTOMAN PJUOLISON vanhempien ja sisaruksien oikeuksia tai kummilapsen testamenttia joka voi olla pankissa ja jonkun ulkopuolisen valvonnassa.
>>Lakikirja sanoo että perunkirjoitukseen on kutsuttava, jos avioliitossa ollut vainaja on lapseton, lesken lisäksi vainajan toissijaiset perilliset ...>VAIKKA LESKI PERII LAPSETTOMAN PUOLISON, jos tämä ei ole tehnyt testamenttia jollekulle muulle, hän saa kuolleen puolison osuuden vain hallintaansa ja omistaa täysin oikeuksin vain oman osuutensa.>JOS LESKI YKSIN HAKEE TOSITTEET pankistakin ym, nehän on muutettavissa ja hukattavissa
Leski ei peri lapsetonta puolisoa täysin oikeuksin, k'äytännössä hän omistaa silti vaan oman puolen pesästä täysillä okeuksilla, tai hänen perillisensä, jos hän hukkaa omaisuutta se on korvattava ensiksi kuolleen puolison oamisille. Näin olen myös minä aikaisemmin selvittänyt ja löytyy ihan tuoreesta lakitekstistä, myös netin viralliselta lakiosastolta. Ei puoliteta jäljeällä olevaa vaan aikaisemman omistuksen suhteessa siksi se pesänselvityskin on tehtävä huolella. (Jos aikaväli puoliosiden kuoleman välillä on pitkä sen tietää yksin herra ylhäällä miten menetellään loppujen lopuksi). Sinä väität:
" Tässäkin olet ymmärtänyt asian väärin. Leski EI saa puolisonsa osuutta "vain hallintaansa", vaan hän saa sen OMISTUKSEENSA. Puolisolta perityn omaisuuden leski saa keneltäkään lupaa kysymättä myydä tai kuluttaa sen viinaan, lauluun ja naisiin/miehiin. Leski saa tehdä vaikka 10 maailmanympärimatkaa, eikä kenelläkään ole siihen MITÄÄN sanomista. Ja hänen kuoltuaan sitten lähtökohtaisesti puolitetaan kumpaisenkin sukujen kesken se, mitä ehkä jäljellä on. "
Lesken omaisuus puolisoltansa on enemmän kuin hallinta, mutta vähemmän kuin omistus. Jos esimerkiksi leskikin kuolisi jo ennen perunkirjoitusta,tai lyhyellä aikavälillä VAIKKA VIINAAN, lesken perilliset eivät olisi ensiksi kuolleen puolison osakkaita, ainoastaan lesken omaisuuden.
Jos leski saa yksin hakea kaikki tositteet ja uskotut miehetkin ovat lesken omia sukulaisia ja tuttuja, laissa on paha aukko, joka tulisi korjata ja on korjattavissa.
Kuolleella puolisolla saattaisi olla vaikka nuoruudessa pois annettu lapsikin, joka ei edes tiedä toisen vanhemmistaan kuolleen. Ero omaisuuden ja todellisuuden välillä kasvaa ja valtiokin menettää.Hieman karrikoiden saattaa käydä niin, että kuollut henkilö tiesi kuollessaan omistavansa omaisuutta vanhan miljoonan verran, mutta selvityksessä sitä ei olekkaan kuin pelkkää velkaa. Jos kuolleella puolisolla olisi aikaisemmasta liitosta alaikäinen lapsi, jo löytyisi pesän selvittäjiä ja valvojia ja holhoojia lapsen omaisuudelle. Kyllä laki on nyt sitten nykyisellään päästänyt pukin yksin kaalimaan vartijaksi.
Yllä on kirjoiteltu ja haukuttu tekstiä minun alkuperäisen kirjoittajan piikkiin. Kaikkea yllä olevaa en tunnusta omakseni.
Leskelle on todella jätetty liikaa valtaa, moniin muihin nähden, nimenomaan silloin kun kuolleella puolisolla ei ole lapsia. Kyse ei ole aina useinkaan pelkästä omaisuudesta , vaan kaikki muutkin viralliset paperit, terveydentilaa koskevat, lääkitystä ym. jää yksin leskelle, eivätkä vainajasta ehkä nuortakin leskeä enemmän välittävät usein vielä itsekkin nuoret vanhemmat saa mitään tietoja, esim. lapsensa kuolinolosuhteista edes. Meillä lapseton puoliso on puolisonsa omaisuutta omaisuuksineen jo enemmän kuin kehitysmaissa. Tieto lapsen kuolemasta saattaa jopa yllättää täysin vanhemmat. Lapsettomalla ei siis saa olla muita hänestä huolehtiviakaan, eikä hänen etunsa valvovia omaisia kuin puoliso, ei omaisuutta eikä terveydentilaa .
"jos hän hukkaa omaisuutta se on korvattava ensiksi kuolleen puolison oamisille"
Niin, jos hän hukkaa omaisuutta antamalla lahjan. Jos leski "hukkaa" puolisoltaan perimäänsä omaisuutta vaikkapa matkustamalla ykkösluokassa New Yorkiin, asumalla huippuhotellissa kaksi viikkoa ja matkustamalla ykkösluokassa takaisin, niin että lasku on 200 000 euroa, niin hänellä on siihen täysin oikeus, eikä mitään korvausta ensiksi kuolleen puolison omaisille tarvitse suorittaa.
"Ei puoliteta jäljeällä olevaa vaan aikaisemman omistuksen suhteessa siksi se pesänselvityskin on tehtävä huolella"
Aikaisemman omistuksen suhteessa ainoastaan jos puolisoiden välillä oli avioehto. Näin olen ymmärtänyt. Muuten lähtökohtaisesti toisenkin puolison kuoltua jako menee tasan. Nix nax korjannee jos olen väärässä.
"Näin olen myös minä aikaisemmin selvittänyt ja löytyy ihan tuoreesta lakitekstistä, myös netin viralliselta lakiosastolta."
Kiinnostaisi kovasti tietää, mikä on "netin virallinen lakiosasto"?
>>Leski ei peri lapsetonta puolisoa täysin oikeuksin>jos hän hukkaa omaisuutta se on korvattava ensiksi kuolleen puolison oamisille. Näin olen myös minä aikaisemmin selvittänyt ja löytyy ihan tuoreesta lakitekstistä, myös netin viralliselta lakiosastolta.>Lesken omaisuus puolisoltansa on enemmän kuin hallinta, mutta vähemmän kuin omistus.>Jos esimerkiksi leskikin kuolisi jo ennen perunkirjoitusta,tai lyhyellä aikavälillä VAIKKA VIINAAN, lesken perilliset eivät olisi ensiksi kuolleen puolison osakkaita, ainoastaan lesken omaisuuden.>Jos leski saa yksin hakea kaikki tositteet ja uskotut miehetkin ovat lesken omia sukulaisia ja tuttuja, laissa on paha aukko, joka tulisi korjata ja on korjattavissa.
Itse onnistuin vain vaatimaan että ajantasainen lainsäädäntö tulee olla jokaisen kansalaisen saatavissa, mikä lienee varsin kohtuullista Meni läpi, aiemmin olisi ollut ennenkuulumatonta.
... usko tai älä.
Tässä ministeri Astrid Thorsille, yhdelle monista, 19.5.2007 lähettämäni sähköposti:
”Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors
Valtioneuvosto
TV1:n A-studio-ohjelmassa 14.5. esitetyn tiedon mukaan hallitusohjelmaan sisältyvä perintöverouudistus tulee valtioneuvoston käsiteltäväksi tulevalla viikolla. Mielestäni perintöverouudistus, jos se hallitusohjelman mukaisena toteutetaan, johtaa niin kohtuuttoman suuriin eroihin eri perillistahojen verotuksessa, ettei Suomesta sen jälkeen verotuksen osalta voida puhua oikeusvaltiona. Vaikkei asia Teidän hallinnonalaanne kuulukaan, uskallan toivoa, että Teillä riittää aikaa ja mielenkiintoa lukea asiasta laatimani noin kaksi A4-sivua käsittävä kirjoitus.
Ystävällisin terveisin
(nix_nax)
LIITE "Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan"
--------------------------------------------
Tässä ministeriltä 22.5.2007 saamani vastaus:
”Hyvä (nix_nax),
Kiitos kirjeestäsi. Valitettavasti III. ja II. luokan yhdistäminen, jota ajoin
ei tällä kertaa toteutunut. Näin jyrkät erot I. - III. -luokkien välillä eivät
vastaa nyky-yhteiskuntaa. Suurin helpotus kuitenkin tavallisille kansalaisille
(n. 150 milj).
Terveisin
Astrid Thors”
-------------------------------
Thors, joka siis oli asiasta kanssani samaa mieltä, totesi, että valitettavasti nyt kävi näin, että ei mennyt 3. veroluokan poistaminen läpi hallituksessa. Sorry.
Jatkoin lobbausta. Lähetin viestini sekä hallituspuolueiden että opposition tärkeimmille päättäjille, ministereille ja kansanedustajille, kaikkiaan noin 50 henkilölle.
Syyskuun budjettiriihessä sitten 3. perintöveroluokan poistaminen oli kuin olikin otettu mukaan hallitusohjelmaan, ja kohta sen jälkeen annettuun hallituksen lakiesitykseen. Näin se meni.
Menihän sekaiseksi ja minä en ainakaan saanut tolkkua.
Perintökaari - Tuosta selviää.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Luku 20 kertoo perukirjoituksesta.
"Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta"
"Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä."
Ilmeisestikin on nyt tulkittava, että pesä on puolison hoidettavana.
Perukirjoituksessa pesänilmoittaja (henkilö joka on hankkinut virkatodistukset ja selvittänyt pesän varat ja velat - siis selvittänyt pesän) ilmoittaa pesän varat ja velat. Uskotut miehet arvioivat varat (käytännössä pesän osakkaat / pesänilmoittaja).
Luku 2 lapsien ja vanhempien perintöoikeudesta
"Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset." (tässä tapauksessa lapsia ei siis ole)
"Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä."
Luku 3 puolison oikeudesta
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle." (jos olivat avioliitossa, niin puoliso on siis ainut perillinen)
Avopuolisoleski ei ole perillinen, mutta yhteisen omaisuuden kautta mahdolisesti "osakas". Laista näkyy myös muita oikeuksia.
Perukirjoituksessa on siis paikalla puoliso, pesän ilmoittaja ja uskotut miehet.
Mikäli olivat vain avoliitossa, niin puoliso, vanhemmat, pesän ilmoittaja ja uskotut miehet.
Näin siis mikäli ei löydy testamenttia.
Eiköhän tuosta aukene.
Älä muita syytä, kun itse olet keittosi sekoittanut.
>>Luku 20 kertoo perukirjoituksesta.
"Perunkirjoitus on toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta"
"Osakkaan, jonka hoidettavana pesän omaisuus on, tahi pesänselvittäjän tai testamentin toimeenpanijan on määrättävä perunkirjoituksen aika ja paikka sekä valittava sitä toimittamaan kaksi uskottua miestä."
Ilmeisestikin on nyt tulkittava, että pesä on puolison hoidettavana.>Perukirjoituksessa on siis paikalla puoliso, pesän ilmoittaja ja uskotut miehet.>Eiköhän tuosta aukene.
Korjaan tuota aikaisempaa viestiäni. Siinä oli virhe.
Riippumatta siitä oliko kyseessä avioliitto vai avoliitto, niin perunkirjoitukseen on kutsuttava:
- puoliso,
- vainajan vanhemmat,
- pesän ilmoittaja ja
- uskotut miehet.
Pesän ilmoittaja voi luonnollisesti olla puoliso tai vanhemmista jompikumpi.
Ei kovin oikeudenmukaista tai tajuista tai loogista. Laissa toissijaiset perilliset eivät siis lakitekstin mukaan ole pesän osakkaita, mutta perunkirjoitukseen heidät tulee kutsua ja kutsu lähettää vielä hyvissä ajoin kirjattuna kirjeenä. Heillä on myös oikeus moittia testamentteja jos sellaisia löytyy.
Outo se lesken oikeuskin on lapsettoman puolison perimisen suhteen. Puhutaan perinnöstä, joka kuitenkin sitoo, eli lakikirjan mukaan toisenkin kuoltua ensiksi kuolleen perilliset ovatkin sitten viimeksi kuolleen jälkeen pesän osakkaita, vaikka eivät oman omaisensa. Leski ei peri ainakaan täysillä oikeuksilla.
Se pesän varojen jako on edelleen outo ja epäselvä. Vaikka luen kuinka lakia ristiin ja rastiin, toisesta tekstistä saa käsityksen, että pesän varat lasketaan ensin ja lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa, vaikka omistaisi kuollutta puolisoaan enemmän. Nämä varat kirjataan sekä verottajaa, että mahdollista seuraavaa vaihetta eli toisenkin puolison kuoleman jälkeistä tilannetta varten. Jos seuraavassa vaiheessa leski on lisännyt omaisuutta tai vähentänyt, tätä lisäystä tai vähennystä ei huomioida laskettaessa ensiksi kuolleen puolison perillisten osuutta, vaan tekstistä saa käsityksen, että huomioidaan nk. alkuperäinen tilanne, koska siinä lukee: jos varoja on vähemmän viimeksi kuolleen osuudesta hyvitään ensiksi kuolleen perillisille omaisuutta, jos sitä on enemmän eli leski on kartuttanut omaisuutta, lisäys menee myös kokonaan viimeksi kuolleen perillisille.
Tämä kuulostaa oikeudenmukaiselle ja jotenkin loogiselle, mutta ei se, mitä te yllä kirjoittaneet olette pyrkineet selittämään, että vasta viimeksi kuolleen puolison pesä jaettaisiin tasan molempien puolisoiden perillisten kesken. Luin kyllä, mitä te jatkuvasti pyritte selittämään, että on oikeus käyttää omaisuutta haluamallaan tavalla, mutta käsittääkseni siitä seuraa se väheneminen myös myöhemmässä jaossa, ellei se väheneminen ole johtunut siitä, että varoja on käytetty puhtaasti normaaliin elämiseen. (ei ylelliseen tuhlamiseen) Eli normaaliin elämiseen tarvittavaa omaisuuden vähenemistä ei välttämättä vähennetä viimeksi kuolleen puolison perillisten osuudesta. Jo verotustakin varten perunkijoitukseen on selvitettävä sekä lesken varat että kuolleen puolison joka tapauksessa. Verotushan on erilainen, riippuen jaosta? Entä veronpalautukset, kenen tiliin ne menevät? Niitähän tulee vielä vuoden päästäkin.
"Ei kovin oikeudenmukaista tai tajuista tai loogista."
Minusta taas on oikeudenmukaista.
"Laissa toissijaiset perilliset eivät siis lakitekstin mukaan ole pesän osakkaita, mutta perunkirjoitukseen heidät tulee kutsua"
Aajettele siten, että nämä toissijaiset "omistaisivat" tuon kuolleen puolison omaisuuden. Siksi heidän tulee kutsua mukaan. Näin saavat tietää, mitä tulevat sitten joskus aikanaan perimään ja pystyvät valvomaan omia oikeuksiaan.
"lesken ei tarvitse maksaa tasinkoa"
Tasonkoa ei makseta, vaan vaaditaan. Ainoastaan elossa oleva voi vaatia :)
Auttaisikohan tuo - "Holtiton perityn omaisuuden vähentäminen ... ""
http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-puoliso.html
Finlexistä6.12.2010 21:14 Korjaan tuota aikaisempaa viestiäni. Siinä oli virhe.
Riippumatta siitä oliko kyseessä avioliitto vai avoliitto, niin perunkirjoitukseen on kutsuttava:
- puoliso,
- vainajan vanhemmat,
- pesän ilmoittaja ja
- uskotut miehet.
Pesän ilmoittaja voi luonnollisesti olla puoliso tai vanhemmista jompikumpi
Yllä oleva teksti (vastaus) vastaa lakikirjaa, (hankin sellaisen).
Lisäksi toissijaisille perillisille eli vainajan vanhemmille tässä tapauksessa on on lähetettävä ajoissa tieto perunkirjoituksesta yleensä kirjattuna kirjeenä, jotta siitä jää myös tositteet. Kirjettä ei tarvitse lähettää, ellei heidän osoite tai olinpaikka ole tiedossa. Tässä tapauksessa on.
LISÄKSI: Puolison perintöoikeus
Mikäli perittävällä ei ollut rintaperillisiä, mutta hän oli kuollessaan naimisissa, perii leski puolisonsa. Lesken perintöoikeus ei kuitenkaan täysin sulje pois ensiksi kuolleen sukulaisia, vaan lesken kuoltua niin sanotut toissijaiset perilliset perivät pesästä lesken puolisoltaan perimän osuuden.
Toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset ja näiden jälkeläiset
Yllä olevan tekstin mukaan selvästi ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset perivät oman omaisensa omaisuuden, mutta vasta leskenkin kuoltua.(
Teksi on lainattu netistä löytyvästä perintö-oppaasta
Näin. Suunnilleen. Tuo puolitus eloonjääneen kuoltua on syytä sinun tarkistaa.
Tavaa tästä, koska tulee liikaa vaihtoehtoja selvitettäväksi ja ei ole lähtötiedota kasassa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Luku 3
"... puolet eloonjääneen puolison pesästä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä."
Perusongelma tässä on, että luet kaikkea netistä löytämääsi, epäselvästi ja harhaanjohtavasti kirjoitettua paskaa ja uskot siihen sokeasti.
Esim. tämä:
"Lesken perintöoikeus ei kuitenkaan täysin sulje pois ensiksi kuolleen sukulaisia, vaan lesken kuoltua niin sanotut toissijaiset perilliset perivät pesästä lesken puolisoltaan perimän osuuden."
Tuo on aivan selkeästi väärin. Kirjoittaja on yrittänyt saada aikaan helppotajuista tekstiä ja vetänyt iloisesti mutkat suoriksi, ja saanut lopputulokseksi täysin väärää tietoa sisältävän lauseen. Tuota kun sitten lukee ja tulkitsee maallikko omista lähtökohdistaan, niin sotku on valmis.
Ainoa oikea, järkevä lähde on Perintökaari, joka löytyy Finlexistä.
Kyse on arvopaperivälittäjien yhdistyksen julkaisusta, ei mitä tahansa tekstiä. Lisäksi olen lukenut lakikirjaa. (omistan itse pari, mutta hain kirjastosta lisää uudempia).Olen juristisuvusta ja ymmärrän kyllä keskitasoa hieman paremmin lakitekstiäkin, (kuollut setäni oli juristi ja istuva tuomari ym sukulaisia, eivät ole tosin käytettävissä nyt) Tässä vaiheessa on kuitenkin vielä saman tekevää miten "pesä" myöhemmin jaetaan, leski perii, mutta ei täydellä omistuksella tästä ollaan jo yhtä mieltä ja perunkirjoitus tulisi pitää ja kutsua myös toissijaiset perilliset ja selvittää kuolleen jäämistö uskottujen miesten kanssa.
"Lesken perintöoikeus ei kuitenkaan täysin sulje pois ensiksi kuolleen sukulaisia, vaan lesken kuoltua niin sanotut toissijaiset perilliset perivät pesästä lesken puolisoltaan perimän osuuden."
Toissijaiset perilliset EIVÄT PERI lesken puolisoltaan perimää osuutta, vaan puolet LESKEN PESÄSTÄ ("Perintökaari, 3 Luku, Puolison perintöoikeudesta ja oikeudesta hallita jäämistöä"
Näiden kahden asian välillä voi olla todella suuri ero.
Otetaan esimerkki. Vaimon omaisuus on 2 miljoonaa euroa, miehen omaisuus 200 000 euroa. Vaimolla ei rintaperillisiä; pariskunnalla ei avioehtoa (eli sama tilanne kuin aloituksessa). Vaimo kuolee. Vaimon ja miehen yhteenlaskettu omaisuus on 2 200 000 euroa, josta miehen osuus avio-oikeuden nojalla on 1 100 000 euroa. Vaimon osuuden, 1 100 000 euroa, mies saa perintönä.
Menee vuosia ja mies elää mukavaa elämää ja elää tuhlailevasti (matkustelee, juhlii) - mutta huom! Ei anna kenellekään mitään lahjoja. Tuolla ylempäna kirjoitit:
"Luin kyllä, mitä te jatkuvasti pyritte selittämään, että on oikeus käyttää omaisuutta haluamallaan tavalla, mutta käsittääkseni siitä seuraa se väheneminen myös myöhemmässä jaossa, ellei se väheneminen ole johtunut siitä, että varoja on käytetty puhtaasti normaaliin elämiseen. (ei ylelliseen tuhlamiseen)"
Tämänkin olet käsittänyt väärin. Ei Perintökaari puhu mitään siitä, millaiseen elämään puoliso saa varoja käyttää. Saa elää aivan miten ylellisesti tahansa. Se, mitä ei saa tehdä, on olennaisesti alentaa omaisuutensa arvoa antamalla lahjan, tai muulla siihen rinnastettavalla toimella. Ylellinen elämä ei ole tuollainen "rinnastettava toimi".
Eli mies siis on juhlinut ja matkustellut useita vuosia, ja kuolee sitten. Hänen pesänsä arvo on 1 200 000 euroa.
Jos jako menisi kuten tuo sinun väärässä oleva oppaasi väittää, niin vaimon perilliset saisivat 1 100 000 euroa ("lesken puolisoltaan perimä osuus") ja miehen perilliset 100 000 euroa.
Vaan kun se ei mene näin, vaan molempien perilliset saavat puolet pesästä, eli 600 000 euroa.
Minusta kysyjä kyllä ymmärsi jo asian. Tuskin tässä tarvitaan tikkukirjaimia :)
1. Tietää ketä nyt tulee kutsua perunkirjoitukseen
2. Tietää, että tässä ja nyt kuolleen puolison vanhemmat ei saa mitään, vaan leski pitää pesän.
---- tähän saakka tarvittiin tietoa nyt ----
Mikäli laki ei ehdi muuttua ennen kuin leski kuolee, niin
4. Tietää, että leski ei voi esim. testametata nyt saatua omaisuutta.
5. Tietää, että kun leski kuolee, niin sen hetkisestä pesästä puolet kuuluu ensin kuolleen lesken omaisille. (oletusarvoisesti siis suunnilleen se mikä nyt on vainajan osuus)
6. Tietää, että jos leski oli viettänyt todistetusti huikentelevaa elämää, niin nyt kuolleen omaisen sukulaiset voivat saada yli puolet lopullisesta pesästä.
Oma keskustelunsa on se, jos nyt leskeksi jäänyt on paljon varakkaapi kuin vainaja. Kukaanhan ei anna tasinkoa, joten onko kyseessä omaisuuden kartuttaminen? Avio-oikeuskin tuohon varmaan vaikuttaa. Tuohon en minä osaa sanoa mitään ja siitä sitten toisen kerran.
PS. Meitä neuvonantajia kannattaa varoa. Minullakin on nimittäin mielipide, mutta jos se ei kelpaa, niin on minulla toinenkin mielipide :)
Jos kysyjä kirjoittaa: "Yllä olevan tekstin mukaan selvästi ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset perivät oman omaisensa omaisuuden, mutta vasta leskenkin kuoltua" niin kyllähän se on ilmiselvää että hän ei ole ymmärtänyt yhtään mitään?
"6. Tietää, että jos leski oli viettänyt todistetusti huikentelevaa elämää, niin nyt kuolleen omaisen sukulaiset voivat saada yli puolet lopullisesta pesästä."
Ei, vaan LUULEE. Eikö tämä nyt jo mene perille?? Mitä ihmettä tarkoitat "huikentelevalla elämällä"? Olen jo ties kuinka monta kertaa tolkuttanut että ei sillä lesken viettämän elämän laadulla ole yhtään mitään tekemistä sen kanssa, minkä osuuden ensin kuolleen puolison sukulaiset saavat. Leski saa aivan vapaasti tuhlata omaisuuttaan aivan miten haluaa, KUNHAN ei lahjoita sitä muille.
Eivätkä nämä asiat ole mitään mielipidekysymyksiä, vaan aivan suoraan luettavissa Suomessa voimassa olevasta, asiaa käsittelevästä laista, eli Perintökaaresta.
http://www.laki24.fi/pepe-perimysleski-puoliso.html
"Holtiton perityn omaisuuden vähentäminen lahjoittamalla tai muuten voi tosin aiheuttaa vastikevelvollisuuden ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille viimeksi eläneen jäämistöstä."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
"Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta."
"Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä.
"
laki24.fi ei ole, kuten näytät kuvittelevan, minkäänlainen "netin virallinen lakisivusto". Ei sinne kirjoittavien taustasta tai asiantuntemuksesta ole mitään takuuta. Hyvä esimerkki onkin siteeraamasi kohta:
"Holtiton perityn omaisuuden vähentäminen lahjoittamalla tai muuten voi tosin aiheuttaa vastikevelvollisuuden ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille viimeksi eläneen jäämistöstä."
Joo, kivahan se on käyttää termejä kuten "holtiton". Ongelma kun vaan on siinä että PERINTÖKAARI, joka on se ainoa laki jota noissa tilanteissa sovelletaan, ei puhu mistään "holtittomuudesta yhtään mitään". Ei mitään "holtittomuutta" ole olemassakaan lakiteknisessä mielessä, kun puhutaan lesken oikeudesta käyttää perimiään rahoja.
Onnea, olet vihdoinkin löytänyt netistä Perintökaaren ja osannut jopa kopsata osan 3. pykälästä. Ongelma taitaa olla, että et edelleenkään ymmärrä lukemaasi.
Etkö tosiaan tajua että tuossa sanotaan selkeästi "antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella"?
Se, että leski matkustelee, asuu hotelleissa, yms. yms. ei ole "lahja tai muu siihen rinnastettava toimi". Tämänkin olen jo sanonut, mutta ei näytä menevän perille.
Kerrotko minulle, missä kohtaa Perintökaaressa sanotaan "Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella, tai käyttämällä omaisuutta tavalla joka voidaan katsoa holtittomaksi, ottamatta asianmukaisesti.."
Sanoohan sen jo järkikin että ei mitään tuollaista pykälää voi edes olla, koska kyse on on puhtaista tulkinnoista. Mikä on holtitonta kenenkin mielestä? Kuka sen päättää? Jos jotain tuollaista olisi laissa, niin edessä olisi loputon suo.
Yritä etsiä YKSIKIN ennakkotapaus, jossa eloonjääneen puolison kuoltua hänen omaisuutensa jako olisi mennyt muuten kuin tasan sukujen kesken, ja syynä on ollut että leski on käyttänyt rahoja muuhun kuin jokapäiväiseen elämiseensä?
Hyvä olet varmaan lukemaan, mutta - sen olet vakuuttavasti osoittanut - melko huono ymmärtämään lukemaasi.
>>"Holtiton perityn omaisuuden vähentäminen lahjoittamalla tai muuten voi tosin aiheuttaa vastikevelvollisuuden ensiksi kuolleen toissijaisille perillisille viimeksi eläneen jäämistöstä.">"Eloonjääneen puolison oikeuteen pitää 1 ja 2 momentin mukaan omaisuutta hallinnassaan on vastaavasti sovellettava, mitä 12 luvussa on säädetty testamenttiin perustuvasta käyttöoikeudesta."
"... jos leski oli viettänyt todistetusti huikentelevaa elämää..."
Se, että leski matkustelee, asuu hotelleissa, yms. yms. ei ole "lahja tai muu siihen rinnastettava toimi"
Minäkin olen asunut hoteilleissa ja matkustellut, mutta aina olen pitänyt sitä ihan normaalina elämänä. Kaikki on suhteellista. Arvioisin, että myöskään tuomioistuin ei katso tuota huikentelevaksi elämäksi.
En jaksa käydä hakemaan, mutta olen satavarma, että löytyy korkeimman oikeuden päätös, jossa on otettu kantaa käsitteeseen "huikenteleva elämä". Kaivatkos, niin sieltä saat vastauksen ainakin yhden tapauksen osalle.
Kysyjä sai vastauksen, joten tämä tästä.
Annoinkin ylempänä esimerkin:
"Jos leski "hukkaa" puolisoltaan perimäänsä omaisuutta vaikkapa matkustamalla ykkösluokassa New Yorkiin, asumalla huippuhotellissa kaksi viikkoa ja matkustamalla ykkösluokassa takaisin, niin että lasku on 200 000 euroa, niin hänellä on siihen täysin oikeus, eikä mitään korvausta ensiksi kuolleen puolison omaisille tarvitse suorittaa."
Jos tosiaan olisi olemassa joku lakipykälä, jolla voisi lesken "huikentelevan" elämän seurauksena antaa enemmän perintöä ensin kuolleen puolison suvulle, niin eiköhän yllä kuvatun kaltainen reissu oikeudenkin mielestä melko suurella varmuudella olisi "huikentelevaa". Mutta kun sellaista lakipykälää ei ole, joten leski matkustakoon aivan rauhassa.
Onhan se hyvä, että löytyy huumorimiehiäkin tänne.
"6. Tietää, että jos leski oli viettänyt todistetusti huikentelevaa elämää, niin nyt kuolleen omaisen sukulaiset voivat saada yli puolet lopullisesta pesästä."
>>"6. Tietää, että jos leski oli viettänyt todistetusti huikentelevaa elämää, niin nyt kuolleen omaisen sukulaiset voivat saada yli puolet lopullisesta pesästä."
"Lähinnä _saavat perinnön_ rintaperilliset"
"Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, _saavat_ hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet _perinnöstä_."
"Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, _saavat_ perittävän isän ja äidin vanhemmat koko _perinnön_."
"Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, _menee jäämistö_ eloonjääneelle puolisolle."
Varmaan joku on noita joskus oikeasti pohtinut ja sitten kun niitä sanoja vielä käytetään muuallakin lakitekstissä.