huh huh!
kyllä tosiaan raskaudet on erinnlaisia,mulla raskaus viikko a 6 6 ja olen voinut pahoin jo monta viikkoa,ja väsy astu kuvioihin nyt viikko sitten?lapsosia tulllu tehtyy jo neljä,eikä kyllä oo koskaan ollu tämmönen olo?
mut jospa se siitä:))rinnatkin on aikas kipeet,onnellinen silti jaksaa vaan olla:)toisaalta toivoo et viikot kuluisivat nopeasti,muutenkin et pääsis noihin ultra juttuihin:))kertkohaan oloistanne,juu ja vessassa juokseminen se kivaa on:)
kyllä tosiaan raskaudet on erinnlaisia,mulla raskaus viikko a 6 6 ja olen voinut pahoin jo monta viikkoa,ja väsy astu kuvioihin nyt viikko sitten?lapsosia tulllu tehtyy jo neljä,eikä kyllä oo koskaan ollu tämmönen olo?
mut jospa se siitä:))rinnatkin on aikas kipeet,onnellinen silti jaksaa vaan olla:)toisaalta toivoo et viikot kuluisivat nopeasti,muutenkin et pääsis noihin ultra juttuihin:))kertkohaan oloistanne,juu ja vessassa juokseminen se kivaa on:)
Vastaukset 6
Vanhimmat
MInulla raskaus vielä varhaisemmassa vaiheessa, 4 2, ja tänään iski ensimmäinen aamupahoinvointi... En tiedä miten hitossa on tarkoitus jaksaa kun oksettaa niin pirusti ensimmäiset aamutunnit, ei pysty syömäänkään. Puhumattakaan väsymyksestä....
Yritän vain esittää että on hyvä olo, kun en halua vielä kertoa työpaikalla mikä on homman nimi, en haluaisi muutenkaan kertoa kenellekään ennenkuin on ensimmäinen neuvolakäynti ohi.
Pelkään niin pirusti että kyseessä olisi tuulimuna tai menee kesken jne....
Mutta juu, päiväkodissa töissä, ja voin kertoa että kakkavaippojen vaiihtaminen ei muutenkaan ole mitään herkkua, mutta nyt oikeatsi tökkii.. Mutta pakko vain sinnitellä ja suorittaa työtehtävät normaalisti=)
Rinnat ei onneksi ole kipeät... Toivottavasti ne pysyisikin kivuttomina=)
No, onneksi tietää että palkintona on oma pieni nyytti=)
Minulla raskaus jo 7 4, ja toinen lapsi tulossa, en kyll yhtään muista et olis ollu näin paha olo esikoisen kanssa.. :(( Väsyttää ja yököttää ja on ihan sama miten ja milloin syön... Ja välillä huimaa ihan kauheasti, kauheeta jos iskee kun ajaa:(
Minä olen vielä kotona hoitamassa esikoista ja ollaan paljon mummolassa ja silleen, niin yritä nyt siinä sit olla hyväll tuulell ja ihan ku ei mikään ois ku en haluis vielä kertoa, koska tiedän että muut ei pysty iloiitsemaan sitä et meille tulee yks lisää
Tänään taas ei ollut läheskään yhtä paha olo kuin eilen, ja sitten tietysti pelkäsi että onko nyt jotain pielessä kun ei olekaan paha olo=)
Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu. Nyt vain tuntuu pahalta.
Minulla on 2 poikaa ja molemmista oksentelin 18 viikoille asti niin pahasti, että tiputuksissa tuli käytyä pariin otteeseen. Edes vesi ei pysynyt sisällä ja laihduin molemmissa alussa 10 kiloa. Olin todella laiha 170cm naiseksi ja kädet hilseilivät ja yleiskunto romahti. Ensimmäistä odottaessa alkuraskaus oli talvella ja pakkaseen ei ollut asiaa ilman oksentamista. Vessanpönttö piti siivota joka päivä, sillä pelkän pöntön keraaminen hajukin yökötti. Suihkuttelin sitä välillä aineilla ja lopulta keksin kahvipavut. En juo kahvia, mutta kahvipavun tuoksu neutralisoi hajuaisitia (kosmetiikkamymmälät käyttävät tätä kikkaa). Ostin pussillisen kahvinpapuja ja panin ne harsopussiin. Aina kun yökötti nuuhkin sitä pussia. Laiha lohtu, mutta oli ainoa, joka piti oksun edes vähän loitommalla.
Sitten ekan kohdalla viikoilla 18 heräsin nälkään. Teki mieli nakkileipää. Niimpä söin ilman voita 1/4 leivän ja haistelin nakkipakettia. Seuraavana päivänä join lasin laihaa mehua ja siitä se hiljalleen parani. Viikon kuluttua söimme jo mieheni kanssa lounasta ravintolassa ilman oireita. Tuo hetki jäi jotenkin niin muistiin. 2. lapsen kohdalla olin jo viisaampi. Söin oksentelusta huolimatta koko ajan jotain ihan pientä. Auringonkukan siemeniä 1 kerrallaan ja aloin juomaan laihaa kahvia. Senkin piti olla kylmää. Yök, jos näin jälkeenpäin ajattelee. Kaljaa teki 2. lapsen aikana mieli, vaikken juo sitä ollenkaan. Niimpä ostin alkoholitonta ja tein siitä "mehujään", jota imeskelin iltaisin.
tosin osittain johtuen rankasta työstä, jossa päivittäin kohtaa fyysistä väkivaltaa ja ajoittain henkistä. Ei ole töiden jälkeen jaksanut enää salille lähteä, vaan nuorimmaisen kun tarhasta hakenut, niin kotia päästyä pienet päikkärit ja nukkumaan yöunille jo seitsemän jälkeen. Muutaman kerran töiden jälkeen olen nukahtanut bussiin ja ajanut päiväkodin ohi.
Jää nuo illat ja yhteinen aika omien lasten kanssa aika lyhyeksi arkipäivisin. Siitä syystä käytänkin vuosilomapäiviäni nyt ja olen pari viikkoa lomalla. Pahoinvointia hyvin pientä pitkin päivää joka menee syömisellä ohi, joten väsymyksestä johtuvan liikunnan puutteen ja jatkuvan syömisen seurauksena painoa tullut ihan liikaa lisää.
Itkuherkkyys ollut ihan tolkuton eli itkeä pillitän melkein asiasta kuin asiasta, ehkä johtuen tuosta väsymyksestä.
Eiköhän tämä taas tästä ja nuo lomapäivät auta asiassa.
itselläni menos nyt 8 1 ja aivan järkky väsy pitkin päivää ja sit öisin tulee valvotuks taas vallan. Paha olo aaltoilee mut esiintyy kyl joka päivä. Mihinkään ihmisten ilmoil ei tee mieli lähteä kun kuvottaa jo valmiiks ja heikottaa niin et tulee sellanen pyöryttävä olo aina välillä. Paha olo voi iskeä milloin vain ja missä vain. Yleensä jos ei ole syönyt tai on juuri syönyt niin iskee tosi huono heikottava olo ja pitää päästä pitkäkseen johonkin ja ihan hiljaiseen ja sulkea silmät ja torkkua hetki, nini helpottaa.
Töissä vielä sinnittelen, vaikka välillä on tullut sellainen olo, että pitäis hakea saikkaria ja olla muutama päivä kotona. Sielläkin koirat lenkittää pitää, mutta pienempi paha metsässä on puskissa oksennella kuin töissä rampata koko ajan vessassa ja keksiä syitä miksi on huonovointinen tai ei syö. Väsymys on toisinaan todella paha päivisin töissäkin ja ennen olen sitten nauttinut monta kuppia kahvia, nniin nyt jo melkein sen haju saa juoksemaan vessaan. Onneks ei oo tainu ketään työkaveri vielä kiinnittää huomiota ettei mulle kahvi maistu. :) Mulla alkoi tää kuvotus reilu viikko sitten ihan yhtäkkiä ja ei tunnu helpottavan millään muulla kuin kotona makoilemalla. Väsy on jatkunut monta viikkoa jo toivon mukaan helpottaa, osittain tietty johtuu varmaan kofeiinin lopetuksesta.