Kolmasosa Suomen rakennuskannasta on rakennettu surkeasti. Tällä tarkoitetaan 1960-1970 luvun taloja, osittain vielä 1980-lukuakin. Niiden korjaaminen tulee maksamaan hirmuisesti. Eikä koske vain karrostaloja vaan kaikkiea tuohon aikaan rakennettuja, niin rivi, pari kuin omakotitaloja.
Kannattaa siis kahteen kertaan miettiä kun noilta ajoilta rakennetun ajattelee ostaa. Voi joutua maksamaan asuntonsa kahteen kertaan korjauskuluina pikemmin kuin uskookaan...
Kannattaa siis kahteen kertaan miettiä kun noilta ajoilta rakennetun ajattelee ostaa. Voi joutua maksamaan asuntonsa kahteen kertaan korjauskuluina pikemmin kuin uskookaan...
Vastaukset 23
Vanhimmat
Rakennukset ovat yksilöitä, kuin niiden suunnittelijat ja tekijätkin, voit saada 2010 rakennettua paskaa, tai hyvää 60-luvulta, joka on rempattuna uudempaa parempi. Parhaat rakennuspaikat käytettiin yleensä jo viimeistään 60-luvulla.
Haiskahtaa siltä, että sinulla on jäämässä uudempi murju käsiin, josta ei meinaa päästä eroon, saati saada edes omiaan pois.
On asumismuoto mikä tahansa on selvää että 2000-luvulla rakennettu asunto täyttää nykyajan vaatimukset toisin kuin vuosikymmeniä vanhat! Rakennusalallakin tapahtuu kehitystä parempaan suuntaa kuten kaikilla aloilla.
Toki kehitystä tapahtuu, mutta monasti opitaan virheiden kautta ja niitä virheitä tehdään nykypäivänä jopa enemmän, kun tulee jatkuvasti uusia materiaaleja ja tekniikkaa. Hirvittää esim miten putkiasennuksissa käytetään puristettavia liitoksia, jonka sisällä on kuminen O-rengas tiivisteenä, niitä tulee satoja, tai tuhansia isompiin taloihin ja on lähes varmaa että ongelmia on tulossa, samoin lattian valun sisään upotettavat muoviset lämmitysputket, niissä on jo nyt haurastumista. Pahoja ongelmia tulee varmasti näihin kehitysvaiheen taloihin.
2010 puhutaan ja toteutetaan melkoisen lalipykälien mukaan.
Voin sanoa siis omasta mielestäni,kaikista paras on vanha hirsitalo jos sitä remontoi ja pitäähän sitä.
Rintamamiestalot ovat legendaarisia vailla vertaa.
1960-1970 luku olikin mullistuksen aikaa ja remonttia on tehtävä kaikin tavoin.
'
1990 nekin vielä pitäisi hengitää.
mutta 2000 luvun talot ei ole sinne päinkkään.
No pojat ja tytöt ne talot nähdään 50 vuoden päästä mihin niistä oli ja millä kustannuksilla verraten hirsi taloon ja rintamies taloon.
Itse en ihannoi tätä aikaa millään tavoin koska kysymyksessä on jätkyttävät energiaaan liittyvät ratkaisut jotka ei ole järkeviä ok-talojen rakentajille.
Neukkukuutioita on rakennettu 1950-luvun lopusta lähtien ja rakennetaan edelleen. HUH HUH.
Te olette retardeja. Muistakaa se. Mediasta ei saa enää mitään luotettavia _faktoja_ (joskus on varmaan saanut).
Joudutte itse menemään ja mittaamaan esim. välipohjien paksuuden talojen rapussa kerrosten välillä.
Joudutte itse toteamaan että ontelolaattapaskoja ne on yleensä, vielä 60-luvulla oli paikallaan valu, mutta liian ohutta. Kukaan ei osaa sanoa edes onko 20 cm paksu paikallaanvalettu betoni parempaa kuin 30 cm ontelolaatta, joka on ontto sisältäpäin.
Korjauskulut saataisiin maksettua, jos joka taloyhtiöstä löytyisi esim. ilmatorjuntaa katolla ja tykkejä asunnoissa, joiden käyttökuluista ja ylläpidosta armeija vastaisi. Näin taloyhtiöt vuokraisivat tavallaan tilaa armeijalle, jonka kansa maksaisi veroina. Puistojen lamppupylväisiin voitaisiin myös asentaa missile launchereita. Sekä työsuhdeajoneuvot olisivat tankkeja taloyhtiön autotalleissa. Näin saataisiin puolustus hajautettua, ja kansalaisten omiin käsiin, ja armeija voitaisiin lakkauttaa suurimmilta osin. Miinakentät menevät myös taloyhtiön talkoohengellä. Taloyhtiöt voivat toisinaan "vahingossa" posauttaa toisiaan tykeillänsä, ja silloin se on maan tasalla se talo joka ei ehtinyt vastata tuleen.
Tällaista taloyhtiöiden välistä sotaa on menossa mun kaverin luona, jossa on kolme taloa vierekkäin; kaikki yhtiövastikkeet menee sotatarvikkeisiin, ja noita valtaussiltoja lasketaan toisinaan toisten ikkunoille talosta toiseen taloon, tavoitteena on vallata uusia asuntoja vihollistaloista, ja pistää vallattu asunto vuokralle, jotta saisi enemmän rahaa omalle taloyhtiölle. Lisäksi talojen sisälläkin voidaan sitten käydä hyökkäyssotaa; esim. teet kolon lattiaan ja valtaat allaolevan asunnon, tikapuut alas vain, ja rynnäkkökivääri messiin. Joskus vallattu talo on lopulta kuin reikäjuusto, eli ei voi korjata enää, pistetään yhteislaukauksella matalaksi, ja rakennetaan uutta tilalle. Näin saadaan vanha rakennuskanta myös uusittua.
Kirjoituksesi kaksi ensimmäistä kappaletta ovat suhteellisen asiallisia mutta loppu onkin jo aika outoa. Kännipäissään lienee kirjoitettu kun katsoo ajankohtaa.
Niin kahteen ensimmäiseen järkevään lauseeseen`kommentoiden: Uusia parempia kerrostaloja tehdään yhä paikalla valetuilla välipohjilla(toki vähemmän kuin ontelolaattataloja) ja nykyisin paikalla valetun välipohjan paksuus on 27-32 cm, on massiivinen ja voittaa mennen tullen ontelolaatat tai vanhojen talojen 10-20 cm paksut välipohjat tai ikivanhojen jugend-talojen puiset lahonneet välipohjat.
Ok, joo en ollut kännissä, mulla on vain vähän vilkas mielikuvitus, ja ajattelin kirjoittaa vähän päätäni tyhjäksi. No, siis muutin 60-luvun talosta 90-luvun ontelolaattataloon, ja tuntuisi että täällä voisi äänet jopa kuulua paremmin läpi, naapurit vain ovat rauhallisempia kuin tuossa 60-luvun talossa. Eli paskoja on nämä ontelot, luulisin että tämä on noin 30 cm paksuus, mitä rapussa näki. Vanhassa varmaan oli noin 15-20 cm paksuutta, mutta paikallaanvalettu. Ainakin huonekalujen siirtelyt kuuluu selvästi ontelolaattataloissa. Molemmissa taloissa kyllä jalkapallon pompottaminen tekee pahan metelin.
Ei paikalla valetut rakenteen takaa yhtään mitään - etenkään noin ohkaiset.
Itse asuin aiemmin vm -71 talossa, jossa oli (jo siihen aikaan vanhanaikainen) ns. kirjahyllyrunko eli paikalla valetut välipohjat ja kantavat väliseinät. Periaatteessa siis oikein hyvä ratkaisu, koska riski rakenteisiin jääneille aukoille on pienempi kuin elementtitaloissa. Tuo oli vielä siitä erikoinen, että ulkoseinät olivat elementtiä, joten se näytti ulospäin täyselementtitalolta.
Vaan ei siinäkään äänieristys mikään hirmu hyvä ollut. Toki ei yhtä surkea kuin huonoimmissa elementtitaloissa tai jossain 50-luvun "kivitaloissa". Normaali puhe ei kyllä kuulunut lainkaan läpi, mutta kaikki koilstelut sitäkin pahemmin, koska välipohjien paksuus oli tosiaan jossain 15-20 cm haarukassa. Ja heikoin lenkki tuntui nimenomaan olevan ne välipohjat, eikä seinät.
Nyt asun uudessa, jossa on elementtirunko, mutta rapatut ulkoseinät = ei näe tässäkään rakenneratkaisuja päällepäin. Välipohjat ovat ontelolaattaa, mutta äänieristys on hurjasti parempi. 2½ vuotta asumista takana, eikä vielä kertaakaan ole tullut yöllä herättyä naapurien perheriitaan, biletykseen tai vauvan itkuun. Edellisessä talossa jokin noista toistui väh. kerran kuussa -> korvatulpat tuli pidettyä käden ulottuvilla.
Yllättävä oli myös havaita, että uudessa tekniikka pitää vähemmän ääntä, vaikka on huoneistokohtainen, koneellinen, ilmanvaihto eli iv-kone KPH nurkassa puhisemassa.
Jos kerrostalossa asuu ei sellaista ole vielä Suomessa ja tuskin maailmallakaan rakennuttu jossa ei herää mikäli naapuri aamuyöllä laittaa musiikin täysille! Voi olla että maailmalla on rakennettu taloja joissa tämäkin onnistuu mutta julmetun kalliiksi se tulee.
Summa, summarum, naapurien laatu ratkaisee enemmän kuin rakennustapa. Tietysti jos uuden kalliin tai vanhan ja kalliin osakkeen ostaa voi toivoa, ehkäpä olettaakin että naapurit ovat öisin hiljaisia kunnon ihmisiä. Mitään takeitahan tästä ei ole!
Huonoimmissa taloissa kuuluu täysin normaali puhe läpi väliseinistä (vanhoja, 20-50 -luvun taloja) tai ilmanvaihtokanavien kautta esim. päällekkäisten keittiöiden välillä. Vastaan on tullut myös 70-luvun lopun talo, jossa oli niin pahasti feelua, että 2 krs keittiössä kuuli selvästi, miten 4 krs keittiössä otettiin peltinen kahvipurkki kaapista & alettiin keitintä laittamaan käyttökuntoon. Tällainen talo on täysi katastrofi, mitään et voi puhua puhelimessa etkä edes naamatusten tuttujen kanssa niin, etteivät naapuritkin pääsisi osallisksi.
Kohtuullinen äänieristys tarkoittaa, ettei hiljainen puhe kuulu lainkaan, äänekäs puhe kuuluu läpi, mutta siitä ei saa tolkkua, ja kurkku suorana huutaminen tulee niin pahasti läpi, että viestikin menee perille (vaikka ei olisi niin väliksikään -> pistää vituttamaan paljon enemmän kuin epämääräinen mutina). Sama pätee tietty myös radion huudatukseen yms.
Hyvä äänieristys = huuto kuuluu läpi, muttei niin pahasti, että sanoista saisi selvää. Ei ainakaan nykyisessä talossa ole vielä kukaan onnistunut viestiään välittämään. Se on kyllä totta, että uuden talon naapuriaines vaikuttaa paremmalta (=ei ole yötäpäivää bilettäviä teinejä tai vanhoja "viinamäen miehiä" toveripiireineen seinänaapureina) & nyt on asunto ylimmässä kerroksessa. Mutta on tässä silti yksi tositesti suoritettu - alapuolen kämpässä oli kerran mm-kisastudio eli tupa täynnä kurkku suorana huutavia miehenköriläitä. Porrashuoneeseen kuului hyvin, mutta asuntooni tuli läpi sen verran vähän, että kuvittelin kyseessä olevan vain perheenjäsenten välisen, vähän äänekkäämmän, keskustelun. Huima ero 70-luvun taloon, jossa ei kyllä jäänyt äänilähteen laatu epäselväksi vastaavissa tapauksissa.
Myös runkoäänten kuulumisessa on eroja. Edellisessä asunnossani juuri tämä oli heikoin lenkki eli ylemmän kerroksen lattian kolistelut, jopa eri porrashuoneen asunnossa, kuuluivat pahasti. Myös patterien ja lattialistojen kolistelut imurin suulakkeela yms. olivat mallia "koko talo kuulee". Uudessa talossakin toki porakoneen käytön, patterien hakkamisen yms. kuulee, mutta ääni on silti paljon vaimeampi.
Mielenkiintoinen yllätys on myös ollut talotekniikan hiljaisuus. Ei vihellä poistoilmaventtiilit, ei suhise patteriventtiilit eikä kuulu hissin oven kolinaa. MH melutaso keikkuu iv:n normaaliteholla 20-23 dB pintaan (riippuen mm. ulkoa puskevan liikennemelun määrästä), kun vanhassa talossa se oli iv-tehostusten aikana jotain 28 dB piikit (ovien kolinaa yms.) päälle 30 dBja myöhään illallakin 23-25 dB.
Toki, toki naapurit ratkaisevat, mutta se, että kaikki normaali asumisen äänet kuuluvat,kovempi puhe, kusen lorinat, suihkun kohinat, kaikki kuuluivta ympäri asuntoa ja tämä oli 90-luvun elementtitaloissa.
90-luvulla käytettiin ontelolaattaa 265 mm ja hormeissa ei ollut mitään eristeitä. Nykyisin uusissa taloissa käytetään raskasonteloa 370mm. ASUN itse 2006 rakennetussa kerrostalossa, jossa paikalla valetut välipohjat 320mm ja ero on kuin yöllä ja päivällä 1990-luvun kerrostaloihin. Ikinä ei kuulu suihkun tai vessan ääniä ja kerroksia on talossa monta ja en asu ylimmässä, mitään normaaleja asumisen ääniä ei kuulu, joten kyllä hyviä taloja tehdään nykyisinkin, tosin pikku kommenttina, asuin hetken 2004 rakennetussa ontelolaattatalossa siinä ei ollut huoneistokohtaista ilmanvaihtoa vaan yhteiskanavat ja jostain vuoti naapurin kovaäänistä puhetta, todennäköisesti rakenteissa rakoja, eli rakennusvirhe, vesan ja suihkun ääniä ei tosin kuulunut siellä, kuten 90-luvun taloissa.
Uuden talon paksu paikalla valettu välipohja on hyvä ja massiivinen rakenne ja antaa hyvän asumisen rauhan.
Jep jep. Eivät ne 90-luvulla rakennetut talot ole yleensä hyviä valitettavasti. Huoneistokohtainen ilmanvaihto on kuitenkin hyvä juttu tässä talossani, ei ole yhteisiä hormeja. Sillä on tietysti riskinsä siinä että ilmanottoputki menee seinään, ja sieltä voi tulla melua, ellei putki ole hyvin eristetty. Tässä talossa on kuitenkin homma niin että se putki menee katon kautta kylppäriin, missä pehmustettu äänitiivis boksi, joka ruuvataan kiinni. Jos sen pitää auki, niin kuulee ihan selvästi kylppärissä miten auto menee kadulla ohi, muuten ei. Mutta tuosta putkesta voi silti tulla vähän värisevää ääntä, kun auto ajaa ohi, en tiedä osattiinko ilmanvaihtoputket eristää kunnolla 90-luvulla, vai tuleeko tuossa resonanssiääniä putken sisällä.
Joka tapauksessa ohuelta tämä talo vaikuttaa. Ontelolaatat siinä alle 30 cm, ja väliseinät ohuehkot, eli kohtalainen eristys. Ei saa selvää mitä naapurit puhuvat, mutta jos puhuvat kovalla äänellä, niin kyllä sen äänen silti kuulee. Vessat suihku ei kuulu häiritsevästi läpi, tässä on kylppäreissä ekstrat seinät, katto, ja noin 10 cm korotettu lattia, mikäli se jotakin auttaa.
Asuin 1995 rakennetussa, jossa oli ensimmäisiä ilmanvaihtokoneita eli kone kylppärissä ja totuus siinä Aso-talossa oli tosi surkea äänieristys kaikki kusemiset sun muut kuuluivat ja ilmanvaihtokone toi suoraan talon seinästä liikenteen äänet, eli silloin ei osattu iv-koneitakaan eristää ja ne olivatkin monta vuotta pois käytöstä kerrostaloissa, kunnes otettiin uudelleen käyttöön 2000 luvun alkupuolella ja TODEN Totta, asun nyt uudessa(2006) ja tässä hyvä äänitekninen taso eli hiljaista ja ne ilmanvaihtokanavat on eristetty iv-koneessa tehokkaasti eli 90-luvulta kehitystä on tapahtunut huomattavasti
Jos normaali puhe kuuluu toisesta asunnosta on kyse rakennusvirheestä vai väitätkö tämän olevan kovinkin yleistä? Minä olen asunut useassa vuosina 1930-1987 rakennetuissa taloissa joissa yhdessäkään ei normaali puhe ole edes yöllä kuulunut. Huutaminen on asia erikseen mutta se kuuluu vaikka olisi kuinka uusi talo!
Ei ole mitään syytä kadehtia sillä uusissa asunnoissa on yksi ja samalla ratkaisevan huono puoli, sijainti. Parhaat paikat kun on rakennettu jo ennen sotia!
En muuten muista kuin yhden kerran jolloin olen yöllä herännyt osaketalossa möykkään. Siitäkin on 20 vuotta aikaa ja se tapahtui Kalliossa. Sen jälkeen olen nukkunut yöni hyvin.
Joo ne 70-luvun lähiötalot tehtiin nopeasti ja tarkoitus oli, että kestävät max 20 vuotta ja sitten puretaan, silloin kun luultiin, että talouden kasvu kartuttaa koko kansan varallisuutta, mutta toisin kävi, rikkaat ovat rikastuneet enemmän ja köyhät köyhtyvät kun rikkaat maksavat alhaisen pääomaveron miljoonatuloistaan.
Uudet talot tällä vuosituhannella on jo hyvin tehty ja määräykset ovat kiristyneet koko ajan.
Surkuhupaisaa oli asua kalliossa vanhassa 30-luvun talossa, jossa oli paperia naapureitten väliset seinät, pieninkin puhe kuului, tässä "jykevässä kivtalossa ja asunto oli täynnä kuoriaisia, sama ääniongelma oli 60-luvun paikalla rakennetussa kivitalossa, kun rakenteet olivat niin ohuet.
Asun nyt uudessa nykyaikaisessa talossa ja on hyvä ja rauhallinen asua.
Kyllä talojen kestoiäksi laskettiin 40-50 vuotta. Kun putkiremppa tulisi niin talot matalaksi. Tuo 20 vuotta on täyttä puppua, ei mitään tekemistä todellisuuden kanssa.
2000-luvulla rakennetut ovat nykymääräysten mukaisia mutta 30-40 vuoden kuluttua ne ovat paskoja neukkukuutioita koska määräykset ovat silloin paljon tiukemmat. Vai luuletko ettei kerrostalojen laatu tästä enää nouse, kaikki on keksitty?
Äänieristykselle on ollut vaatimuksia jo useamman vuosikymmenen ajan, joten selvistä rakennusvirheista tai "tarpeettomien" laskelmien ja rakenneratkaisujen poisjätöstähän tässä on kyse. Itse olen siinä uskossa, ettei monikaan vanhempi talo täytä edes rakennusajankohtansa vaatimuksia, koska tällaisista pikkuseikoista ei paljoa piitattu eikä tainnut paljoa olla mittalaitteitakaan asian varmistamiseen. Onhan nekin mittauspöytäkirjat, mitä tältä ajalta edes löytyy, usein mallia "esson baari" eli on saatu mitattua ja säädettyä ilmanvaihto niissäkin huoneissa, joihin ei ole edes muistettu rakentaa suunnitelmien mukaista kanavointia!
Itselleni on justiinsa tullut vastaan 70-luvun pienkerrostalo, jossa pitäisi olla kohtuullisen hyvin ääntä eristävä ns. kelluva lattiarakenne. Paitsi että se "kellutus" on tehty kovan villan sijaan pehmeällä 20 mm hötöllä, joka on käytännössä puristunut täysin kasaan eikä siten erota pintalaattaa kantavasta laatasta. Katastrofi on viimeistelty myöhemmissä remonteissa valamalla pintalaatta kiinni seiniin.
Yksinkertaisemmankin rakenteen pysytyy pilaamaan:
- wanhoissa taloissa ei ole vessoja eikä suihkuja sisällä -> putket on pitänyt tunkea jonnekin, esim. makuuhuoneen seinään roilottuna
- 70 -lukujen taloissa on ohuet välipohjat, joiden askeläänieristys perustuu suurelta osin joustavaan (nukkapohjaiseen muovimattoon), vaan entäs ne asunnot, joihin onkin teetetty kivikova mosaiikkiparketti tai korvattu myöhemmissä remonteissa muovimatto kumisavalla laminaatilla?
- laitetaan uudet & hienot ikkunat ... ja sahataan karmit täyteen reikiä (ns. karmirakoventtiilit)
- aika paljon pystyy myös pelastamaan/pilaamaan tilojen sijoittelulla - esim. hissi tai naapuriasunnon keittiö tai KPH (vielä se kalustettu seinä) suoraan MH seinää vasten = kaapinovien tai putkien kolina (rakennusvirhe sekin, kannakointi puutteellinen) kuuluu kivasti vs. edellinen kämppäni, missä keittiö KPH olivat käytävien erottamina saarekkeina -> eipä paljoa kuulunut vessan vetämiset tai pesukoneen linkoamiset makuuhuoneeseen, vaikka KPH:sta toiseen äänieristys ei ihmeellinen ollutkaan
"Myös runkoäänten kuulumisessa on eroja. Edellisessä asunnossani juuri tämä oli heikoin lenkki eli ylemmän kerroksen lattian kolistelut, jopa eri porrashuoneen asunnossa, kuuluivat pahasti. Myös patterien ja lattialistojen kolistelut imurin suulakkeela yms. olivat mallia "koko talo kuulee". Uudessa talossakin toki porakoneen käytön, patterien hakkamisen yms. kuulee, mutta ääni on silti paljon vaimeampi."
Taisi olla saumoitus tehty huonosti (= halkeamia naapuriin asti) lattian ja seinän välillä?
Uudet täyselementtitalot on ihan yhtä huonoja. Saksassa lopetettiin elementti runkoisten talojen rakentaminen kokonaan niiden huonon laadun ja lyhyen elinkaaren takia. Täällä rakennusfirmat saa tehdä mitä vaan.
Niin uusissa parhaissa taloissa onkin paikalla valettu välipohja eli eivät ole elementtitaloja, myöskin kokonaan paikalla valettuja tehdään ja on tehty mm Kamppiin ja Eiranrantaan. Lemminkäisen työmaalla Kahvikorttelissa Aurinkolahdessa kävin juuri työn puolesta ja siellä valettiin paksuja välipohjia paikallaan, ensimmäistäkään ontelolaattaa ei työmaalla ollut, eikä tule.
Hyviä taloja tehdään nyt.
Olen katsellut viime viikkoina paljonkin taloja. 40-50 -lukujen rintamamiestalot ovat suureksi osaksi harvoja ja niissä täytyy polttaa tulisijoissa puuta todella paljon, jos meinaa kohtuullisilla kustannuksilla selvitä talvesta. Niissä alkaa alkuperäiset tulisijat tulla tiensä päähän eli tiiliä saattaa puuttua, kun hormia katsoo ylöspäin. 1970-luvulla tuli tasakattotrendi ja putkien valaminen seinien ja lattian sisään. Uudemmissa taas näkee, että jotkut talot on kiireellä tehty tai remontoitu pelkästään myytäviksi eikä asuttaviksi. Parhaat näyttävät olevan niitä, joissa ensimmäinen omistaja on ollut järki-ihmisiä ja tehnyt rakennusvaiheessa hyviä päätöksiä eikä ole pihistellyt vaan rahat ovat riittäneet kunnolliseen rakentamiseen ja talotekniikkaa on vuosien saatossa ajanmukaistettu.