apuva apuva APUVA....
Kun koulussa tuli vain laskettua mäkeä kotona kissa ovesta ulos niin mikä kaava on tähän eli lämmityksen tarve nousee 5% kun ulkolämpötila laskee asteen.
Esim
0c lämmitystarve 10 kWh
-5c?
-10c?
-15c?
-20c?
-25c?
-30c?
jne...
Liian työlästä miettiä 10 0.5 = -1c ja 10.5 0.525 = -2c jne...
Kun koulussa tuli vain laskettua mäkeä kotona kissa ovesta ulos niin mikä kaava on tähän eli lämmityksen tarve nousee 5% kun ulkolämpötila laskee asteen.
Esim
0c lämmitystarve 10 kWh
-5c?
-10c?
-15c?
-20c?
-25c?
-30c?
jne...
Liian työlästä miettiä 10 0.5 = -1c ja 10.5 0.525 = -2c jne...
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuvaamassasi tapauksessa tehontarve eri lämpötiloissa on:
= 10 kW * (1.05 ^T), missä T on lämpötila ilman miinusmerkkiä.
Esimerkiksi -4 asteen lämpötilassa tehontarve = 10 kW * 1.05^4 = 12.16 kW
Samalla tavalla -23 asteen lämpötilassa 30.72 kW jne..
Kaava itsessään taitaa olla oikein, mutta kun lämmöntarve ei kasva 5% kun lämpötila laskee asteen. Tuossa tapauksessa jos sisälämmöksi oletetaan 20 astetta niin lämmöntarve kasvaa 500 W per aste. Eli prosenttilaskua ei voi käyttää.
Jos 20C sisälämpötila, niin 20C ulkona => 0W, 0C => 10kW, -20C => 20kW . Suorahan siitä tulee.
Eli 10kW/20C = 0,5 kW/C (deltaC eli sisälämpö-ulkolämpö)
Monenlaista laskua sitä voi laskea ja maksaa. Kun elämän alussa ja lopussa laskee allensa niin aktiivikaudella tahtoo vain laskea sisään.
Itse asiassa pilkkua nussimalla edes sisä- ja ulkolämpötilojen erosta ei voi laskea lämmöntarvetta, vaan pitää käyttää sisäseinän ja ulkoseinän pintalämpötiloja. Niiden mittaaminen esimerkiksi tuuletusraon sisältä onkin jo vähän hankalampaa. Tuulenvoimakkuuskin pitäisi huomioida, mutta siihen ei taida olla mitään yleispätevää kaavaa.
taitaa olla nuo laskukaavat, ei kovi tarkkoja saa laskettua, ainakaan yksinkertasilla mittauksilla.