olen tahtonut saada lapsen viimeiset 3 vuotta. Nyt kun mieheni alkaa myös lämmetä asialle, minulle on alkunut tulemaan paniikki, omituista!? Onko kenelläkään samanlaisia kokemuksia? Jotenkin vain tuntuu nyt siltä, että olenko sittenkään varma, tavallaan olen aivan varma, mutta sisälläni on kuitenkin pieni pelko, onko sittenkään sellaista, kun olen kuvitellut äitiyden olevan. Epävarmuus varmasti kyllä kuuluu asiaan, mutta meneekö se ohi,toivottavasti. Sitten vielä yksi kysymys, olen monesti kuullut ja myös lukenut, että raskauden alussa alkuoireet ovat hyvin samanlaiset, kun menkkojen alussa! Mutta, kuukautisien alussahan yleensä nännit tulevat minulla ainakin hyvin kipeisksi, tapahtuuko näin raskaaksi tulemisen jälkeen, eli voiko olla nännit kipeät raskauden alussa, entä onko valkovuoto normaalia, vai paksuuntuuko se, vai pitäisikö sen olla notkeaa (kirkasta) ja runsaampaa, heti raskauden alussa? Ennen kun ensimmäiset kuukautiset jäävät pois. Näistä merkeistä olisi helppo aavistaa jos raskaus olisi alkanut, koska minulla tulee aina nännit hyvin kipeiksi ennen kuukautisia ja valkovuoto vähenee ja paksuuntuu huomattavasti ennen kuukautisien alkamista. Mutta nyt taidan tästä mennä lukemaan kirjaa joka kertoo äidiksi tulemisesta, onhan se jännää tehdä se päätös, että aletaan yriittämään omaa pientä ihmettä, tähän maailmaan! Kiitos kaikille jotka vastaavat minulle =)
Mietityttää
nainen 25
1367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
...tuntea epävarmuutta. Itse en alkuun epäröinyt , mutta sanotaan tossa 20 vkon paikkeilla iski pelko että onko musta tähän. Tuleeko musta hyvä äiti ja miten jaksan jos vauva valvottaa yöt??!! Mutta se tunne meni ohi yhtä nopeasti kun alkoikin. Siihen taisi auttaa eniten miesystävälleni puhuminen ja hänen rohkaisu ja tukeminen. Nyt olen rv 36 ja odotan malttamattomana että vauva syntyisi.
Niistä alkuajan merkeistä ollakko raskaana vai ei niin mulla rinnat tuli kauttaaltaan todella kipeiksi. Mahallaan ei voinut nukkua ollenkaan ja kyljelläänkin teki tuskaa. Rintaliiveistäkään ei tuntunut olevan apua. Sitä kipua kesti yllättävän kauan. Sitten valkovuoto muuttuu varsin vetiseksi ja on väriltään aika kirkasta. Tämä muutos tapahtuu melkein heti kun raskaus on alkanut. Tuo rintojen arkuus ja valkovuodon koostumuksen muutos pisti mulla hälytyskellot soimaan. Ja kyllä sen myös aavistaa. Tulee vaan sellanen olo että oiskohan raskaana. Tämä kaikki on tietenkin yksilöllistä. Joillakin ensioireet voivat olla taas ihan jotain muuta. Mutta tässä jotain vinkkiä...