Eli millä mielillä olette te odottajat, joilla on vielä vauvaikäinen lapsi, mutta odotatte jo uutta vauvaa?
Meillä esikoinen 8kk ja uusi vauva tulossa alkukesästä eli ikäeroa tulee noin 1v3kk. Esikoista "tehtiin" pari vuotta, siksi yllätys että kakkonen ilmoitti näin pian tulostaan. Mutta alkuhämmästyksen hälvettyä pieni ikäero lapsilla tuntuu hyvältä ajatukselta, ainoastaan oma jaksaminen ja parisuhteen venyminen uusiin haasteisiin hieman mietittyvät. Eka raskaus meni kokonaisuutena hyvin ja tämä toinenkin on alkanut samaan tyyliin melko vähäoireisesti ja siten helposti, mutta tietenkin on mahdollista että päädytään ihan toisenlaisiin oloihin - ja siinä ohessa pienen esikoisen hoito... Eli mietinnänaiheita on, mutta päivä kerrallaan katsellaan!
Meillä esikoinen 8kk ja uusi vauva tulossa alkukesästä eli ikäeroa tulee noin 1v3kk. Esikoista "tehtiin" pari vuotta, siksi yllätys että kakkonen ilmoitti näin pian tulostaan. Mutta alkuhämmästyksen hälvettyä pieni ikäero lapsilla tuntuu hyvältä ajatukselta, ainoastaan oma jaksaminen ja parisuhteen venyminen uusiin haasteisiin hieman mietittyvät. Eka raskaus meni kokonaisuutena hyvin ja tämä toinenkin on alkanut samaan tyyliin melko vähäoireisesti ja siten helposti, mutta tietenkin on mahdollista että päädytään ihan toisenlaisiin oloihin - ja siinä ohessa pienen esikoisen hoito... Eli mietinnänaiheita on, mutta päivä kerrallaan katsellaan!
Vastaukset 7
Vanhimmat
sain lapsen kohta 5kk sitten ja ainakin oikein yritetään että saataisiin uusi alulle mahdollisiman pian. Kyllä se hyvin menee teilläkin. Saahan toiset useammankin lapsen kerralla. Ja "isohan" se teidän esikoinen jo on toisen syntyessä :) Kyllä se palkisee varmasti myöhemmin kun lapsilla on pieni ikäero
Totta, joillakin vauvoja tulee kaksin ja kolmin kappalein kerralla.
Meillä vaan oli esikoisen kanssa alku aika rankka, olin perhetilanteesta johtuen lähes yksinhuoltaja ja toisaalta vauva on ollut sillä tavalla vaativa tapaus, että nukkunut aina vähän vuorokaudessa ja ekat 3kk oli aivan kanneltava, ei viihtynyt itsekseen viittä minuuttia pidempään missään. Nyt on jo helpottanut tuhatkertaisesti, mutta huomaan että edelleen alkuajat painaa. Tosin moni sanoo että esikoisen kanssa tuppaa olemaan jotain tällaista, toinen lapsi saa ohjelmaa esikoisen touhujen seurailusta, eikä ole niin "hoidettava" kuin eka lapsi. Jää nähtävksi!
Mutta joo, edelleen pienen ikäeron hyödyt tuntuu isommilta kuin haitat, joten ihan posit. mielellä tässä seilataan! Jos olisin saanut 2-3 vuottakin tästä etäisyyttä (eli nukkua yöt paremmin ja alkaa taas harrastamaan jotain jne.), tokkopa olisin samaan ralliin enää lähdössä. Ja uuden vauvan hoito menee tuoreella rutiinilla, on kaikki tarvikkeet valmiina jne. Ja vaikka tämä varmaan tuntuu maailman itsekkäimmältä motiivilta, on helpointa tehdä vauva samaan syssyyn kropankin takia, pudottaa ne vauvakilot ja treenaa imetysmakkarat pois yhdellä kertaa ;D No ei mutta onhan tässä kieltämättä hieman kulahdettu, joten ryhtiliike sitten kun koko jälkikasvu on maailmassa.
Kiitos tsemppauksesta! ja onnea teidänkin lisääntymishankkeeseen!
Juu elikäs 8 kk ikäinen esikoinen ja ikäeroa tulossa tuo sama 1v 3kk. Itse olen aivan innoissani jo uudesta tulokkaasta. Pieni ikäero oli ihan toivottu, toki alussa tulee varmasti olemaan rankkaa, mutta aika pianhan heistä on jo toisilleen seuraa. Meneehän nämä vauva-ajat tässä sopivasti samaan syssyyn eikä tarvitse toisen juuri hieman kasvaessa aloittaa vauva-arkea taas uudestaan alusta. Raskaudesta ei kyllä vielä olla edes lähipiirille kerrottu ja voipi olla että asiasta kuullessaan jokunen kauhistunutkin voi joukosta löytyä, mutta eipä haittaa tahtia :D
Samalla kannalleolen kallistunut kanssasi, vauva-ajat vaan samaan syssyyn ja sitten yhdessä kohti leikki-ikäisten maailmaa, koko katras.
Rankkaahan se varmasti tulee ihan alussa olemaan, mutta josko kuitenkin lopputulos palkitsisi vaivat...
Meilläkään ei ole lähipiirille vielä kerrottu,voin hyvin kuvitella että ollaan yllättyneitä, joku ehkä kauhistunutkin "tahdista". Mutta jokainen taaplaa tyylillään. :)
Kiitos kommentista!
Meille tulee tässä nyt kuukauden sisään toinen ja esikoinen on sillon 1v5kk. Eli vähän isompi kuin teillä, mutta voin sanoa että tuossa 1v3kk kohdalla ei ole ollut esikoisen kanssa juuri mitään oikeasti hommaa vaan ihan normijutut (syö jo itse, nukkuu säännöllisesti, pottailee ja vaippoja siis tulee vähän ym.) ja sen lisäksi on ihanaa leikkimistä, kirjan lukua ym. Vaikein vaihe oli kun pikkuinen alkoi kiipeillä, kun olisi tarvinnut olla silmät selässä ja sivulla ja... Sillon ajattelin että mitä teen kun toinen tulee, mutta tuo vaihe oli tosi lyhyt, nopeaa oppi mitä kannattaa varoa. Eli kyllä se yli vuoden ikäinen on jo niin itsenäinen, ettei mun mielestä ole mitään haittaa vaikka vauva-aika perheessä alkaakin uudelleen. Ihanaa kun jaksoi tuon vaikeamman ajan ohi, niin ei tämä olekaan mikään raskas juttu. :)
Tosi kiva kuulla!
Esikoisemme on aika rauhallinen tapaus (ainakin ollut tähän mennessä) eli ei mikään koheltaja, toivon että oppii varomaan tarv. asioita nopeasti. Tärkeä pointti! Vaikea hoitaa vauvaa jos joka hetki täytyisi juosta vanhemman muksun perässä. Syöminen itse, pottailut, lapsen ns. omat touhut - kaikki sellaisia jotka tosiaan vapauttaa käsiä uuden vauvan hoitoon. Toivottavasti meilläkin nukkuminen loksahtaa kohdilleen siihen mennessä, ja miksei voisi loksahtaa, onhan tässä puoli vuotta aikaa.
Kommenttisi perusteella voin sanoa että oltaisiinpa meillä jo samassa pisteessä! :)
Ekassa raskaudessa oli oma jännityksensä ja oli mahtava elää viikko kerrallaan odotusta, mutta nyt voisi mennä pikakelauksella puoli vuotta eteenpäin!
Voi, onpa teillä rauhallinen ja edistynyt taapero! :) Meillä nyt 1v 4kk tyttö, ja vieläkin kiipeillään koko ajan sinne tänne, syöminen on tolkutonta suttaamista eikä pottaankaan tule juuri mitään koskaan... Meille myös tulossa pian kakkonen, ja odotan tässä, jospa esikoinen oppisi hieman isommaksi tytöksi tässä muutamassa viikossa... (herttainen ja nokkela tytteli on silti, ja sanavarastossakin jo yli 50 sanaa... äitikehua :))
Mutta alkuperäiselle: onnellista odotusta ja kyllä te varmasti pärjäätte! Voi se isompi ikäero olla usein monella tavalla haastavampikin.