Mikä on suomalaiselle kirjailijalle tyypillinen ammatti tai koulutus nykyään?
Mietiskelen, että onko suomaisilla kirjailijoilla jokin yhdistävä ammatti tai koulutus, joka takaa heidän tasaisen toimeentulonsa? Opettaja, lääkäri, tutkija, taksikuski, myyjä, terapeutti, sairaanhoitaja, toimittaja, siistijä, kirjastohoitaja, kielenkääntäjä, baarimestari jokin muu taideala? Eli mieitn, että onko jokin tietty ammatti, jonka kirjailijat ovat havainneet toimivaksi vastapainoksi tai inspiraatioksi kirjailijan työlle vai onko kaikki vain sattuman valintaa...
Mietiskelen, että onko suomaisilla kirjailijoilla jokin yhdistävä ammatti tai koulutus, joka takaa heidän tasaisen toimeentulonsa? Opettaja, lääkäri, tutkija, taksikuski, myyjä, terapeutti, sairaanhoitaja, toimittaja, siistijä, kirjastohoitaja, kielenkääntäjä, baarimestari jokin muu taideala? Eli mieitn, että onko jokin tietty ammatti, jonka kirjailijat ovat havainneet toimivaksi vastapainoksi tai inspiraatioksi kirjailijan työlle vai onko kaikki vain sattuman valintaa...
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mutta luulisin, että terveydenhuoltoalalta löytyy suuri osa. Opetuspuolelta kanssa. Olisiko siis lääkäri ja opettaja. Meillähän oli aikaan vahva proletariaattinen proosakirjallisuus, mutta painopiste on ehkä enenevässä määrässä ajautunut akateemisen puolelle, jos muistan oikein lukeneeni aikanaan Taija Tuomisen tekemää selvitystyöstä esikoiskirjailijoistamme 2000-luvun alussa.
No mites olisi psykopaatti, mielisairas, murhaaja, sarjamurhaaja, erakko, hullu vai lattianpesijä? Voi jessus sanon minä...Ei sitä ammattia kannata miettiä..ajattelitko ensin ammatin miettiä ja sitten ruveta kirjailijaksi? Eli et, joten miksi helvetissä kysyt? Tietty ammatti vastapainoksi tai inspiraatioksi?Siivoja saakin inspiraatiota tai sitten vaikka kirjastonhoitaja? Eiköhän ne aiheet ja inspiraatipot lähde omasta mielen solmukoista ja yleensä elämästä..Ei ole tiettyä helvetin ammattia kirjailijalle..jokainen saa omat ideat oli sitten roskakuski tai ministeri..Tapansa vain kullakin ja ketä kiinnostaa mikäkin...Toki sivu ammattina voi olla joku muu, mutta se on aivan sama...mitä väliä sillä on? Oli sitten töissä tai ei..tasavertaisia kaikki, jos vain teksti on hyvää..Hanki työ ja kirjoita tai ole työttömänä tai kirjoita..siinä sinun valintasi..ammatilla ei väliä..
Koulutuksellakin saa jotain aikaiseksi..mutta..se on koulutus..se ei lähde täysin omista aivo nystyreistä..Voi olla kirjailija ilman koulutusta, yleensä ne on parhaimpia jotka kirjoittaa miten on eikä vääntele sanoja liian sivistyneeksi paskaksi...Minun mielipide on vain..kirjoita...ei tarvitse ammattia..koulutusta..kirjoita joka päivä..voit olla parempi kuin se, joka on saanut inspiraation lääkärin ammatista tai se joka kirjoittaa koulutuksella...
Tosin ihan on sellainen mielikuva ,että aika moni kirjailija on opiskellut kirjallisuustiedettä yliopistossa. Toimittajia tuntuu olevan jonkun verran. Kirjailjan työ on työtä, joten olisi varmaan kiva jos sitä voisi tehdä pelkästään pääosin. Kahden työn tekeminen on rankkaa.
Minä rupesin kirjoittamaan tylsän työn vaihtoehdoksi. Siis ei perinteisessä mielessä tylsän, vaan rasittavan: liikaa paperia, palavereita, paikallaan pysymistä ja mikään asia ei etene. En katso kirjoittamista päivätyön ohessa "työksi2, vaikka siinä useasti tulee toinen työpäivä tehtyä.
En haluaisi ainoastaan kirjoittaa. enkä ole opiskellut päivääkään kirjalliuustiedettä enkä kirjoittanut lapsesta saakka enkä ikinä uneksinut ryhtyväni kirjailijaksi.
Joskus ihmetyttää, mistä ne kaikki jalat ilmassa -tyypit tulevat.