keuhkoveritulppa

Tiedän sen verran vain siitä ku mulla epäiltiin myös sitä!
Silloin ei saa liikkua yhtään muuten se tulppa etenee ja tappaa!!!
Mulla ei ollu muuta kuin helvetin kipee oikea rintalasta josta paljastui keuhkokuume,keuhkopussintulehdus ja nestekeuhko,muuta en tiiä ku ottivat kaikki kokeet multa varalta ja kokeisiin vietiin pyörätuolilla.

olla oireena huimausta tai pyörtymistä. Yleiset oireet ovat hengenahdistus ja sykkeen tiheneminen.

"Keuhkoveritulppa (keuhkoembolia)
Lääkärikirja Duodecim
12.7.2009
sisätautien erikoislääkäri Pertti Mustajoki

* Keuhkoveritulpan syyt
* Keuhkoveritulpan oireet
* Keuhkoveritulpan toteaminen
* Keuhkoveritulpan hoito
* Keuhkoveritulpan ehkäisy

Keuhkoveritulppa syntyy, kun muualta elimistössä liikkeelle lähtenyt verihyytymä eli embolia tukkii keuhkoihin johtavan valtimon. Keuhkoveritulppa on aina vaarallinen ja edellyttää välitöntä sairaalahoitoa.

Aikuisväestössä keuhkoveritulppa todetaan vuosittain noin yhdellä tuhannesta. Keuhkoveritulpan vaara lisääntyy iän mukana: kaksi kolmesta tapauksesta todetaan yli 65-vuotiailla, mutta vain yksi kymmenestä alle 25-vuotiailla. Sadasta sairaalassa kuolleesta potilaasta noin viidellä kuoleman syynä on keuhkoveritulppa.
Keuhkoveritulpan syyt

Keuhkoveritulppa ei synny keuhkoissa, vaan se on alun perin lähtöisin laskimoon syntyneestä tukoksesta muualla kehossa, yleensä alaraajojen tai lantion laskimoissa (ks. «Laskimotukos (laskimoveritulppa)»1). Laskimon seinämästä irtautunut hyytymä kulkee verivirran mukana sydämen oikeaan eteiseen ja kammioon, joista se sydämen pumppaamana siirtyy välittömästi keuhkovaltimoihin. Keuhkovaltimot haarautuvat pienemmiksi ja pienemmiksi haaroiksi. Koostaan riippuen hyytymä tukkii isomman tai pienemmän suonen. Hyytymän liikkeellelähdöstä alaraajasta kuluu aikaa vain muutama sekunti sen siirtymiseen keuhkovaltimoon.

Terveille ihmisille syntyy hyvin harvoin laskimotukoksia ilman mitään altistavia tekijöitä, joista kerrotaan artikkelissa «Laskimotukos (laskimoveritulppa)»1.
Keuhkoveritulpan oireet

Keuhkoveritulpan oireet vaihtelevat suuresti. Yleisin oire on äkisti alkanut hengenahdistus, johon usein liittyy myös rintakipua. Yleensä sydämen syke kiihtyy ja on nopea levossakin. Osa potilaista tuntee pistävää kipua rinnan alueella sisäänhengityksen aikana. Melko yleinen oire on yhtäkkisesti alkanut yskänpuuska, ja joskus suuhun nousseissa ysköksissä on verta.

Oireiden voimakkuus vaihtelee suuresti. Suuri keuhkoveritulppa voi johtaa vaikeaan kohtaukseen, jossa tajunta häiriintyy ja voi esiintyä jopa kouristuksia. Jos laskimotukos "syöttää" pieniä veritulppia pitempään, päivien kuluessa ilmaantuu lisääntyvää hengenahdistusta.
Keuhkoveritulpan toteaminen

Jos epäillään keuhkoveritulppaa, pitää hakeutua välittömästi lähimpään päivystyspisteeseen. Lääkäri arvioi tilanteen oireiden, vuoteen vieressä tehdyn tutkimuksen ja laboratoriokokeiden perusteella. Jos epäily keuhkoveritulpasta on selvä, tehdään tietokonekerroskuvaus, jossa voidaan nähdä keuhkovaltimoiden tila.

Tutkimuksiin kuuluu myös verihyytymän lähtöpaikan selvittäminen alaraajojen kaikukuvauksen (ultraäänitutkimuksen) avulla. Läheskään aina ei kuitenkaan veritulpan lähtökohtaa pystytä löytämään.
Keuhkoveritulpan hoito

Hoidon kulmakivi on hyytymistä estävä lääkehoito. Isoissa keuhkoveritulpissa käytetään verihyytymien liuotushoitoa, joka toteutetaan laskimoon annettavalla lääkkeellä.

Hyytymistä estävään hoito aloitetaan nopeasti vaikuttavalla hepariinilla, joka pistetään ihon alle. Samaan aikaan aloitetaan tablettimuotoinen hyytymistä estävä hoito (antikoagulaatiohoito) Marevan lääkkeellä. Hepariini lopetetaan noin viiden päivän kuluttua, jolloin Marevan-lääkkeen vaikutus on riittävä. Hyytymistä estävää lääkettä jatketaan pitkään, yleensä 6 kuukautta. Marevan-lääkkeen annostelua seurataan INR-verikokeen avulla (ks. «Verenohennuslääkkeet (antikoagulaatiohoito, Marevan-hoito)»2).
Keuhkoveritulpan ehkäisy

Keuhkoveritulppia voidaan ehkäistä laskimotukoksia ehkäisemällä, ks. «Laskimotukos (laskimoveritulppa)»1.
Lisää tietoa keuhkoveritulpasta

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio, ks. «Laskimotukos ja keuhkoembolia (veritulppa)»3.
Muita aiheeseen liittyviä artikkeleita

Lääkärikirja Duodecimin artikkelit:

* «Laskimotukos (laskimoveritulppa)»1
* «Pinnallinen laskimotulehdus»4
* «Perinnöllinen verisuonitukos»5
* «Säären kipu»6
* «Lentomatka ja terveys»7

Käytettyjä lähteitä

Ellonen M. Keuhkoembolia. Lääkärin tietokannat/Lääkärin käsikirja [online]. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim.

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Laskimotukos ja keuhkoembolia", ks. «http://www.kaypahoito.fi/kh/kaypahoito?suositus=hoi50022»1

Mänttäri M, Mustonen P, Harjola V-P. Keuhkoembolia. Kirjassa Heikkilä J, Kupari M, Airaksinen J, , Huikuri H, Nieminen MS, Peuhkurinen K. (toim.) Kardiologia. Kustannus Oy Duodecim 2008, s. 1072-1081
Artikkeli on tarkastettu 12.7.2009
Artikkelin tunnus: dlk00843 (000.000)"

Hei !

Keuhkoveritulppa aiheuttaa voimakastakin hengenahdistusta ja puristavaa tunnetta rintakehällä.....pulssikin nousee ja ainakin kohdallani myös verenpaine.
Kotona huoneesta toiseen liikkuminenkin on senverran hengenahdistusta aiheuttavaa että muutkin sen jo huomaavat.

Itselläni huimausta ilmeni ekoina päivinä verenohenuslääkkeen aloituksesta. Ei ihan turhaan käsketä pysyä äsngyssä ensimmäisinä päivinä.

Ensimmäisestä emboliasta toivuin viikossa.......siis sen jälkeen ei enää kukaan huomannut esim. hengästymistä....
Nyt on toisesta toipuminen meneillään......voi mennä kauemmin kun on isommat tukokset liotettavana.....

kuinka kauan oli noiden embolioiden välissä aikaa
ja kauanko olit ilman marevanlääkitystä ennekuin uusi tulppa synttyi

oliko oireita ensin jalassa vai iskiko suoraan keuhkoon
minulla ollu sama tauti 2,5 v sitten ja olen juuri lopettamassa lääkitystä.

saitko avun heti vai pitikö useampaan kertaa käydä lääkärissä
tiesitkö heti tokalla kerralla mistä oli kyse
tsemppiä sinulle taistelussa

minä ainakin söisin jo lopun ikäni marevania

Lisäksi löytyy geenivirhetekijöitä ns. hyytymishäiriöitä, näillä tekijöillä suuri merkitys
laskimoveritulppaan. eli verenohennus.

Jaha, kerronpa kokemukseni moisesta vaivasta, ei ole ihan selvyyttä mistä lähti liikkeelle, mutta teimme remontti siivousta tyttärelle ja puuskutin kun höyryveturi siinä kaappeja pestessä, aamulla oli aika lekurille, muista syistä, olikin eka pakkas aamu niin siihen se elämä tuntui loppuvan ja aamulla lääkärissä käydessä lekuri totesi missä mennään, oli isompi tukos, mikä oli räjähtänyt ja tehnyt pikkutukoksia sitten, nyt on lopun ikänen rotan myrkky kuuri(Waran), oli vasta 3v. aikaisemmin sairastanut jalassa tulpan, siinä oli puolen vuoden warani hoito joka lopetettiin sitten, uusihan se, kyllähän se meillä on geeneissä.

Tietäsikö täällä joku voiko keukoveritulppa aiheuttaa voimakkaita kohtauksia?

Vahva epäily itselläni keuhkoveritulpasta, mutta voisiko se aiheuttaa kohtauksia? Ensin alkaa puristavana rintakipuna keskellä rintaa ja pahenee hiljalleen ja johtaa kohtaukseen, joka kestää noin kymmenen minuuttia, tai vähemmän. Kohtauksen aikana ambulanssin tilaaminen käy mielessä, mutta en ole halunnut kiirehtiä, koska ensimmäisellä kerralla, vajaa viikko sitten, hakeuduin taksilla sairaalaan, eikä TT-kuvauksessa löydetty mitään keuhkoista, eikä sydämestäkään. Eilen oli sitten pahempi kohtaus kuin aiemmin ja kädetkin tärisivät voimakkaasti kohtauksen aikana. Vajaan viikon aikana nyt kuusi tai seitsemän kohtausta. joista viimeinen pahin. Sydänfilmi on otettu monta kertaa, mutta on ollut aina normaali. Näkyykö muuten sydänkohtaus aina EKG: ssä?

Kuulun keuhkoverirulpan riskiryhmään tällä hetkellä, koska jalassani on veritulppa, jonka hoito on kestänyt noin viisi viikkoa ja tukos ulottuu yläreiteen. Ajoittain on myös pistävää kipua vasemmassa keuhkossa kyljen alueella ja ollut parisen viikkoa.