Joskus viime keväänä tapasin yhden ihanan tytön, joka halusi selvästi olla enemmän kuin pelkkä ystävä.
No vähän myöhemmin itsekkin tajusin olevani aika ihastunut ja huomasin että hän on juuri makuuni, eli ei mikään teinilissu ja poikien suosikki, mutta silti minusta kaunis ja sitä mitä olen kauan aikaan etsinyt.
Seurusteltiin koko kesä ja en ikinä unohda mielettömän mukavia iltoja hänen kanssaan, olin itsekkin aivan lääpällä hänestä.
Kesäloman jälkeen kuitenkin tapahtui jotain odottamatonta.
Hän ei ollut kiinnostunut enään seurustelemaan, ilmeisesti kyllästyi olemaan parisuhteessa ja se satutti minua.
En koskaan ollut itkenyt niin paljon ikinä elämässäni, kun erottiin.
Mietin mitä tein väärin! Vika ei kuitenkaan minussa ollut kuulemma, kuitenkin olin joskus typerä kun en aina mennyt hänen luokseen kun hän pyysi.
Kaveritkin huomauttelivat että olen todella ärtynyt ja vihainen ollut kesän jälkeen.
Jo 3kk on kulunut erosta ja vielläkin hieman haaveksin hänen perään ja vähän jokseenkin allapäin olen, sekä välillä tosi ärtynyt, kun ei ole ketään kenen kanssa jutella koko ajan, tai kenelle antaa rakkautta.
Hän piti siitä kun suutelin ja halailin yht äkkiä, sekä sanoi että osaan pussailla tosi hyvin.
Potuttaa vain olla sinkku, sillä totuin elämään parisuhteessa.
No vähän myöhemmin itsekkin tajusin olevani aika ihastunut ja huomasin että hän on juuri makuuni, eli ei mikään teinilissu ja poikien suosikki, mutta silti minusta kaunis ja sitä mitä olen kauan aikaan etsinyt.
Seurusteltiin koko kesä ja en ikinä unohda mielettömän mukavia iltoja hänen kanssaan, olin itsekkin aivan lääpällä hänestä.
Kesäloman jälkeen kuitenkin tapahtui jotain odottamatonta.
Hän ei ollut kiinnostunut enään seurustelemaan, ilmeisesti kyllästyi olemaan parisuhteessa ja se satutti minua.
En koskaan ollut itkenyt niin paljon ikinä elämässäni, kun erottiin.
Mietin mitä tein väärin! Vika ei kuitenkaan minussa ollut kuulemma, kuitenkin olin joskus typerä kun en aina mennyt hänen luokseen kun hän pyysi.
Kaveritkin huomauttelivat että olen todella ärtynyt ja vihainen ollut kesän jälkeen.
Jo 3kk on kulunut erosta ja vielläkin hieman haaveksin hänen perään ja vähän jokseenkin allapäin olen, sekä välillä tosi ärtynyt, kun ei ole ketään kenen kanssa jutella koko ajan, tai kenelle antaa rakkautta.
Hän piti siitä kun suutelin ja halailin yht äkkiä, sekä sanoi että osaan pussailla tosi hyvin.
Potuttaa vain olla sinkku, sillä totuin elämään parisuhteessa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Osteri Ossi, joka naisen lossi!
HAAHAA
oma käsi on parempi kuin kymmenen naista.