kumpi on syy ja kumpi seuraus? masentaa koska tunnen suurta häpeää, siittä millainen ihminen olen. en halua olla muiden ihmisten seurassa koska pelkään, että he alkavat inhota minua. masentaa kun en pysty elämään "normaalia" elämää. haluaisin löytää naisen jonka kanssa voisin jakaa elämäni, mutta en halua päästää ketään lähelleni, koska tunnen olevani todella huono ihminen.
tuntuu että aikuisena ei enää voi korjata omaa itsetuntoaan, siitä on vain kärsittävä kunnes kuolema vapauttaa.
tuntuu että aikuisena ei enää voi korjata omaa itsetuntoaan, siitä on vain kärsittävä kunnes kuolema vapauttaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
millä tavalla koet olevasi huono ihminen? ulkonäöllisesti vai muuten? mulla on aika samanlaisia tuntemuksia mutta pääasiassa omaan ulkonäköön liittyvästä epävarmuudesta johtuen en uskalla päästää miehiä lähelleni, enkä paljoa muitakaan ihmisiä.
eniten vaivaa tunne, etten ole riittävän hyvä, oikeastaan missään. en omaa sosiaalisia taitoja, tunnen olevani aina suurennuslasin alla. en löydä itsestäni mitään hyvää, aina olen liian huono tai vääränlainen.
tuntuu kuin olisin mukana näytelmässä, mutta minulle ei ole jaettu vuorosanoja, eikä kerrottu mikä on roolini. minua ei taas ole koskaan vaivannut ulkonäköni, en tunne joutuneeni koskaan syrjään ulkonäköni takia, mutta persoonallisuuteni tuntuu olevan kaikille kovin vastenmielinen.
Käytkö sä jossain terapiassa tms.? Ihan uteliaisuudesta kysyn, kun sanoit, että aikuisena ei tunnu voivan korjata itsetuntoa mitenkään. Itsellä aika samanlaiset ongelmat, ja en nyt oikein tiedä, missä määrin itsetuntoa voi muuttaa. Kyllähän jotkut on varmaan muuttuneet, jonkun terapian tai ehkä muiden hyvien kokemusten kautta. Sen voi sanoa, että onhan se itsetunto itselläkin aikuisiällä kyllä muuttunut - huonompaan suuntaan, hehheh. Ennen olin sosiaalinen ja aktiivinen kuitenkin, nykyään ihan kasvi, ja kaikkialla seinät edessä.
en ole terapiassa käynyt, masennus lääkkeitä tarjottu vain. niin jos voi itseluottamua mennä huonommaksi, kaippa se silloin voisi myös muuttua paremmaksi. tosin pitäisi varmaan elämässä tapahtua jotain positiivista mistä saisi taas uskoa, että sitä vielä kelpaa johonkin.