Kokkolan kaupunginhallitus jätti pöydälle kaupungin omistamien huvilatatonttien hinnoittelun. Kaupungingeodeetti oli valmistellut sekä myyntihintojen että vuokrien asiallista korotusta. Mitenkään ei voi ymmärtää, että se oli "virkamiesvaltaa pahimmillaan", kuten Kokkola-lehti pääkirjoituksessaan mainitsi.
Kun korotuksia kohtaan oli arvostelua, joutuu kysymään kuinka moni kokoukseen osallistuja oli jäävi asian käsittelyyn?
Huvila-asuminen on ns. kakkosasumista.
Mielestäni ns. kakkosasumisen kustannukset pitää kaupungin periä täysimääräisinä. Se tietää silloin markkinahintaisia tontin myynti- ja vuokrahintoja ja kaikkien muidenkin kaupungin toimesta järjestettyjen palveluiden kustannusten perimistä asukkailta täysimääräisinä.
Kun korotuksia kohtaan oli arvostelua, joutuu kysymään kuinka moni kokoukseen osallistuja oli jäävi asian käsittelyyn?
Huvila-asuminen on ns. kakkosasumista.
Mielestäni ns. kakkosasumisen kustannukset pitää kaupungin periä täysimääräisinä. Se tietää silloin markkinahintaisia tontin myynti- ja vuokrahintoja ja kaikkien muidenkin kaupungin toimesta järjestettyjen palveluiden kustannusten perimistä asukkailta täysimääräisinä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yhteiskunnan ei pidä hinnoitella mitään maata markkinahinnoilla, koska Suomessa maata riittää.
Huvila maa-alueet eivät ole Kokkolan kaupungin eihän niitä ole koskaan ostettu, maat ovat vesijättömaata ja ne voidaan jakaa vaikka arpomalla.
NO tosiasiassa yhteiskunnassa pesii sama ahneus joilla kaikenlaiset kuplat ja kriisit rakennetaan.
Parempi että kaupunginherrojen palkat lasketaan, jotta veronmaksajat saavat edullisia vapaaajanvietto paikkoja.
Muuten käy niin, että ostetaan lämpimistä maista edullisella hinnalla huvilapaikat ja viedään eurot muille maille vierahille.
Asuintonttien myyntihinnat ja -vuokrahinnat on nousseet älyttömiksi.
Miksi yhteiskunta hinaa kaikkia hintoja ylöspäin?
Rahan merkitys kasvaa elämän viihtyisyys vähenee.
omii kuitenkin parhaat vesijättömaatkin.
Puhutaanpa tiettyjen kuntien vesijättöjakokuntien asioista, ihan isoosti, oikeesti.
Kokkolan kaupungin, lohtajan, kaukaisimman, tuottavimman maatilallisten nukkumalähiön monista saarista täytyisi myös puhua. Olenko oikeassa?. Nehän on Kokkolaa nykyään ja minäkin erään saaren Huvilasta maksan vuokraa ja olen maksanut vuosia, jota hallinnoi ja isännöi, sukulaiset. Saaressa olen kutsuttuna perheineni käynyt joskus v.2001 tai v.2002. On mainittu että, saa käydä? Emme omista venettä tai muuta sopivaa kulkuneuvoa vierailun toteuttamiseksi.
Mietin ko. paikan hallinta oikeutta. Kuinka se on voinut siirtyä tietylle henkilölle. Onko siitä määrätty testamentissa tai muulla asiakirjalla. Jos on, haluaisin kernaasti nähdä sen.
Myöhemmin kirjoittelen toisen kunnan, Kalajoen Kaupunginginosan, Himangan kalasatama alueen lähistöllä sijaitsevista vesijättömaista ja niiden omistuksista.
ei heille?
Kokkolan keskustan halvimmat ja silti ylivoimaisesti tasokkaimmat vuokratontit sijaitsevat Kokkojoen (entinen Suntti) rannalla välillä Pikiruukin silta (suukkosilta) - Paskapuro (vanha uimaranta).
Tontteja lienee 96 ja vuosivuokra kuulemma VAIN 35 euroa. Tekee kaupungin pohjattomaan "europussukkaan" yhteensä 3360 euroa vuodessa (peräti noin puolet kaupungin YHDEN virkamiehen kuukausipalkasta !!!???).
Kuvitelkaa. Kaupungin parhaat tontit "ilmaiseksi" VAIN 96:lle (/46 000) asukkaalle (liekö kaikki edes kokkolalaisia).
Monenkirjavat, lahot, maahan vajonneet latorotiskot vm1854 ovat täysin turhia ja ovatkin turhassa käytössä - roska- ja polttopuuvarastoina.
Nämä latorähjät tulee räjäyttää heti maan tasalle ja tontit tuottavaan käyttöön. Oikein sijoitettuna tuotto olisi kaupungille vähintään satoja tuhansia euroja/vuosi. Tai kertasummana "miljardeja".