Elikkäs tänne jos sais kaikki mukaan jakamaan kuulumisia kenellä on LA elokuussa 2o1o. :)
Täällä tehtiin eka testi 23pv. Kaksi vuotta yritystä takana ja nyt hoitojen avulla saatiin plussa!
Epäuskoinen ja niiiin onnellinen olo, hieman myös pelokas että meneekö kaikki hyvin..
Täällä tehtiin eka testi 23pv. Kaksi vuotta yritystä takana ja nyt hoitojen avulla saatiin plussa!
Epäuskoinen ja niiiin onnellinen olo, hieman myös pelokas että meneekö kaikki hyvin..
Vastaukset 61
Vanhimmat
Ei voi kuvitellakaan miten onnellinen mahdat nyt olla=)
Itse pääsin kyllä helpolla, jo toisella yrittämällä onnisti... Sekava olo kyllä vieläkin, jotenkin en uskalla olla vielä kovin onnellinen, tai kiintyä pieneen olentoon, koska jostain syystä pelkään tajuttomasti että ilo loppuisi lyhyeen... Eka neuvola 21.12, jos ehkä sen jälkeen jo uskaltaisi oikeasti ruveta odottamaan ja iloitsemaan =)
Vaikka toisaalta... ensin kai jännittää pysyykö se sisällä, seuraavaksi varmaan jännittää onko se terve, ja sitten jännittää synnytys, eikä taida huolet olla ohi silloinkaan kun lapsi syntyy, vaan silloin vatsa alkaa=)
Osaanko imettää, nukkuuko lapsi tarpeeksi, pidänkö oikein sylissä, milloin sitä ja milloin tätä... =)
Tai sitten minä olen vain sellainen joka muutenkin murehtii ja miettii liikaa.. =)
Ja onnea myös sinulle.
Meillä varhaisultra 15pv. ja sen jälk. varmaan neuvolaan aikaa varaamaan..
Olen päättänyt iloita niin paljon kun siltä tuntuu koska kiinnyn tähän jokatapauksessa ja pettymys on suuri jos jotain käy, vaikka yrittäisin olla kiintymättä.
Kuulostaa samalta mitä minun päässäni liikkuu.. :D Huoli on suuri, lähinnä tuon keskenmenon ja terveyden takia. Mutta eiköhän nuo hoitamiset sitten tuu ihan "luonnostaan", tai varmasti ainankin oppii äkkiä..
Tuo plussa vaan muutti elämän ja nyt saa koko loppu elämän kantaa huolta onko lapsella kaikki hyvin.
Minullakin laskettua aika olisi elokuussa. Kierron heittelyistä johtuen en ole ihan varma milloin, mutta noin 8.8. Pikkukakkonen kyseessä :) Esikoista yritettiin yli puoli vuotta, joten tuntuu vähän huijaukselta, kun tämä nappasikin ensimmäisestä kierrosta! Eikä yritys ollut edes niin "raivoisaa" kuin esikoisen aikoihin :)
Neuvolaan en ole vielä soitellut, enkä varmaan hetkeen soittelekaan. Esikoisen kanssa sinne pääsi vasta raskausviikolla 10 ja silloinkaan ei sydänääniä saatu kuuluviin. Oli elämäni pisin viikko, kun odottelin neuvolalääkärille pääsyä ja siellä onneksi kuului vahvat äänet :) En halua enkä jaksa tämän toisen kanssa stressata sillä tavalla, joten hiljakseen ajattelin mennä.
Väsyttää, lievää kuvotusta, nälkä... Silti ei en jaksa uskoa todeksi ;)
Meillä vauvan odotusta takana lähes 3 vuotta ja nyt 2 icsi hoidon jälkeen näyttää plussaa. Oma laskettuaika on 27.7 eli ihan en ole elomassu, mutta en juuri muutakaan. Varhaisultra on nyt 15.12 joten siihen saakka jännittelyä! Nyt menossa 6 3 ja pahoinvointia tai paremminkin kuvioissa kuvotusta ja järjetöntä väsymystä. Tsemmpia ja hyvää vointia kaikille :)
Raskaus näin alkuvaiheessa, 5 3, ja nyt on jo niin turvonnut olo vatsa-alueelta ettei tosikaan....
Ei jaksais yhtään töissäkään vetää vatsaa sisään, mutta pakkohan se on koska jos päästän vatsan "vapaaksi" minähän näytän siltä että olisi jo kolmas kuukausi menossa=)
Ja rinnoistani voisin kyllä luopua.. Onhan se mukavaa kun hellyydenkipeä kissa tulee rinnan päälle makaamaan, mutta nykyään se saa kyllä häädön sekunnin murto-osan sisällä... =)
Oli vain pakko valittaa olosta jossain, kun en ole vielä kertonut oikein kenellekään että olen raskaana.. Ensimmäisen ultran jälkeen vasta ajattelin uskaltaa kertoa ihmisille, nyt vain oma äiti on saanut tietää. Noniin, ja eiku nukkumaan että huomenna jaksaa taas töihin...
Kauniita unia kaikille=)
täällä yksi juuri plussannut ilmottautuu! laskurin mukaan 15.8 olis laskettu aika!
ei usko todeksi :) vaikka meillä tärppäs heti ekasta yrityksestä.
pelkään koko ajan että alkaa vuotamaan. toivottavasti tämä asukki nyt pysyy matkassa :)
Ultra senkun lähenee, alkaa jo jännittämään.. :) Tänään varasin ekan nevola ajan, jouluviikolle..
Täällä on sama homma ton mahan turvotuksen kanssa, masu kun potkupallo, että jos päästää masun valloilleen tuttujen edessä niin herättää epäilemättä kummastusta :D Hankalaa se on mutta onneksi läheisimmät ihmiset tietää niin ei tarvitse "esittää" :)
Pikkuhiljaa alkaa sopeutumaan tähän raskauteen eikä ole kokoajan enään niin hermona että tekeekö jotain väärin..
Mites muilla sujuu? :)
Eipä kukaan ole huomauttanut tuosta PIENESTÄ virheestä tuossa aloituksessa. :D :D
Pahoittelen.. :$ Kaikki kuitenkin ymmärtänyt mitä olen tarkoittanut..
No, kaikki varmaan ymmärtää että plussan jälkeen ei ehkä aivotoiminta ole paras mahdollinen.... =)
Tämä malttamaton nainen ei sitten millään pysty odottamaan, hiljaa hyvä tulee on kyllä sanontana sanonko mistä...
Varhaisultra varattu ensi perjantaiksi, jolloin viikkoja 7 ( /- 2pvä).
Vau.fi:n laskurin mukaan sydänlyönnit olisivat alkaneet 7.12...=)
Ensimmäinen neuvola vasta 21.12 tosin.. Eihän ne pahastu sitä ettei ole pystynyt odottamaan, vaan on käynyt yksityisellä varhaisultrassa ennen ensimmäistä neuvolakäyntiä, koska ei pysty odottamaan varmennusta siitä että kaikki on hyvin? =)
Meillä se varhaisultra kuuluu noihin hoitoihin.. Meilläkin neuvola 21pv. :)
Meillä tuon laskurin mukaan pikkuinen sydän olisi alkanut lyödä 5pv.
Huomen aamulla olis sitten se kauan odotettu eka ultra, jännittää tooosi kovin, ollut jo jonkun aikaa sellanen olo että pienellä ei olisi kaikki hyvin. :/ Toivotaan parasta.
Nyt se on sit todellista.
Itselläni ylihuomenna ultra.. ja toivon myös kovasti että sydänääniä kuulisi=)
Kaikki hyvin täälläkin=)
Itse olin laskenut tosin että hedelmöitys olis ollu 13.11, mutta näköjään tapahtunut päivää aikaisemmin...
Josta jo rupesin miettimään että tuleekohan meille tyttö, kun olen jostain kuullut että tyttösiittiöt olisivat hitaampia mutta kestävämpiä, kun sitten taas pojat nopeita mytta lyhytikäisiä...
No, mutta kuitenkin, viikkoja tasan 7+0 tänään, ja pikkuinen juuri sen kokoinen kuin kuuluukin olla, ja sydän löi vahvasti=)
Lääkäri sanoikin että varhaisultran pitäisi ehdottomasti kuulua neuvolan palveluihin, koska saahan siitä ihan eri tavalla mielenrauhaa kun tietää että pikkuinen on juuri siellä missä kuuluukin olla.. Ja että kaiki on hyvin=)
Sanoi myös että kun on näin hyvin kasvanut, ja sydän lyö jo näin hyvin, niin keskenmenon riski olisi enää vajaa 3%... Joten jos nyt uskaltaisi uskoa että tämä on oikeasti totta, minusta tulee äiti=)
Mukavaa että kaikki oli niinkuin kuuluukin! :)
Meillekkin lääkäri sanoi että kun on tuon kokoinen ja sydän lyö huvin niin raskauden kesto loppuun asti on erittäin todennäköistä. :) Mutta ei mistään prosenteista puhunut, mutta jos se on tuo 3% niin hyvä juttu. :)
Seuraava onkin sitten se neuvola 21pv mutta enempi odotan jo seuraavaa ultraa joka on kai joskus 17.1 tienoilla. :)
aika samalla aikataululla mennään=)
Itselläni tosiaan myös se neuvola 21.12...
Milloin sinulla olikaan laskettu aika?
Olet sen varmaan kirjoittanut ennen, mutta muisti nyt on mikä on.... =)
Laskettuaika on 2.8 tai 4.8. :) Lääkärilläkään ei ihan ollut selvyyttä, mutta koon perusteella 2.8 :)
viikkoja nyt 4 6, ei mitään turvotuksia tai muita oireita, ainoastaan rinnat hieman kipeät (ja kuukautiset myöhässä :D) sekä tuntuu, että hengästyttää koko ajan?!
En ole ajatellut mennä varhaisultraan, tosin on gynekäynti uuden vuoden jälkeen, että ehkä ultraavat samalla - en vaan tiedä käykö mikä tahansa gynen ultrauslaite vai pitääkö olla jotenkin erityisen tarkka.
Keskenmenoa pelkään kovasti, ei oikein tunnu että olisin raskaana, kun ei ole mitään oireitakaan. Just alkuviikosta plussannut vasta :) Yritän nauttia vaikka pelkään pahinta..
täälläkin.. Kai sekin on aika yleistä=)
En kyllä tiedä missä kohtaa uskaltaisi ruveta odottamaan sitä vauvaa, kun tuntuu että nyt odottaa vain pahinta koko ajan..
Vaikka tosiaan jo varhaisultrassakin käyty, ihan vain varmistamassa että tähän mennessä kaikki ainakin on hyvin=)
Täällä nyt viikkoja 7 2, ja kateeksi käy niitä onnekkaita joilla oireettomia raskauksia=(
Ei minullakaan nyt mitenkään pahimmasta päästä ole, mutta rinnat tuntuvat vähän turhan kipeiltä.. Varsinkin töissä, kun lapset kovasti tykkäävät halaamisesta, eikä nyt yhtäkkiä voi sanoa että ei saisi halata tai syliin rynnätä=)
Kiltti vaavi minulla kyllä on siinä mielessä että aamupahoinvointia ei ole, joten töissä pärjää hyvin. Se pahoinvointi alkaakin sitten illalla ja jatkuu läpi yön että ei saa nukuttua kovin hyvin, mutta aamulla jaksaa taas töihin kun pahaolo on poissa..
Raskaudesta olen muutamalle läheiselle ystävälle jo kertonut, ja tietysti omalle äidille oli pakko soittaa heti kun testi näytti positiivista.... Muille ajateltiin nyt jouluna kertoa, vaikka jotenkin tuntuu että turhan aikaista kertoa, niin sitten taas toisaalta, jos huonosti käy niin saa ehkä enemmän tukea sen jälkeen, jos ainakin lähipiiri tietää mitä on meneillään, emt...
No, kyllä kaikki vielä iloksi muuttuu, jos vain nyt osaisi olla murehtimatta liikaa=)
Oikein hyvää joulua teille kaikille=)
Me päätettiin että vaikka viikkoja on nyt vasta 8 0, niin kerrotaan tänään suvulle lisääntymisestämme.
Jos nyt mihinkään päästään edes kun auto ei suostu käynnistämään, pirullisen kylmää taas=)
Mutta nauttikaa pyhistä, ja kaikista joulupöydän antimista vaikka muutama herkku onkin pakko jättää väliin=)
Meillä La juuri ja juuri elokuun lopussa, viimenen päivä. tai niin nämä netin la laskurit kertoo :D
ja luultavasti tuleekin elokuun puolella, koska vaikka menisi jotain 1.9 päivälle LA niin kaikki edelliset lapset (3 poikaa) on syntyneet ennen laskettua aikaa :)
jotenka ajattelin kysästä että mahtuisiko joukkoon :)
meillä tehtiin raskaustesti ihan vasta eilen illalla, (edelliset tein 22.12 ja tuli hentoinen viiva), clearblue digital testi sanoi jotta raskaana ollaan :D
tuntuuhan tämä vähän jännittävälle, nuorin on meillä nyt 6 vuotias :)
niin ja viikkoja mulla olis nyt kasassa 4 1, jotta vielä saa toivoa että tarrasukat on pienellä hyvin paikoillaan :D
pahoinvointejakin jo oli jonkin verran, ja jotkut tuoksut etoo, esim mies juhlisti viivaa yhdellä sauna oluella, niin en pystynyt pusuja antamaan enää, kun haisi :/ :D
onko teillä tullut mitään mielitekoja?
minä varasin ihan varalta itselleni jääkaappiin klementtiinejä ja viinirypäleitä, ja nuo jälkimmäiset menikin melkein saman tien :D
meillä kerettiin yrittää heinä-elokuulta asti! mites muut?
Juu, mekin ollaan eálettu jo pikku hiljaa kertoilemaan ihmisille, ei siis huutelemalla olla huudeltu ympäri kyliä, mutta osalle kavereista ja sukulaisista, äkkiähän se kyllä lähtee leviämään kun täällä tuntuu tuo puskaradio toimivan.. :D Mutta eipäs jaksa enää "salaillakkaan" ja mukavahan se on jakaa tätä. :)
On mennyt nää pari päivää niin että juurikaan ei ole mitään voinut syödä :( Hedelmiä enimmäkseen ja vähän välillä lämmintä ruokaa, kiva näin jouluna. :/ :D
Tervetuloa vaan, tokihan mukaan mahtuu! :) Kiva saada enempi porukkaa mukaan. :)
Ei ole ollut mitään tiettyä mielitekoa, vaan mitä millonkin :D Ja hajujen ällötyksen kanssa sama.. Sillein aika ikävää kun ei osaa varautua :D
Meillä yritystä takana 2v ja hoidoilla saatiin tämä raskaus aikaan, esikoista odottelemme.
3. raskaus. Kova väsy ja mielialat heittelee kiukusta suurimpaan epätoivoon. Eipä sitä ihmettä vielä usko kun ei tunnu liikkeet eikä ole masua. Itse olen yli 30v ja pienin on 1,5v että mitenkö sitä fysiikka kestää. Ed voin hyvin,vaikka aika raskasta oli lopuksi. Pienen kans nyt,huh huh. Univelat vielä painaa. Silti ei malttais odottaa ku sais jo sen pienen ja toiv terveen TYTÖN ;) saa nähdä onko :) leikki leikkinä.
Kaikki hyvin kaikilla?
Täällä odotellaan vaan että pahin pahoinvointi menisi ohi, muuten kaikki hyvin=)
Pahoinvointi on kyllä välillä erittäin kovaa, oksentaa ei ole onneksi tarvinnu, mut syöminen ollu vähän niin ja näin kun ei oikein maistu.. :/ Menis vaan ohi äkkiä!
Ultra olis 14pv että sitä tässä odotellessa. :)
Hyvää tätä vuotta kaikille! :)
odotellaan ultraa, minulla se on jo 11.1 niin vain viikko odotusta jäljellä, onneksi=)
Nyt olen jo uskaltanut muutamille muillekin kuin ihan lähiperheelle kertoa raskaudestani, kyllä se vaan päivä päivältä tuntuu todelliusemmalta, enkä enää pelkää ihan samalla tavalla kuin alussa.
Melkein jo menin ostamaan ensimmäisen vauvavaatteein, pienen myssyn missä luki I
Plussasin joulukuun lopulla. Menkat oli myöhässä jo yli kuukauden, mutta en osannut epäillä raskautta kun olo oli ihan "normaali" ja menkat oli olleet aika epäsäännölliset viimeaikoina. Niinpä eka neuvolakin on vasta ensi viikolla. Laskettu aikakaan ei vielä tiedossa, mutta eiköhän se elokuun alkupuolelle mene. Esikoista odotan, takana yksi keskenmeno. Vielä en osaa olla ihan 100% iloinen, kun ei olla käyty ultrassa, mutta ainakaan ei ole ollut vuotoa tms. joten eiköhän kaikki ole hyvin. Pahoinvointia oli pari viikkoa, nyt se on vähentynyt. Nyt tuntuu välillä, ettei raskaana olisikaan, kun on niin tavallinen olo. Mutta eiköhän siellä mahassa joku asustele, jotkut oireet aina välillä muistuttaa siitä. :)
Täällä myös yksi odottaja ilmoittautuu joukkoon. Laskettu aika netin laskureiden mukaan on 9.8.2011. Lähes vuosi yritystä takana ennen kuin napsahti. Ekan testin tein jo 4.12. kun menkat oli viikon verran myöhäs, mutta se näytti negaa. Toisen testin tein sitten viikon päästä tuosta ja positiivinen tuloshan siellä oli. Kolmannenkin testin tein varmuuden vuoksi seuraavana päivänä:)
Oireitakin täältä löytyy: vatsan nipistelyä, pahoinvointia, hajuaistin tehostumista ja rintojen kipeyttä. Ja koko ajan vaivaa huoli siitä, onko kaikki hyvin.
Tuossa kun lueskelin muiden neuvolakäynneistä, rupesin miettimään, miksi mun neuvola-aika ei ole vielä ollut. Tilasin neuvolan heti joulukuun puolessavälissä, mutta sain ajan vasta 12.1. Nyt kuitenkin olen jo kymmenennellä viikolla. Olis vain niin kiva saada varmuus/todisteita siitä, että masussa on elämää.
morjens...
täällä nyt 5 6
saattaa kuulostaa karskilta, mutta pakko selittää... ikinä en oo kuullu kellään vastaavaa olevan...
eka tää pahoinvointi alko silleen et oli vain kun olin vessassa pa...lla (siis isolla hädällä...) samantien kun istuin niin alkoi kurkussa pyörimään yökitti... :O mitä ihmettä :O heh... :D
ja nyt viimeyönä, pahoinvointi alkoi niin et yöllä, ainakun olin näkemässä unta, siis siten että kun uni alkoi kunnolla, niin heräsin pahaan oloon, hörpin hiilihappovettä joka helpotti vähän, mut parin tunnin jaksoissa yö nukuttu... pitänee illalla joku puuro tai vastaava pistellä :DDD
jostain syystä viime yönä ennen nukkumaan menoa alkoi tehdä mieli ihan hulluna abc:n mega ateriaa!!!! tää on jotain ihan hirviää... olin ihan vihanen ku en antanu itelleni siihen lupaa, ekana lähin abc on varmaan 80 kilsan päässä (siis 24 h) ja vähän turhan kallis hamppari ateria tulee jos aattelee bensan kulutuksen siihen päälle. parasta täs on se, että mies ois lähteny jos oisin antanu sen lähteä :DDD hihi... reppana oli jo pukemassa vaatteita päälle ku sanoin et etkai ny oikeesti yhen hampurilaisen takia... se vaa söpönä et en... ku teidän kahden takia
Varmaan riippuu neuvola-ajan saaminen siitä, miten on ruuhkaa ja miten isolla paikkakunnalla asuu, arvelisin? Mutta tiedän tunteen, kun haluaisi jo ultraan että tietäisi kaiken olevan kohdallaan, mutta ei vaan vielä pääse... Itsekin 10. viikolla jo olen nimittäin.
Vähän samoja oireitakin on ollut: vatsaa nippailee välillä ja on semmoista hassua painontunnetta, pahoinvointikohtaukset tulee hyvin vaihtelevasti, välillä on pari päivää ihan hyvä olo ja sitten taas pari päivää yökkäillään. :) Ulkona (ja kaupan pakasteosastolla) on kauheaa olla, kun nännit reagoi kylmyyteen ja sattuu niin perhanasti.... :D Mutta sanonkin aina miehelle, etten valita, kun tiedän, mistä tuo kaikki johtuu ja olen asiasta erittäin iloinen.
Tänään käytiin ultrassa, hyvin on pikkuinen kasvanut, viikkoja 10 4 ja lääkäri arvioi että viikkoja olisi ollut 10 6 =)
Nskapoimu 0,98mm, ja kaikki alle 3mm on sallittua, joten hyvältä näyttää... laitoin nyt sitten jopa facebookiin tiedon tulevasta perheenjäsenestä... =)
Mutta.... miten teillä muilla työnantajan kanssa? Saatteko palkallisella työajalla käydä neuvolassa/ultrassa? Minulla sanottiin että pitää käydä omalla ajalla, siis voi mennä työaikana mutta pakko tehdä tunnit takaisin (minulla on erittäin vaikeeta löytää työajan ulkopuolelle aikoja, päiväkodissa töissä, päivätöitä). Lääkäri tänään sitten taas sanoi että monet työnantajat yrittävät tuota, mutta että naisella on ihan lakisääteinen oikeus käydä ultrassa/neuvolassa menettämättä palkkaa. (Tai että joutuu tekemään vastaavasti ylityötä).
Mielenkiintoista olisi kuulla muiden kokemuksia=)
ehdottomasti tarkistaa liitosta tuo pitääkö tunnit korvata! Etteivät sitten muitakin sorra lakia rikkoen!
Olipa mukava huomata, että oikein mukava täti oli neuvolassa.
Laskettu aika-arvioksi tuli 4.8.. Ultra meni parin viikon päähän. Kova hinku olisi jo sinne, että tietäisi kaiken olevan kunnossa. On niin "tavallinen" olo, että välillä tuntuu kuin ei raskaana olisikaan. :)
Eka neuvolakäynti myös takana. Yllätyksekseni neuvolatäti ultrasi ja siellä se pikkuinen sydän kiivaasti pompotteli. NP-ultraan tulee aika kuulemma lähiviikkoina. Hienoa tietää, että siellä masussa on elämää.
Seuraava neuvola onkin sitten lääkärineuvola viiden viikon päästä.
Neuvolatäti laski lasketuksi ajaksi 11.8. Raskausviikkoja pitäisi viimeisistä kuukautisista laskien olla 10 takana, mutta sikiön koon puolesta arvio oli kuitenkin 8 4, mutta mittaustulos ei kuulemma ollut kovin tarkka.
...ilmottautuu joukkoon :) jos mahtuu...
Mulla nyt viikkoja 10 1, menkkojen mukaan piti olla enempi ja ekalla neuvola käynnillä saatu la oli 29.7., mutta ma kävin ultrassa ja tultiin vähän viikoissa taakse päin... mittoja ei pystyny ottaa noin pieneltä vielä, joten uusi ultra onki sitte ens viikolla ja sitte kuulemma varmistuu myös uusi la...
Oli se kiva oikeesti nähdä et joku siellä oikeesti mönkii menemään :) kun itsellä ei mitään oireita, muuta ku rinnat ovat olleet todella kipeät ja kasvaneet jo yhden kuppikoon, mutta kivahan se on uusia liivejä ostella ;) ja kyllä meillä joku ainakin on innostunut tästä oireesta, kun oikeesti ei oikein tuota rintavarustusta oo kehumiseen asti ollu :D... No mutta en ihan helpolla kyllä tästä selviä, joudun meinaan aamuisin itseäni pistämään massuun verenohennuslääkettä, kun on toi tulppa ollu kuusvuotta sitte pohkeessa... ei oo kamalan kivaa nyt saatikka kun tuo läski vähenee tosta massun päältä ja tulee tiukemmaks... kääks, en tiiä miten selviin, mut ehkä se sitte elokuussa palkitaan ruhtinaallisesti :D!
Asiasta ei olla vielä kovin huudeltu, mutta läheisimmät tietää, kyllä muille voi sitte kertoa kun nyt saa edes sen päivämäärän tietoon, että milloin suurinpiirtein kaverin pitäis mönkiä maailmaan :)
Nii ja oikein paljon onnea teille kaikille plussanneille :)
Ja kaikki valtakunnassa kaikki hyvin!
mutta istukan paikasta... minä ymmärsin aikoinaan ultrassa, että pääasia, että istukka ei ole kohdunsuun päällä vaan kohdun seinämässä. Kohdunsuun päällä ollessa ois vähä hassun huono paikka eikä ilmeisesti olis kunnolla kiinni... korjatkaa jos olen väärässä.
LA 4.8. Ylihuomenna eka ultra, jossa sitten selviää tarkempi laskettuaika. Mulla on ollut aika rankka alkuraskaus. Oksentanut aamusta-iltaan reilu kuukauden päivät. Nyt alkaa luojan kiitos helpottaa. Mistä päin elomassut olette..? itse olen pääkaupunkiseudulta. :)
juu, tänään kävin ensimmäisessä neuvolassa.
lasketuksi ajaksi varmistui 29.8
sanavirhe paholainen sattu väliin :DDD
siis tarkoitin sitä ultrassa mitattavaa pää-perä mittää :DDD
en sf mittaa...
sitä ku on tokkurassa 24/7 niin ei oikeen hypi oikeen sanatkaa enää:D
no mittaa oli 4,4 cm enää puuttuu vajaa 50... :D
Viikol 10 4 oli pää-perämitta 39,3 mm.
No niin täälläkin uudestaan ultrassa käyty ja uusi la saatu 8.8.2011... np oli 1,2mm ja verikoe otettiin josta soitetaan vain jos jotain on elikkäs toivotaan ettei luuri soi... np arvo on kuulemma mitä pitääkin olla... Kova vauhti sillä siellä ja aluksi oli melkosen vaikea saada tuota mittaa kun piti leukaa tiukasti rinnassa kiinni, mutta kun vähän sitä tökki tästä massun päältä ni oikeni...
Tuosta sf-mitasta.. ei mulla kyllä ekalla neuvolakerralla mitään mitattu... onko muilta? Tosin tää on mun eka ni vaikuttaako se...?
mitään vielä mitattu, ei kyllä olisi mitään mitattavaakaan kun ei se kohtu nyt ole lähtenyt kasvamaan mitenkään erikoiseti vielä näin alussa, se mitä on vatsaa tullut on kyllä ihan vain turvotusta eikä kohdusta johtuvaa.. eka neuvola siis oli viikolla 8 4, ultra 10 4.
ja ultralla 4,4cm, pieni pallonen näkyy itselle alamahassa.
Ajatteletko itseäsi jo äitinä, vai tuleeko sinusta äiti vasta kun lapsi syntyy, vai sitten kun vatsa jo rupeaa olemaan selkeästi näkyvissä?
Ajatteletko pientä olentoa jo lapsenasi, vauvanasi, henkilönä, vai onko ajatus vieläkin niin uusi ja ihmeellinen ettei oikein edes ymmärrä että siellä kasvaa joku?
Itseltäni tuntuu kyllä, ainakin nyt vielä, hölmöltä jos yritän puhua meidän vauvasta... Jos puhun tulevaisuudesta, siitä mitä vauva tarvitsee kun se on syntynyt jne niin ei ole mitään ongelmaa, mutta jotenkin en vielä osaa ajatella että olisin äiti, ja sisälläni on vauva..
Olisi mielenkiintoista tietää miten te muut ajattelette=)
Esim. kun äitiyskortissa lukee "Äidin nimi" ja siinä perässä minun nimi, niin se tuntuu ihan tyhmälle.. En minä vielä ole äiti! :)
Johtuu varmaan siitä, että on niin normaali olotila. Alkuraskauden turvotus on ohi, samoin pahoinvointi. Mahassakaan ei ole mitään erityisiä tuntemuksia, paitsi silloin kun nousee äkkiä ylös sohvalta tms. Enkä ole yhtään äkänen edes! Sanonkin aina miehelle, että missähän vaiheessa alan syytellä sitä, että kun tällaiseen tilaan mut saattoi. :D Tällä hetkellä mies on aivan ihana, saa pusuja ja haleja varmaan enemmän kuin seurustelun alkuaikoina. Tosi hyvä olo on, ja iloinen mieli. Voi kun tätä jatkuisi aina... :)
No itse olen kyllä miettinyt osaankohan edes olla äiti :D... vähän kuitenki jännittää toi pikkusen tulo maailmaan ja pärjäänkö sen kanssa...
Mutta kyllä sitä kovasti tulee mietittyä et mitäköhän se nyt massussa touhuaa, nukkuuko vai heittääkö kuperkeikkaa, kun ei tosiaan niitä liikkeitä vielä tunne... Ja sitte tietysti itteä ku pitää aamuisin pistää ni ajattelee et toivottavast en osu massuasukkiin... :)
Ultrassa käyty tänään ja kaikki hyvin. Onhan se ihan mahtava tunne, kun ensimmäistä kertaa näkee sen pikkusen, kun siinä on jopa havaittavissa ihmismäisiä piirteitä. :) Kyllä tuli tippa linssiin, tulevalla isukilla myös. Ja varsinkin, kun nyt tietää, että kaikki on kunnossa, niin alkaa pikkuhiljaa ajatella itseään äitinä, joka haluaa elää siten, ettei pikkuselle vaan koidu mistään mitään haittaa. :)
Vastasin tähän jo kerran, mutta Suomi24 päätti tuttuun tapaan ruveta reistailemaan juuri silloin, niin bittiavaruuteen hävisi.. Joes ei sitteä päätä ilmestyä tänne vähän aikaa sen jälkeen kun olen tämän toisen postannut=)
Olihan se ultra aika uskomaton kokemus, pakko myötnää, jotenkin en voi mitenkään uskoa että siitä pikku mötikästä tulee joku kaunis päivä minun lapseni=)
Koska en minä osaa sitä ihan vielä lapsena ajatella, siitähän tulee lapseni, vauvani, mutta ällä hetkellä se on... tuleva lapseni=)
Ehkä yritän jotenkin suojella itseäni, pelottaa kuitenkin vieläkin että menisi sittenkin jotain pieleen vaikka turvaraja onkin ylitetty jo, ja kuvittelen että jos en ajattele itseäni vielä äitinä jne niin olisi jotenkin helpompaa kestää..
Tai ehkä asia rupeaa tuntumaan todellisemmalta kerta kerralta kun jollekin kertoo että olen raskaana=)
Nyt kun jo kuitenkin uskaltaakin kertoa... =)
Mistä seuraakin se pieni ognelma, että milloin kertoa töissä...
Työkaverit kyllä jo tietävät, mutta milloin olisi reilua paljastaa vanhemmille etten kesän jälkeen palaa päiväkotiin?
Onhan se heillekin ja lapsille rankkaa aina kun henkilökunta vaihtuu, ja ehkä olisi reilua mahdollisimman pian kertoa jotta ehtivät varautua...
Toisaalta tuntuu turhaalta hehkuttamiselta jos nyt jo kertoo, mut toisaalta tuntuu että turhaan panttaa tietoa koska jossain vaiheessahan heille kuitenkin selviää että en palaa takaisin töihin ihan heti=)
Eikähän toi nyt oikeasti edes mikään ongelma ole..
Nojoo, odotan vielä sitä äiti-oloa, kai se odottaa jossain nurkan takana ja yllättää joku kaunis päivä=)
Minä taas mietin, pitääkö minun kertoa raskaudesta, kun haen töitä?
Valmistun pian ja luultavasti saisin töitä aika helposti, ainakin pätkätöitä. Mutta miten ilmaisen esim. haastattelussa, että voisin kyllä mielelläni lähteä töihin, mutta tietyissä tilanteissa pitää olla varovainen ja voin työskennellä vain muutaman kuukauden, riippuen myös siitä, kuinka raskasta työ on fyysisesti....? Salailemaan en halua ruveta, koska kuitenkin jossain vaiheessa käy tilanne ilmi. Enkä myöskään haluaisi joutua selittelemään sitä, miksi otan asiat vähän varovaisemmin töissä... Hankala tilanne, tätä pitää ihan miettiä ajan kanssa.
Sitä paitsi, vaikka vieläkin suhtaudun varovasti raskaudesta iloitsemiseen, niin kyllä siitä esim. vanhempien kanssa haluaa puhua. Ja kun tulevat isovanhemmatkin odottaa pikkuista innoissaan. :)
Itse olen myös töissä päiväkodissa, mutta teen vain äitiyslomasijaisuutta, joka tämänhetkisen sopimuksen mukaan loppuu heinäkuun lopussa, mutta jatkuisi siitä kuitenkin vuodenvaihteeseen asti. Elikkä täällä on siis se tilanne, et mä jään äippälomalle kesällä ja vakituinen työntekijä palaa vasta joululta, joten siinä on sitten taas uuden sijaisen paikka. Tavallaan poden huonoa omaatuntoa asiasta, mutta tätä vauvaa on kauan haluttu ja yritetty. Ja olin siis raskaana ennenkuin tuo töiden jatkuminen jouluun saakka selvis.
Itse en ole kertonut vielä töissä työkavereillekaan. Ajattelin ainakin käydä tuolla np ultrassa ennen kertomista. Ja tuskinpa ensimmäisinä asiasta edes työkavereille kerron. Nimittäin raskaudestani kun ei tiedä mieheni lisäksi kukaan muu.
Ihan mielenkiinnosta nyt kysäisisin vielä sinulta, onko raskaus vaikuttanut työskentelyysi? Itse nimittäin huomaan, että nostelemiset ja kantamiset yms saavat välillä aikaan kipua vatsassa. Sitä sitten huolissaan miettii, et pitäisikö yrittää välttää sellaisia asioita, mutta vaikeahan se on.
Vaikuttaahan se työskentelyyn, kieltämättä..
Mikä oli myös syynä miksi niin aikaisin kerroin töissä, että voin paremmin mielin kieltäytyä kaikkavaipparumbasta.. =) Minulla on muutenkin vähän huono selkä (yliliikkuvuutta jne) ja tämä raskaus, vaikka onkin vasta 12 5 tuntuu nyt jo selässä... Pitäisi varata työterveyslääkäriin taas ajan että pääsisi ne 3kertaa fysioterapeutille mitkä työnantaja korvaa...
Jotenkin eteenpäinnojaamiset kun pukee lapsia on vielä pahempaa kuin nostamiset, koska vaikka painoa ei ole tullut vielä lisää, olen silti paisunut kuin mikäkin ilmapallo nyt jo... =)
Huonosta omatunnosta kärsin minäkin... Olen nyt ollut päiväkodissa vähän yli 3 vuotta töissä, ja henkilökunnasta olen tällä hetkellä se jolla on pisin tausta talossa.. Olen tällä hetkellä oppisopimuksella lähihoitajaksi, ja ehdin valmistua ennen sopimuksen loppua 30.6.
Jo viime työharjoittelujakson jälkeen, kun olin 5viikkoa poissa päiväkodista, vanhemmat kyseli että nytkö tulin pysyvästi takaisin töihin.. Silloin tietty meni sanomaan että juu, on vielä yksi viiden viikon työharjoittleujakso jäljellä, mutta sen jälkeen palaan kyllä töihin taas..
Jos raskautuminen olisi tapahtunut vähän myöhemmin olisin suoran valmistumisen ja oppisopparin jälkeen hakenut vakipaikkaa sieltä.. Mutta nyt osui niin hyvin että kun sopimus päättyy 30.6, niin heinäkuun alussa alkaakin äitiiysloma.. Ja joo, olishan sitä saanut enemmän rahaa jos olis ehtiny sen vakipaikan saamaan, mutta toisaalta luotan siihen että lähihoitajalle löytyy töitä kyllä silloin kun haluan palata työelämään..
Mutta joo, kai ne vanhemmat sentään ymmärtää että kai sitä nyt haluaa niitä omiakin lapsia sen sijaan että vain hoitaa muiden lapsia joka päivä=)
Miten pitkällä nyt olet muuten?
Toivottavasti kaikki on np-ultrassa hyvin, ja että jaksat muutenkin töissä hyvin=)
Niin, ja muuten voisin mainita että tuttavista päiväkotialalla lähes jokainen on jäänyt kauan ennen äitiysloman alkamista jo sairaslomille...
Itseäkin vähän ihmetyttää miten sitten ison mahan kanssa pukee pikkuisia ja vaihtaa vaippoja, mutta kai se onnistuu kun onnistuuhan se äideiltäkin ketkä ovat kotona pienen lapsen kanssa kun odottavat toista=)
Tänään on tullut 12 viikkoa täyteen, elikkä ei sitä vatsaa vielä täälläkään ole, mutta kumartelemiset pienissä väleissä tosiaan tuntuvat välillä työläiltä:)
Itse olen myös huomannut, että päiväkodeista jäädään parikin kuukautta ennen äippäloman alkua sairaslomalle. Onhan se tietty eri juttu, hoitaa lapsia päiväkodissa raskaana kuin kotona omia, harvemmin kotona kuitenkaan on 10 lasta tai enemmän rivissä vaipanvaihtoa odotellessa:)
Meillä on töissä vielä todella surkeat tilat.. päiväkoti on vuosia sitten pykätty johonkin asuntoon, jolle ei ole oikeastaan tehty muutostöitä. Hoitopöydät, pyllynpesupaikat jne puuttuu. Tai siis on meillä pyllynpesupaikkana siivouslavuaari ja hoitopöydän virkaa toimittaa yleensä eteisen lattia. Kaikenlisäksi olemme kerroksessa numero kolme, alimmassa kerroksessa on lasten vaatelokerot, joten niitä portaita kuljetaan päivän mittaan paljon. Ja pienimmät lapset on meillä alle vuoden ikäisiä. Usein sitten portaita kulkeekin itse niin, että on yksi lapsi sylissä ja yksi roikkuu kädessä ja yrittää itse selvitä rappuamisesta. Usein niitä harha-askelia sattuu noille 2-vuotiaillekin, jolloin yksi lapsi siis roikkuu käden varassa tasapainonsa menettäneenä ja toista yrität pitää vielä sylissä. Me kun olemme vielä "sateliittiryhmä"(periaatteessa osa toista päiväkotia, mutta fyysisesti siitä 10 kilometrin päässä), niin teemme paljon vuoroja, joissa olemme useita tunteja yksin paikalla.
Itse olen ihmetellyt monesti, miksi vanhemmat eivät reagoi noihin puutteisiin. Nehän kuitenkin vaarantavat lasten turvallisuutta selvästi.
Kuulostaa.... kaikkea muuta kuin mukavalta tuommoinen.. Ehkä jos en meidän päiväkodista ihan heti valittaisi lähiaikoina... =) Ollaan sentään yhdessä tasossa kaikki, ja löytyy sentään hoitopöytää ja pyllypesupaikkaa... =)
Todella outoa että vanhemmat eivät valita.. Olen kyllä niin kranttu että valittaisin kyllä jos lapseni joutuisi tuollaiseen paikkaan... Mutta toisaalta, ehkä ei ole varaa valittaa sitten jos ei ole varaa maksaa itseään kipeäksi että pääsee yksityiseen=(
Itse haaveilen vähän sellaisesta vaihtoehdosta, että olettaen että saataisi omakotitalo ostettua lähitulevaisuudessa, voisi ryhtyä pph:ksi, niin saisi olla kotona oman lapsen kanssa.... Vaikka pph:na ei paljon tienkaan, mutta eipä siitäkään jää paljon käteen kun maksaa lapsenhoitajan palkastaan oman lapsen päivähoitomaksuja....
Oh well, onneksi on aikaa miettiä vielä kaikenlaista=)
Mietin itse kans tuota pph:ksi ryhtymistä, mutta enpä tiedä... Se on todella rankkaa hommaa, työpäivät on paljon pitempiä kuin jos olisi töissä esim. päiväkodissa tms. Kaikki pitää miettiä itse ja vastuu on suuri. Eikä palkka tosiaan ole häävi työmäärään verrattuna.
Toisaalta sitten kuitenkin olisi hienoa, että saisi hoitaa samalla omaa lasta kotona.Saisin itse opettaa, miten toimitaan toisten lasten kanssa jne.
Mutta onneksi on tosissaan aikaa miettiä vielä. :)
Itse olen kasvanut perhepäivähoitajan lapsena. Ei siis ikinä ole tarvinnut olla hoidossa, eikä sitten vanhempana yksin koulupäivien jälkeen. Mutta toisaalta se oma rauha on puuttunut, on aina joutunut jakamaan lelut jne. Elikkä asialla on monta puolta, vaikka ei ajattelisi edes sitä palkkaa ja epäkiitollisia työaikoja. Perhepäivähoitajan työ on oikeastaan koko perheen työtä, johon kaikkien on osaltaan sitouduttava. Mieskin kun tulee pitkän työpäivän jälkeen kotiin saa osansa siitä menosta ja melskeestä.
Kaikesta negatiivisesta huolimatta, olen onnellinen siitä, että äitini teki tuota työtä. Kaverit kun joutuivat tallustamaan avain kaulassa kotiin koulusta olemaan monta tuntia yksin, minua odotti kotona kuuma kaakao ja valmiiksi tehty välipala. Heh, mä olen varmaan sitä katoavaa ihmistyyppiä, joka arvostaa todella paljon perhepäivähoitajien tekemää työtä ja ehkä piilottaa sen todellisuuden osittain vaaleanpunaisiin hattarapilviin.
Itse voisin myös harkita perhepäivähoitajan työtä, mutta en usko, että mieheni olisi asiasta kovin positiivinen. Ja kyllä se palkka aina vaikuttaa, pakko sitä on saada asuntolainat ja muut laskut maksettua.
oli pph=)
Ja olihan se tosiaan mukavaa kun koulun jälkeen pääsi kotiin välipalalle, kotona tuoksui pullat ja sämpylät jne... =)
En kyllä muista että olisin kovatsi kärsinyt siitä että meille oli "ylimääräisiä" lapsia, ehkä se johtuu siitä että minulla on muutenkin 3 veljeä, joten on aina ollut pakko jakaa kaikkea muutenkin=)
Mutta se mies, tosiaan... Kyllähän se vaatii jonkun verran muilta perheenjäseniltä...
Mutta sitten taas ajattelin että jos tekisi sitä pph:n työtä vain kunnes lapsi olisi n. 3v, eli minun mielestäni ehkä tarpeeksi vanha päiväkotiin.. tai kunnes lapsi menee eskariin, jos ei pysty "luopumaan" omasta lapsesta... =)
Mutta jo, eihän se pph:n arki mitään herkkua ole...
Mutta toisaalta, tekee pahaa ina kun tarhassa aloittaa nämä alle 1v pikkuiset, joilla ei ole (minun mielestäni) mitään tekemistä tarhasta, kun ne tarvitsisi äitiä ja hellyyttä ja rakkautta ja läheisyyttä, mitä isossa ryhmässä ei saa niin paljon, vaika henkilökunta kunka yrittää.. Ja jos pieniä paapotaan liikaa, isommat oireilee kun ne jää huomiota vailla...
No, ehkä voittaa lotossa ennen lapsen syntymää niin on tulevaisus pelastettu =D
Nyt jo pikkuhiljaa voimistuu raskaanaoleva olo, kun tuossa parin viikon ajan oli sellainen olo että eihän tässä mitään oo...
Mies on innostunut ja silittä ja pusuttaa vatsaa joka ilta, pikkuhiljaa rupeaa näkymään...
Aika hyvin saa kyllä vedettyä vatsaa sisään vielä, mutta ehkä tässä kohtaa jo saisikin näkyä=) 15 3 jos en ole jossain kohtaa ruvennut väärin laskemaan....
Onko teillä muilla kaikki hyvin? Milloin seuraavat neuvolat, ultrat? Me käydään huomenna neuvolassa, toivottavasti saisi kuulla sydänäänet taas=)
Hetken kyllä kävi mielessä että olisi osatnut kotidopplerin, huuto.netistä kun olisi saanut suht halvalla, mutta sitten ajattelin että sehän nyt vatsa turhaa olisi.. ja sitten vasta pelästyisikin kun ei osaisi oikein käyttää ja kuvittelisi että mitään ei kuule koska jotain pahaa on tapahtunut.... =)
Täällä aletaan taas olla rankan vatsataudin jälkeen tolpilla. Inhottavia tuollaiset normaalitkin sairaudet, kun sitten koko ajan pelkää, että miten se vaikuttaa pikkuiseen. Neuvolalääkäri kyllä rauhoitteli, ettei mitään hätää, jos vain muistaa juoda tarpeeksi. Mutta mikä sitten on tarpeeksi, kun mikään ei pysy sisällä.
Eilen tosiaan oli toinen neuvolakäynti. Kaikki oli ok, mitä nyt oma paino oli tipahtanut kuukauden takaisesta, mutta se selittynee tuolla vatsataudilla. Pikkuisen syke oli 150. Liikkuvaa sorttia kaveri tosiaan taitaa olla, koska karkasi lääkärin dopplerin alta useaan otteeseen.
Pari viikkoa sitten käytiin np-ultrassakin. Sielläkin kaikki tuntui olevan ok. Niskaturvotusta oli sallituissa rajoissa, samaten löytyi raajoja oikea määrä, vatsapeitteet yms. näyttivät ehjiltä.
Lähimmille ihmisille kerrottiin raskaudesta np-ultran jälkeen, mutta muuten emme ole asiasta vielä suurta meteliä pitäneet. Saas nähdä, koska ihmiset huomaavat.