Hei!
Meillä on Säiliövalmisteen 2000 litran varaaja jossa on alapäässä vastukset (ja puukattila jota ei käytetä). Vastukset voi asettaa asentoon 1, 0 ja 2. 1 asennossa vastukset menee päälle kun päivätermostaatti pyytää, vuorokaudenajasta riippumatta.
2. Asennossa vastukset lämmittää yöllä koko pytyn yötermostaatin mukaan ja päivällä päivätermostaatin mukaan.
Mutta miksi päiväsähkö menee -15 asteen pakkasella päälle jo klo 13-14 aikoihin, eikö se ole vain kaikkein kovimmille pakkasille?
Varaajan sähkökeskuksessa on merkkivalot josta näkee milloin se on päällä.
Meillä on Säiliövalmisteen 2000 litran varaaja jossa on alapäässä vastukset (ja puukattila jota ei käytetä). Vastukset voi asettaa asentoon 1, 0 ja 2. 1 asennossa vastukset menee päälle kun päivätermostaatti pyytää, vuorokaudenajasta riippumatta.
2. Asennossa vastukset lämmittää yöllä koko pytyn yötermostaatin mukaan ja päivällä päivätermostaatin mukaan.
Mutta miksi päiväsähkö menee -15 asteen pakkasella päälle jo klo 13-14 aikoihin, eikö se ole vain kaikkein kovimmille pakkasille?
Varaajan sähkökeskuksessa on merkkivalot josta näkee milloin se on päällä.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Yläosa on pidettävä tulistettuna aina. Ylävastus huolehtii asiasta kunhan termostaatti on riittävän korkealle asetettu.
Tavallinen käyttövirhe on säätää ylävastus kytkeytymään melko alhaisella lämmöllä. Ei sillä mitään isosti säästä. Tulee vain lämmön säätymisongelma ja kuuman käyttöveden puutetta.
Päivävastus herää päälle sillloin kun sen kohdalla vesi on viileämpää kun termariin on viritetty! siis varaaja on jäähtynyt yösähkölämmityksen jälkeen päiväällä sen veran että päivävastus kytkeytyy päälle.
easy isnit it?
Termostaattiin asetettu lämpö alittuu, ei sen kummempaa, ei se tiedä paljonko ulkona on pakkasta.
Ilmeisesti teillä on käyttövesi kierukalla tuosta varaajasta, jolloin päivätermostaatin asetus on oltava melko ylhäällä ja sen raja alittuu aika nopeasti.
Jos ette lämmitä puilla, niin laita erillinen 300 litran käyttövesivaraaja johon voit ottaa veden varaajan kierukan ohi. Pelkässä lämmityskäytössä 2000 litraa riittää isoonkin taloon paukkupakkasilla varsinkin jos lämmönjako on vielä lattiasta, etkä tarvi päivävastuksia lainkaan.
Varaajazydeemeitä ei yleensä ole kannattavaa mitoittaa huippupakkasten mukaan, koska kovia pakkasia on vähän. Pidempiaikaisten tilastojen / pysyvyyskäyrän mukaan Helsingin seudulla lämpötila on -14°C tai korkeampi 96,4 % ajasta eli kovaa pakkasta on keskimäärin 2 viikkoa vuodessa. Toki viime talvena oli paljon enemmän & tästäkin talvesta näyttää tulevan kylmä, mutta onhan tällä vuosituhannella nähty myös talvia, missä lämpötila huitelee +5...+7 vielä tammikuun puolivälissä ja ruoho vihertää.
Voi siis hyvinkin olla, että varaaja on mitoitettu riittämään ainoastaan -10°C tjsp. pakkasille. Tai sitten alatarmostaatti on säädetty väärin (lämpötila-asetus alle 85) eikä varaajaa ladata täyteen yöllä.
Itse kyllä mitoitin huippupakkasten mukaan, sillä varaajan hinta ei kovin paljon noussut vaikka tilavuus kasvoi. Tietysti varaajan hukkakin hieman nousee kun koko suurenee, mutta sekin nousee vähemmän kuin tilavuuden suhde nousee. Tosin tuli ehkä hieman ylimitoitettua varausta siitä syystä että yhtenä kulutuksen arviona oli maalmpöpumpputoimittajan kulutuslaskelma, se oli suurempi kuin oma u-arvoilla laskemani ja mitoitin siihen väliiin. Käytännössä olen alittanut aika reilusti myös oman laskelmani.
Itse olen pärjännyt 100% yösähköllä, joskus kovilla pakkasilla lämmöt on ollu käytetty illalla, mutta päivävastusta on turha polttaa, koska kivirakenteet ei muutamassa tunnissa jäähdy mihinkään vaikka varaajan kapasiteetti on käytetty. Kerran kokeilin asiaa ja sisälämpö laski 8 tunnin aikana asteella kun lämmitys oli pois päältä ja ulkona 15 pakkasta.
> pysyvyyskäyrän mukaan Helsingin seudulla lämpötila on -14°C tai korkeampi
> 96,4 % ajasta eli kovaa pakkasta on keskimäärin 2 viikkoa vuodessa
ihan totta, aloittajan laitos on ekä ihan oikein mitoitettu. iso varaaja vie tilaa ja vähän lisää vaippahäviöitä
Paljonko on yölämmityksen lämpötla-asetus? Saisi talvella olla lähellä sataa.
Paljonko on päivätermostaatin asetus ja tuleeko käyttövesi tuosta varaajasta ja mikä on lämmönjako? Jos käyttövesi, niin päivä-/ylälämpö saa olla jotain 60 astetta. Jos ei ole käyttövettä samasta varaajasta, niin sitten päiväasetus lämmityksen tarpeen mukaan, pattereilla se voi tosin olla jopa yli 60 astetta, lattialämmitykselle jopa alle 40 astetta.
Ja tietysti sitten kannattaa tarkistaa sekin että onko lämmön loppumisen syy ylipäätään varaajassa, eli toimiiko automatiikka lämmityksen sunttauksessa ja käyttöveden sekoittimessa yms.
Yölämmitys alapuolen termostaatissa on 80 ja päivälämmitys keskivaiheen termostaatissa 75.
Patterit on ja erillistä varaajaa ei käyttövedelle ole, kaikki tulee tuosta samasta. Kävin varaajaa katsomassa, ja alapään lisäksi keskiosassa oli myös vastus, vastukset on Effekt merkkisiä, alapäässä tehoiltaan 7,5kw ja 7,5kw ja keskivaiheilla 12kw. Kilvessä oli vielä tiedot jotta valmistusvuosi 1982 ja patteri 50l/min 5-55c / 70c.
Puukattilaa ei tosiaan käytetä, ihan turha.
Sähköä keksintö kuluttaa todella hirvittävästi, nytkin kun oli pakkasta -30 astetta niin yösähköä kului 150kWh ja päiväsähköä tuon lisäksi 100kWh... Tuosta tulee yösähköä jo 4500kWh ja päiväsähköä 3000kWh kuukaudessa jos noin kovaa pakkasta pitää.. Vuosikulutus suunnilleen 40 000kWh vuodessa, viime talvena meni tosin 48 000kWh, mutta johtunee pakkasesta...
On ollut mielessä muutaman kerran vaihtaa lämmitystä, ja nyt sähkövero nousee niin hirvittävästi että on kai pakko käynnistää puukattila.
Lämmitysken automaatiikka on ilmeisesti TA232 merkkinen laatikko, jossa on nappulaa niin tajuttomasti ettei sen toiminnasta ymmärrä erkkikään... Se on kuulemma pantu "täysille" joskus, ja kyllä patterit siltä tuntuukin.
Käyttövedessä ei ole tietääkseni mitään säätöjä.
Paljonko on lämmitettävää tilaa neliöinä ja kuutioina? Mikä ilmanvaihtosysteemi?
No, eipä yllättänyt, että säädöt ovat päin helvettiä.
"+5-55c / 70c" lienee käyttövesikierukan arvot eli järjestelmä on mitoitettu siten, että varaajan yläosassa on vähintään +70°C, jolloin saadaan tehtyä +55°C käyttövettä. Tämä on myös tyypillinen patteriverkoston menoveden lämpötilan mitoitusarvo.
Elikkä sen päivätermostaatin pitäisi olla asetettuna +70, mutta yötermostaatin asetuksen pitäisi olla niin korkea kuin mahdollista, siis 85-90 °C. Nykyisellään varaajan kapasiteetista on käytössä vain pieni osa, kun vesi ei saa jäähtyä kuin 5 °C sen yläosassa -> lämmitys hoituu suurelta osin päivävastuksilla.
Kesällä sitten toisenlaiset säädöt, silloin voi olla kannattavaa lämmittää pelkillä ylävastuksilla. Kun tarvitaan pelkkää lämmintä käyttövettä, ei kannata pitää koko pyttyä kuumana -> ohjauskytkin asentoon 1.
> Lämmitysken automaatiikka on ilmeisesti TA232 merkkinen laatikko, jossa on nappulaa niin tajuttomasti ettei sen toiminnasta ymmärrä erkkikään... Se on kuulemma pantu "täysille" joskus, ja kyllä patterit siltä tuntuukin.
Lienee patteriverkoston menoveden lämpötilaa säätävä säädin. Vissiin tässä on ollut taas "kuningasajatuksena" ajaa verkostoon aina mahd. kuumaa vettä ja jättää säätö termostaattien huoleksi ja/tai säätää lämmitystehoa varaajan lämpötilaa muuttamalla. Eli nyt tuhlataan enegiaa
- ylilämmittämällä taloa lauhalla säällä
- lämmönjakoputkiston häviöillä (putkethan voivat olla jossain toisarvoisissa tiloissa tai sitten jo putket yksinään ylilämmittävät, vaikka patteriventtiilit olisivat kiinni)
Termostaattien varaan säätöä ei kannata jättää, ne ovat sen verran epätarkkoja värkkejä. Huonoilla säädöillä saa energiankulutusta lisättyä 5-15 % ja jos tämä yksinään ei riitä, niin törsäyksen saa vielä tuplattua pitämällä sisälämpötilan +25 °C pintaan paukkupakkasillakin.
> Käyttövedessä ei ole tietääkseni mitään säätöjä.
Pitäisi olla - tod. näk. ovat saman laitteen takana kuin patteriverkoston menovesikin.
> Elikkä sen päivätermostaatin pitäisi olla asetettuna 70, mutta yötermostaatin asetuksen pitäisi olla niin korkea kuin mahdollista, siis 85-90 °C. Nykyisellään varaajan kapasiteetista on käytössä vain pieni osa, kun vesi ei saa jäähtyä kuin 5 °C sen yläosassa -> lämmitys hoituu suurelta osin päivävastuksilla.
Jos yötermostaatin nostaa yli 80 niin päivätermostaatti "laukeaa" ja koko systeemi menee pimeäksi. Sitten kun sen painaa alas niin toimii taas seuraavaan yöhön. Kun yötermostaatti on 80 niin aamukuudelta varaajassa on lämpö lähellä sataa keskivaiheen lämpömittarilla.
> Kesällä sitten toisenlaiset säädöt, silloin voi olla kannattavaa lämmittää pelkillä ylävastuksilla. Kun tarvitaan pelkkää lämmintä käyttövettä, ei kannata pitää koko pyttyä kuumana -> ohjauskytkin asentoon 1.
Meillä on kausisähkö, ja yksi sähkömies kertoi että tuota kytkintä kannattaa pitää 1. asennossa 1.4 - 31.10 kun sähkö on "halpaa" ympäri vuorokauden, ja silloin se lämmittää tosiaan vain yläpuolen.
Säätimen käytöstä en osaa sanoa mitään, nappuloita on hirveesti, kellonaika näkyy näytössä ja sitten on kolme nuppia joista A ja B on täysillä ja C nollilla...
Niin, lämmitettävää tilaa on 180m2 ja ilmanvaihtosysteemi on liesikaavusta ohjattava moottori joka on jossain vintillä / katolla, ja imee ilmaa eri puolilta taloa. Kylmää tulee patterien takaa "ristikoista".
Tämä selittääkin paljon. IV-systeemi on poistoilmanvaihtosysteemi. Ei palauta energiaa takaisin yhtään. Kaikki yli 25000 kWh:n menevä on IV-systeemin ansiota.
Pane nyt mietintämyssyyn asiallisen IV-järjestelmän rakentaminen. Kunnollisella lämmön talteenotolla. Sen jälkeen voi ihmetellä varaajan kummallisuuksia.
"Yölämmitys alapuolen termostaatissa on 80 ja päivälämmitys keskivaiheen termostaatissa 75."
No eihän tuon varaajan tarvi paljon jäähtyä kun päivätermostaatti pyytää lisää lämpöä.
Laita yö suuremmalle ja päivä pienemmälle.
Toisekseen kannattaisi viritellä se lämmityksen säätö, ettei kierrätetä turhan kuumaa vettä ja hukata energiaa siirtoputkissa. En itse tunne tuota laitetta, mutta jos sen säätö ei onnistu, niin kannattaa ehkä harkita nykyaikaista ja helpposti ymmärttettävää laitetta. Tosin eiköhän tuonkin laitteen joku tekniikkaa tajuava sisäistä.
Niin, no jos yötermostaatin nostaa yli 80 niin päivätermostaatti "laukeaa" ja koko varaaja menee pimeäksi, ennenkuin käy taas painamassa termostaatin nappulaa. Normaalisti aamukuudelta lämmintä keskivaiheilla on 90-95 astetta.
Pudotin päivätermostaatin 70, eikä ainakaan nyt palanut merkkivalot keskuksessa. Mutta kun sitä ei tiedä, jos se on ehtinyt jo lämmittää mutta ei juuri sillä hetkellä lämmitä... Lämpömittari näytti hetki sitten 85 astetta.
Siitä säätölaitteesta:
Se on niin hankala, ettei sitä ymmärrä millään. Töhersin paintilla siitä kuvan kun en omista tällä hetkellä toimivaa kameraa...
http://www.aijaa.com/v.php?i=7158475.jpg
Mitähän massiivia naputtelusarjoja tuohon pitäisi painella... Malli on TA232U.
> Jos yötermostaatin nostaa yli 80 niin päivätermostaatti "laukeaa" ja koko systeemi menee pimeäksi. Sitten kun sen painaa alas niin toimii taas seuraavaan yöhön. Kun yötermostaatti on 80 niin aamukuudelta varaajassa on lämpö lähellä sataa keskivaiheen lämpömittarilla.
Okei, sitten tämä asetus on kohdallaan = varaaja lämmitetään yöllä mahdollisimman kuumaksi.
> Meillä on kausisähkö, ja yksi sähkömies kertoi että tuota kytkintä kannattaa pitää 1. asennossa 1.4 - 31.10 kun sähkö on "halpaa" ympäri vuorokauden, ja silloin se lämmittää tosiaan vain yläpuolen.
Jep, turhaa varata energiaa minnekään, jos hinta on sama yöt päivät. Varaajallahan tavoitellaan sitä, että saataisiin talo lämmitettyä (ainakin pikkupakkasilla) ihan kokonaan sillä halvemmalla yösähkön kWh -hinnalla.
Seuraava epäilyksenalainen on patteriverkoston menoveden säätö. Varaajassa on ideana, että siinä säilytettäisiin koko ajan mahdollisimman voimakas lämpötilakerrostuma, jolloin yläosassa on aina tarpeeksi kuumaa, yli 70°C vettä, jotta lämpimän käyttöveden valmistus onnistuu.
Patteriverkoston pitäisi toimia siten, että lauhalla ilmalla verkostoon (menojohtoon) syötetään pääasiassa paluuputken vesi ja sekaan heitetään vain pieni määrä kuumaa ( 70... 90) vettä varaajan yläosasta. Toki tätä varaajasta otettavan, kuuman, veden osuutta kasvatetaan sitä mukaa, mitä kylmempää ulkona on ja mitä suurempi talon lämmöntarve on. Säätö voi mennä esim. silläviisiin, että ulkoilman ollessa nollassa riittää 40°C menovesi ja paukkupakkasilla tarvitaan 70°C. Paluuveden lämpötilan pitäisi olla max. 40 °C ja tätä vettähän tietenkin virtaa varaajan alaosaan sama määrä, kuin ylhäältä otetaan kuumaa vettä. Pikkuhiljaa jäähtyneen veden määrä kasvaa ja kylmän ja kuuman veden rajapinta nousee ylemmäksi, kunnes saavuttaa päivätermostaatin ja ylävastukset pamahtavat päälle.
Jos säädöt ovat pielessä eli verkostoon syötetään jatkuvasti kuumaa vettä, niin sehän tarkoittaa, että varaajan yläosasta otetaan koko ajan suurehko virtaama kuumaa vettä alas palautuu jäähtynyttä vettä, jonka lämpötila on alle 50 astetta ja joka on sen vuoksi "loppuunkäytettyä", koska sen lämpötila ei enää riitä kuuman veden valmistukseen eikä kunnolla lämmitykseenkään. Jos/kun patteriverkosto on vielä tasapainottamatta eli virtaamat ovat mitä ovat, vesi ei ehdi edes jäähtyä kunnolla = paluuvesi on turhan kuumaa = vain osa sen sisältämästä lämmöstä hyödynnetään. -> Ollaan entistä nopeammin tilanteessa, missä tarvitaan päivävastuksia.
Ja tulihan tässä sivussa esiin sekin, että ilmanvaihto on aika tehokas jäähdyttäjä, JOS sitä käytetään jatkuvasti. Yleensä tällaiset koneelliset poistot on kyllä tapana, jos ei sammuttaa kokonaan, niin ainakin pitää minimiteholla, koska ne aiheuttavat vetohaittaa kylmällä säällä. Ilmanvaihdon ei kyllä pitäisi lämmön loppumisen syypää olle, koska lämmitysjärjestelmän mitoituksessa on huomioitu myös korvausilman lämmittämiseen kuluva energia.
> Niin, no jos yötermostaatin nostaa yli 80 niin päivätermostaatti "laukeaa" ja koko varaaja menee pimeäksi,
OK, siinä on kiehumissuoja samassa paketissa ja tuon yötermostaatin sijoittelu on näköjään sellainen, että yläosan lämpötila nousee liki 100 °C, vaikka termostaatin asetus on vain 80 °C. Eipä tuosta sadasta asteesta enää pysty paremmaksi pistämään....
Kuva puolestaan näyttää ihan normi lämmönsäätimeltä. Sama laite säätänee myös lämpimän käyttöveden lämpötilaa, mutta tähän puoleen ei liene syytä puuttua.
Eikä kellotoiminnoillakaan ole väliä, ellet nyt ihan välttämättä halua ottaa käyttöön lämpötilan yöpudotusta tms. toimintoja. Muussa tapauksessa kaikki kytkimet, missä on esim. aurinko/kello/kuunsirppi, kannattaa siirtää auringon kohdalle. Kello tarkoittaa tietenkin kello-ohjausta ja quutamo yöpudotusta.
Jäljelle jää vain ne namiskuukkelit, jotka tosiaan näyttävät olevan täysin kaakossa.
A lienee menoveden lämpötilan ns. suuntaissiirto eli tällä saa lisää/vähemmän lämpöä ylipäätään. B on säätökäyrän jyrkkyys eli kuinka nopeasti menoveden lämpötilaa nostetaan, kun pakkanen kiristyy. C:stä en mene vannomaan, se voi liittyä vaikka tuohon lämpötilan yöpudotukseen.
Elikkäs nyt voisi ensialkuun vääntää löylyä vähemmäksi hanikasta A ja samalla B alueen puoliväliin. Sitten katsotaan, mitä tapahtuu. Sisälämpöhän pitäisi saada jonnekin 21-22 °C tienoille. Jos lämpötila on kovasti yli, niin energiaakin kuluu suunniteltua enemmän (1 °C nousu lisää kulutusta 5 %) eikä sitten olekaan enää ihme, jos varaajasta loppuu hönkä kesken ennen aikojaan.
Jos on jakuvasti, sekä kylmällä että lauhalla säällä, liian vilpoisaa, pitää hanikkaa A kääntää suuremmalle. Päinvastaisessa tapauksessa tietenkin pienemmälle.
Jos taas talo tuppaa viilenemään, kun pakkanen kiristyy, pitää säätökäyrää muuttaa jyrkemmäksi eli hanikka B pykälää tai paria isommalle. Päinvastaisessa tapauksessa = pakkasilla liikaa lämpöä, käänetään B hanikkaa pienemmälle.
Siitä se lähtee...
No niin, teimpä sitten nuo säädöt tuohon vempeleeseen.
A on nyt klo 14 kohdalla, ja B numerossa 5. Kun tein säätöjä, muuttui vehkeessä palava valo punaisesta vihreäksi ja joku alkoi pitämään rouskutusta. Meinasin jo laittaa säädöt takaisin, mutta odottelin muutaman minuutin ja lopulta rouskutus lakkasi ja valo muuttui oranssiksi.
Nyt viimeiset 15 minuuttia se on välillä rouskuttanut ja sitten ollut hiljaa, kuuluu hyvin kevyen oven läpi nuo toiminnot. Onko tuo normaalia?
Lämpötilat on sisällä olleet n. 22 asteen pintaan. Patterien hanikoilla ollaan säädelty tehoja. Pitäisikö hanikat koittaa säätää siten, että patterit ovat n. puoliksi lämpimät ja sisälämmöt säädellä tuolla vehkeellä? Eli siis jos sää pysyy samana, säädössä käytetään A:ta ja jos sää muuttuu niin B:tä.
> A on nyt klo 14 kohdalla, ja B numerossa 5. Kun tein säätöjä, muuttui vehkeessä palava valo punaisesta vihreäksi ja joku alkoi pitämään rouskutusta. Meinasin jo laittaa säädöt takaisin, mutta odottelin muutaman minuutin ja lopulta rouskutus lakkasi ja valo muuttui oranssiksi.
Ilmeisesti merkkivalo kertoo, ajetaanko sekoitusventtiiliä auki/kiinni/ei mihinkään suuntaan.
> Nyt viimeiset 15 minuuttia se on välillä rouskuttanut ja sitten ollut hiljaa, kuuluu hyvin kevyen oven läpi nuo toiminnot. Onko tuo normaalia?
Normaalilta kuulosta. Kun asetusarvoja muutettiin, meni hetki, kun säätölaite haki veden lämpötilaa kohdalleen. Tärkeää on juuri se, ettei säätö rouskuta jatkuvalla syötöllä ylös/alas, mikä tietää ennenaikaista loppuunkulumista moottoriventtiilille.
> Lämpötilat on sisällä olleet n. 22 asteen pintaan. Patterien hanikoilla ollaan säädelty tehoja. Pitäisikö hanikat koittaa säätää siten, että patterit ovat n. puoliksi lämpimät ja sisälämmöt säädellä tuolla vehkeellä?
Lämmityksen pitäisi olla säädetty niin, että venttiilien ollessa täysin auki (= termostaatit irroitettuina)
- kaikissa huoneissa pysyy haluttu lämpötila, vaikka juuri 22 °C (jos ei ole ylimääräisiä lämmönlähteitä, ihmisiä, sähkölaitteita, auringonpaistetta tilannetta sotkemassa), ulkolämpötilasta riippumatta
- em. edellyttää, että joka huoneeseen tuodaan täsmälleen sen häviöitä vastaava määrä lämpöä
- tämä toteutetaan säätämällä patterien virtaama juuri lämmöntarvetta vastaavaksi venttiilien ns. esisäädöllä, joka on käytännössä maksimivirtaaman rajoitus
Termostaattien tehtävänä on sitten sulkea venttiili, jos lämpötila jossain huoneessa nousee johtuen siitä, että lämpöä saadaan myös jostain muusta lähteestä (auringon säteily tms.)
Tällä säätöperiaatteella
- verkostoon syötettävä vesi voidaan koko ajan pitää mahd. viileänä = jakojohtojen lämpöhäviöt ovat mahd. pienet, mikä on tärkeää etenkin johtojen sijaitessa kellarissa tms. tiloissa, missä johtojen luovuttama "ilmaislämpö" menee harakoille
- koko talon lämpötilaan voidaan kätevästi vaikuttaa yhdellä säätimellä
Se huonompi vaihtoehto on ajaa verkostoon koko ajan kuumaa vettä ja jättää säätö patteritermostaattien varaan, jolloin
- verkoston lämpöhäviöt ovat jatkuvasti suuret
- säätötarkkuus on mitä on, termostaateilla säätöalue on yleensä 3 °C eli jos täydet tehot (venttiili täysin auki) saadaan 21 asteessa, niin lämmön noustessa venttiilit menevät kokonaan kiinni vasta 24 asteessa -> käytännössä huonelämpö onkin 22,5 /-1,5 °C ja energiankulutus sen mukainen
- kun vesi on kuumaa ja ulkona lauha keli, patterien lämmitysteho on liiallinen ja säätö voi alkaa värähtelemään; patteri lämmittää täydellä teholla -> huone lämpenee pienellä viiveellä -> venttiili menee kiinni -> huone jäähtyy (hitaasti) -> venttiili aukeaa taas ja prosessi alkaa alusta
> Lämpötilat on sisällä olleet n. 22 asteen pintaan. Patterien hanikoilla ollaan säädelty tehoja. Pitäisikö hanikat koittaa säätää siten, että patterit ovat n. puoliksi lämpimät ja sisälämmöt säädellä tuolla vehkeellä?
Säätöä ei tehdä patterien lämpötilan vaan huonelämpötilan mukaan. A nostaa/laskee huonelämpöä säästä riippumatta ja B vaikuttaa voimakkaimmin kovilla pakkasilla, joten lauhan kelin säätö A:lla ja sitten pitäisi saada kovaa pakkasta kehiin B:n säätämiseksi.
Ollaan nyt säädelty systeemiä viikonlopun aikana...
Huonelämpötilat ovat aika hyvin pysyneet normaalina, liikkuneet 22 ja 23 asteen väliä.
Surimmassa osassa pattereita ei tietääkseni ole minkäänlaisia termostaatteja, on vain messinkihanikat, joissa on asennot Lämmintä ja Kylmää. Nämä patterit eivät todellakaan säädy sisälämpötilan mukaan. Ne on säädetty nyt niin, jotta ovat ylhäältä kuumat ja alhaalta kylmät.
Muutamissa on harmaat Danfoss-vekottimet jotka tietääkseni on termostaatteja, nämä ovat välillä kuumia ja kylmiä. Nämä säädetty kolmoselle.
No, mutta:
Otettiin patterien entraamisen jälkeen sellainen periaate säädössä, jotta kun lauhalla kylmä/kuuma, säädetään nuppi A. Ja pakkasella nuppi B.
Muutaman kerran säädelty nuppeja, nyt B asennossa 4 ja A puoliksi plussalla. Nyt on ollut sekä pakkasta että lauhaa, "avointen tilojen" "hanikka"patterit jätetty rauhaan ja huonelämpö pysynyt mukavana 22-23 astetta. Yksittäisiä, mm. makuuhuoneen pattereita on säädetty joko hiukan isommalle taikka pienemmälle.
Tuntuisi toimivan, ainoa "ongelma" tuossa on se, että säätimen toiminta kuuluu turhan hyvin mm. makuuhuoneeseen, yöllä kuuluu naps-surinaa-tum. Tätä kuuluu sillointällöin, ei kokoaikaa. Toki jos yöllä erehtyy säätämään jotain patteria, sen jälkeen muutama minuutti kuuluu jaksottaisena tuota ääntä.
Onhan tässä suuri parannus edelliseen, kun piti kytätä hanikoita ja säädellä kelien mukaan koko ajan, sitten kun yöllä tuli hirveä pakkanen, oli aamulla kylmä ja pantiin patterit kovemmalle ja päivällä lauhtui niin oli kuuma...
Tuo säädön hakeminen kohdalleen on hyvin oivallettu. Pienin muutoksin jos tekee, niin säätö tosiaan menee kohti oikeaa käyrän jyrkkyyttä. Tuo olisi hyvä opettaa huoltomiehillekin. Näistä hätäisimmät vetävät kaikki nupit kaakkoon aina kun on jotain lämmönvajausta.
Runksuttelu kannattaa mieltää eurojen rapinaksi kassaan. Nimittäin kun säätö toimii, on käyttö edullisimmillaan. Meikäläinen sietää ILP:n kohinaa pakkasella, kun sen kuvittelee säästyvien eurojen kahinaksi.
Oletko seurannut, mihin aikaan yöstä termostaatti lopettaa yösähkö lämmityksen? Laskeskelin, että jos tuo 2000 L säiliö lämmitettäisiin 40 asteesta 90 asteeseen, eli lämpöä tarvittaisiin tuohon n.116 KW ja Sinulla on 2x7,5 KW ja 12 KW = yhteensä 27KW, tuohon lämmitykseen menee aikaa n.4,3/ h (laskelmassa sen verran virhettä, että tässä ei ole huomioitu tuon 4,3/ h lämmön tarvetta joka käytetään varauksen aikana). Jos yösähkö tulee klo 22 niin lämmitys loppuu jo kello puoli kolmen maissa. Nyt ollaan tilanteessa, että tuon loppuyön lämmität käytännössä päiväsähköllä, ihanne tilanne olisi se, että kun yösähke loppuu, niin samaan aikaan olisi maksimi lämpö säiliöön saavutettu.
Toi teoria pitää paikkaansa ainoastaan tilanteessa, että yölämpö termostaatti on sijoitettu varaajan ala reunaan ja käynnistys ja lämmitys ero on suuri. Lisäksi patterien kierton vesi virtausnopeus on pieni. Hitaasta kierrosta on se seuraus, että paluu veden lämpötila on alhainen, joka puolestaan aiheuttaa sen, että varaajaan muodistuu suuret lämpö erot säiliön ylä ja alaosaan. Kun termostaatti on alhaalla, on varaajan lämpöä käytetty jo paljon ennen kuin lämpövyöhyke on siirtynyt näin alas termostaatille asti.
No haloo neropatti, mistä se kattila saa loppuyöksi päiväsähköä?
Eihän se sähkön laatu ole siitä kiinni että missä vastuksessa se käytetään, vaan siitä että mihin kellon aikaan se käytetään.
”No haloo neropatti, mistä se kattila saa loppuyöksi päiväsähköä? ” No ei tietenkään mistään jos kerran termostaatti ei pyydä, ja jos pyytää ennen kuin päiväsähkö kytkeytyy, niin yösähköllehän se menee. Ida on siinä, että jos termostaatti on alhaalla yö sähköllä varaajassa kuten pitääkin, ja patterikierto on hidas, niin paluuvesi on aika viileää ja tällöin varaajaan tulee suuri lämpöero ylä ja alapuolen välille. Ennen kuin haalea raja siirtyy termostaatin kohdalle menee niin paljon tunteja, että ollaankin päivä sähköllä. Pahimmillaan ollaan silloin, kun yö sähkö loppuu ja samalla termostaatti pyytää lämmintä joka olisi voitu lämmittää yö sähkölläkin, tällöinhän puoli kolmen jälkeinen vesi lämmitetään päivä sähköllä.
opetelkaa sitten seuraavaksi käyttämään sitä puu-kattilaa , voitte varmasti säästää 1000-2000 euroo vuodessa , jos saatte puita ilmaiseksi ta pientä korvausta vastaan.
Eihän se päivätermostaatti voi yöllä mitään pyytää kun yötermostaatilla on ylempi asetus. Se on ihan sama että lämmittääkö kattila veden yöllä tunnissa vai kuudessa tunnissa, joka tapauksessa lämmitystapahtuu koko yön yösähköllä ja yötemostaatin pyynnin mukaan.
Aika härski olet kun alat haukkumaan hölmöksi muita vaikka olet itse pihalla kuin lumiukko. En oikein ymmärrä että miten kuvittelet systeemin toimivan.
Ei se kattila saa yöllä päiväsähkö vaikka termostaatti kuinka sitä pyytäisi. Yösähkön aikana on tarjolla vain yösähköä, kaikki sähkö on yösähkön aikaan yösähköä, etkö ymmärrä? Yösähkön alkaminenhan tarkoittaa vain sitä että käytetään toista mittaria kulutetun sähkön mittaamiseen.
Ja toisekseen, ei varaajaan synny mitään suurta lämpötilaeroa, koska yöajan kattilaa lämmitetään alaosastaan. Kattila siirtyy ylävastuksen varaan silloin kun yösähkö loppuu. Ja vaikka kattilassa olisi vain päivätermostaatti käytössä, niin sekin käyttää yöllä yösähköä, aivan kuten koko talo.
Mistä helvetistä sä saat sinne kattilaan sitä päiväsähköä kello kolme yöllä? Et taida oiken ymmärtää yösähköä?
Näinhän juttu on. Minulla on 6 kw ylävastus ja 2 kpl 9 kw alavastuksia ( varaaja 3000 l ). Ovelaa on että vastuksista vain toinen kytkeytyy yösähköllä päälle ylävastuksen rinnalle kunnes ylävastuksen termari katkaisee. Senjälkeen tuo toinenkin alkaa työskennellä. Alavastuksissa itsessään on säädettävät termostaatit....
No, puullahan lämmittelen pääasiassa mutta kun olen paljon poissa on tuo sähkökin oltava.
Vasta viime yönä oli yli kymmenen tunnin sähkökatko. Pakkasta -28 astetta. Puuta vaan pesään ja invertterillä kiertovesipumppu pyörimään. Kiertovesipumppu on pistokkeella liitetty joten homma on helppo. Näin talvella on tuo moottoriveneen akku latingissa tarpeen tullen. Myös joillakin öljylämmittäjillä komma toimii näin hätätilassa.....
Meillä aika samanlainen ongelma, kuin tämän ketjun aloittajalla (?) 2000l varaaja, josta lämmin käyttövesi ja vesikiertopatterit. Talo n110m2, sähköä kuluu paljon, mutta pakkasella sisälämpö aamulla 17`c ja pikkupakkasellakaan ei riitä lämmintä käyttövettä illalla.
Päiväsähköstä sen verran, että meillä päiväsähkömittarille menee taloussähkö ympäri vuorokauden ja ainoastaan lämminvesivaraajan veden lämmitys yöllä yösähkölle. Molemmat mittarit pyörii yöllä. Sähkötaulussa on lämmitykseen liittyvä namikka päivä/0/yö-valinnoilla. Päivä-valinnalla lämmittää päiväsaikaan varaajaa, yö-valinnalla yöaikaan, 0:ssa ei milloinkaan. Lisäksi alavastusten ollessa päällä, voi ylävastuksia lämmittää päiväsähköllä yöaikaan unohtamalla namikan päivä-asentoon. Eli kun yösähkön alettua klo 22 ja alavastusten ollessa päällä (ne voi säätää päälle/pois vain sulakkeita ruuvaamalla) niin kun namikan kääntää päivä-asentoon, alkaa päivämittari pyöriä vimmatusti. Jos namikan kääntää takas yö-asentoon, päivämittari rauhottuu huomattavasti. Namikan ollessa päiväasennossa yöaikana, myös yömittari pyörii vimmatusti, jos alavastukset on päällä. Ei tiedetä lämpiääkö ne ylävastukset yösähköllä lainkaan alavastusten ollessa päällä. No kai kuitenki kun aamulla ylälämpömittarinkin asteet on noussut vaikka namikka yö-asennossa. Tämä sähkölaitoksen mukaan "se vanhanaikainen tapa laittaa vain lämmitys yösähkölle", korjaantuu sähkömiehen toimesta, kun vetää sähköt uusiks. Meillä 2 mittaria, päivälle oma, yölle oma, talo vm64.
Kaikki siis pyörii hulluna, sähköä palaa mutta lämmintä ei riitä, nytkin sormet jäässä kirjottelen. Eikä toivota mitään 23`c:tta, yli 19`c on juhlaa. Säädöt varmaan ihan päin honkia kun ei niitä ymmärretä. Jos varaajan termarit säädetään tohon neuvottuun ylä70/alat85-90, paisuntasäiliö on yöllä roiskinu vedet pitkin poikin ja mittarit aamulla nkuuden aikaan n85`C. Eikö paisuntasäiliön toiminta tarkota, että vesi on "kiehunut yli". Aamulla lämpö 85 tai alle? Ja parissa tunnissa yösähkön eli lämmityksen päätyttyä alalämpömittari on pudonnut 40`c:seen, lähes riippumatta shuntin asennosta. Paluuvesi on 20-30`c. Mitä tehdään?
Anna sen paisuntasäiliön roiskia ne vedet ympäriinsä, se tekee sen vain kerran tai kaksi, tuo on normaalia kun lämpöä nostetaan. Älä lisää vettä päivällä. Jos se joka yö sen tekee, vaikkei vettä lisätä, vuotaa täyttöventtiili tai lämminvesikierukka.
Alamittari tosiaan laskee heti kun lämmitys lakkaa, sillä on merkitystä vain ja ainoastaan aamukuuden aikaan heti lämmityksen katkettua, jolloin sen pitää näyttää n. 80c.
Tuo mittarihomma tuntuu siltä, että se tekee sulle tappiota aika runsaasti... Siis talossa kaksi mittaria, yö- ja päiväsähkölle? Ja yömittarin läpi menee vain ja ainoastaan alavastusten käyttämä sähkö? Ja kaikki taloussähkö rullaa päiväpuolelle, sekä myös varaajan käyttämä sähkö ylävastusten osalta öisin?
Ja tuo namikka ei vaikuta alavastusten toimintaan, ne lämpiää aina öisin jos sulakkeet kiinni vaikka kytkin 0-asennossa?
Nyt tuo kytkin pitäisi pitää asennossa "päivä" ja ylätermari 70 ast niin lämpö riittää. Mutta, nyt lämmität yöaikaankin päiväsähköllä.
Mittari pitäisi saada siten, että kaikki sähkö menee öisin yöpuolelle ja päivisin päiväpuolelle.
Eli eli:
Sähkäri hommiin. Vanhat varaajan ohjaukset, tuo mittaussysteemi yms... huit helvettiin. Uusi mittari paikalleen ja varaajan ohjaukseen uudet kytkennät seuraavalla tavalla:
Nykyinen kytkin voidaan hyödyntää. Kytkimeen tulee asennot TALVI, 0, ja KESÄ. Talviasennossa kytketään virta öisin alatermostaatille ja alavastuksille ja koko vuorokauden ajan ylätermarille ja ylävastuksille. Kesä-asennossa kytketään virta öisin ylävastuksille.
Talvella termarit ylä70-80/ala85-90, kesällä ylä80-90/ala pysyy samana.
Nykyinen järjestelmä aiheuttaa turhaa rahanmenoa ja asukkien palelua...
Tuo varaajasi on ilman muuta liian pieni kulutukseen näden, riittääkseen "ladattuna" koko päiväksi. Tuo koknais sähkönkulutuksesikin sen kertoo. Mikään säätö ei tilannetta paranna....
Onko kattilasta täysi ilmankierto hormiin?
mulla samanlainen 2000l varaaja ja lattialämmitys.
Hyvin toimii, kun pakkasta -15 joutuu alatermarin laittamaan normaali normaalista 60C-> 85C
Ylä termari aina siinä 55C
Lämmin käyttövesi riittä oikeen hyvin.
Millaisissa lukemissa varaajasi lämpömittarit aamulla ?
Onko ylätermarin pakko olla noin suurella.