Hei !
Olen suunnitellut laittavani uppoumarunkoisen veneen ensi kesälle. Monenlaista vaihtoehtoa on tarjolla; Getaspina, Barlit, Fiskari, Meriläinen yms. En pelkää pientä laittoa, sillä katson omaavani tehdä pienimuotoiset remonttihommat itse. Samoin koneet ovat tuttuja.
Ensisijaisesti katselen muovista vaihtoehtoa, mutta puukaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. Kone mieluummin diesel kuin bensiini. Lähinnä nyt kiinnostaa kuinka eroavat suippoperäiset tasaperäisistä merenkäynnissä ? Niistä kun ei ole kokemusta. Kuinka v-muoto vaikuttaa veneen kulkuun ja ohjattavuuteen ? Kumpi olisi parempi pullearunkoisempi kuin syvän veen omaava uppoumarunkoinen. Kumpi ns. rullaa enemmän ? Vai onko kaikki kipparista kiinni ?
Toinen vaihtoehto olisi vanhanmalliset kalastajaveneet. Nyt hiljattain on tullut markkinoille Simppu. Se lienee tehty Terhi 600 rungolle. Näin ainakin väitetään ja palstalla on ollut siitä jnkv keskusteluakin. Lähinnä ajattelen kiireetöntä veneilyä. Purjeveneet ovat poissuljettu vaihtoehto, koska en osaa purjehtia.
Mikään pakko ei ole asua veneessä ja siltä osin veneen ei tarvitse olla katettu. Myös mietin veneen pituutta meriolosuhteisiin. Onko esim. n. 6 m Simppu vene riittävä vai pitääkö olla 9 m Barlit ?
Mukana reissulla joskus tulee mukaan lapseni ja vaimoni, max 6 henkeä. Tulenen veneilemään Vaasa-Kalajoki-Oulu- sektorilla. Kokemusta on parikymmentä vuotta pulpettimallisesta veneestä; Yamarin BF 405.
Siis kaikki tietäjät ja kokeneet laittakaahan viestiä näin talven kovilla pakkaskeleillä. Kesää odotellessa.
Olen suunnitellut laittavani uppoumarunkoisen veneen ensi kesälle. Monenlaista vaihtoehtoa on tarjolla; Getaspina, Barlit, Fiskari, Meriläinen yms. En pelkää pientä laittoa, sillä katson omaavani tehdä pienimuotoiset remonttihommat itse. Samoin koneet ovat tuttuja.
Ensisijaisesti katselen muovista vaihtoehtoa, mutta puukaan ei ole poissuljettu vaihtoehto. Kone mieluummin diesel kuin bensiini. Lähinnä nyt kiinnostaa kuinka eroavat suippoperäiset tasaperäisistä merenkäynnissä ? Niistä kun ei ole kokemusta. Kuinka v-muoto vaikuttaa veneen kulkuun ja ohjattavuuteen ? Kumpi olisi parempi pullearunkoisempi kuin syvän veen omaava uppoumarunkoinen. Kumpi ns. rullaa enemmän ? Vai onko kaikki kipparista kiinni ?
Toinen vaihtoehto olisi vanhanmalliset kalastajaveneet. Nyt hiljattain on tullut markkinoille Simppu. Se lienee tehty Terhi 600 rungolle. Näin ainakin väitetään ja palstalla on ollut siitä jnkv keskusteluakin. Lähinnä ajattelen kiireetöntä veneilyä. Purjeveneet ovat poissuljettu vaihtoehto, koska en osaa purjehtia.
Mikään pakko ei ole asua veneessä ja siltä osin veneen ei tarvitse olla katettu. Myös mietin veneen pituutta meriolosuhteisiin. Onko esim. n. 6 m Simppu vene riittävä vai pitääkö olla 9 m Barlit ?
Mukana reissulla joskus tulee mukaan lapseni ja vaimoni, max 6 henkeä. Tulenen veneilemään Vaasa-Kalajoki-Oulu- sektorilla. Kokemusta on parikymmentä vuotta pulpettimallisesta veneestä; Yamarin BF 405.
Siis kaikki tietäjät ja kokeneet laittakaahan viestiä näin talven kovilla pakkaskeleillä. Kesää odotellessa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
hyviä kysymyksiä, asioita on selvästi harkittu ja pohdittu.
Lähtisin ensisijaisesti katsomaan mitä on tarjolla käytössä olevalla budjetilla. Ko.veneet kun ovat sen verran vanhoja että kunto ja huolto sekä alkuperäinen työnlaatu näkyvät jo selvästi. Koska lisäksi korjaaminen myös maksaa on yleensä järkevämpää etsiä erittäin hyvä vene ja tarjota siitä kohtuullinen hinta, kuin sellainen johon joutuu hankintoja tekemään. Moni tämän ikäinen vene on myös "peruskorjattu" eli jopa kaksi alunperin samanlaista voi olla 30 voden jälkeen kovasti eriliaisia. Lisäksi 30 vuotta sitten on tehty sekä halpoa että kalliita veneitä, nyt molemmat voi olla samanhintaisia käytettyinä.
Kovin suuria eroja ei runkomuodoissa käytännössä ole jos verrataan tunnettuja malleja eli kaksi 6 metristä fiskaria eivät oleellisesti eroa ominaisuuksiltaan, mutta voivat kunnoltaa toki olla jo toistensa vastakohtia. Tasaperäisillä on yleensä haettu suurempaa nopeutta, eli näissä on myös usein isommat koneet.
Merkkiveiden etu on yleensä selkeä eli saat veneen helpommin kaupaksi kuin tuntemattoman. Eli parasta käydä riittävän monta läpi jotta selviää minkä haluaa ja missä kunnossa tarjolla olevat ovat, pyydetyt hinnat eivät välttämättä kerro kunnosta.
vähimmäis mitta 6 henk. on tuo 9m, jotta jää vähän liikkuma tilaakin. Veneissä on joitain lainalaisuuksia, esim moottori ottaa tilaa keskeltä lattiaa, sitten on yleensä joku pöytä, tiskipöytä ym, istumapaikat täytyisi olla kaikilla. Vaikkei yövyttäisi, niissä on yleensä punkat, eikä siellä ole mukava istua, kun ajetaan. Rungon mallista sen verran, että uppoumaveneet ovat lulluja, jos tuulee 6m/sek tai enemmän ja joutuu ajamaan sivutuuleen, puoliliukuvat menevät mukavammin, mutta vaativat isomman moottorin. Itelläni on Bella 760 Delphin, joka on jostain sieltä suunnasta kotoisin. Ajan sillä maks 11 s., enkä aina sitäkään, pikkupaattia hinatessa 9s. Keskikulutus oli viime kesänä 5,5 ltr/h. Ne ovat kyllä aika hintavia yleensä ensiveneeksi, jos ei ole saanut ameriikan perintöä tms. Mulla on ollut noita lulluja, eri kokoisia 7,8-12m, pari viimistä on ollut puoliliukuvia, joissa aion pysyä edelleenkin.
Kovin sinä olet tietäväinen ja varma.Kerron muutaman yleisen tiedon upporunkoisista.
Tasaperällä ei tavoitella nopeutta! Millä fysiikan lailla sinä sen perustelet? Se tasaperä vetää mukaansa suuremman peräaallon ja se tietää energiatuhlausta.
Suippoahterinen on hyvä myös ahtaissa satamajutuissa. Se ei puske,kuin tasaperä pässin lailla, vaan ohjautuu.
Huonoa voinee olla isolla kaasulla ajaessa pyrkimys painua syvemään ja tulee vain ahdas komeropiikki.
Ihminen, joka päätyy veneilyharrastuksessaan järkeilyn jälkeen uppoon, ei vaadi mitään suihkunopeuksia. Muutoin hän on käsittänyt asiat ja veneilyn idean väärin.
Merkkivene ei kestä sen enempää kosteutta, kosketuksia pohjastaan tai talven pakkasia, kuin itsetehty! Vuosien aikana olen nähnyt irvistelevää laisikuitua (guttabergaa?) niin ruotsalais-norjalaisten, kuin kotimaistekin veneiden köleissä ja vesirajassa.
Niitä useimmin korjalillaan "paikaten". Se tarkoittaa, että siirretään sen suuremman vaivan esiintuloa vuodella, tai parilla uudelle omistajallle.
Toinen kallis keissi on vetoakseli, laakerointi ja peräisinlaitteisto. Sellaisen kolisevan, epätasapainoisen ja väljän kokonaisuuden saa jo 10 vuotta vanhasta laitteistosta, ilman älyllistä syyshuoltoa.
Kolmanneksi rahaa saa kulumaan patjoihin, tekstiilehin ja viilupintoihin kaapeissa.
Puun ja lasikuidun ero neljännesvuosisadan vanhassa veneessä on pelkkä tunnekysymys. Oikein hoidettu mänty voi olla yhtä hyvää, kuin vuoden vanhana, tai sen saa uusia molemmin kyljin.
Paikattu lasikuitu voi sisältää 8 litraa vettä ja vaatii koko pinnan avaamisen. Sitä vesikoetta voi kokeilla meisselin kädensijan päällä painaen. Silloin, kun lasikuitu antaa periksi ja jossakin siinä vieressä nousee pieni kupla, on tavara hylättävä. Vesi on ollut sisällätalvenkin ja repinyt kuidut ja hartsin irti.
Uppoumarunkoisten klassikot Trollö 38-48 pyöreärunkoiset, troolarinpohjaiset tai moottoripurret ja Trollö 40 Trawler-jenkkityyppiset uppoumarunkoiset venetyypit on suunniteltu Suomen rannikon mataliin vesiin perheille ja ympärivuotiseen veneilyyn. Niissä on huomioitu kivikkojen yli ajamisen turvallisuus, matkailun, asumisen, veneilyturvallisuuden, meriominaisuuksien, ilmastoinnin, lämmityksen ja jäissäajo-ominaisuuksien lisäksi muunneltavuuden vaatimukset jo veistämöllä. Trollö-veneitä on Suomessa lähes 1000 teräksestä, alumiinista, lasikuidusta, ristivanerista, laudasta ja betonista. Sivuilla http://www.trollö.com tai Trollö(googlaa) kuvia ja sisältöä näistä klassikoista. Trollö on valittu mm. Vene-lehden vuoden veneeksi!
voitelit kestityksillä, "Trollö on valittu mm. Vene-lehden vuoden veneeksi!"
Vene-lehden porukkaa piti syöttää ja juottaa pari kuukautta, viedä kerran maailmanympäripurjehdukselle, tarjota matkalla kaikki mukavuudet, naiset, hotellit, parhaat satamat ja kapakat. Vasta sitten Trollö 40 Trawler oli vuoden vene! Se oli pelkää voitelua ja perseen nuolemista. Raskasta, mutta kannatti!
Trollö 40 Trawler on hieno vene. Ei tätä venettä voi verratakkaan mihinkään betonipaatteihin. Tosin nekin on aika hyviä veneitä. Minulla on ollut yksi. Kun on hyvin tehty, ei niitä satamassa erota. Nämä huonosti väkerretyt, nehän erottaa kyllä. Sitten ihmiset luulevat, että kaikki betonista tehdyt veneet ovat rumia ja huonosti tehtyjä. Hyvin tehtyjä ei lasikuituisista erota.
Kunhan siinä ei ole suoria putkia pohjasta konehuoneeseen, kuten välittäjä_lkvn veneessä. Ne ovat kaikki uponneet.