Mikä uppoumarunkoinen paras merelle ?

vähimmäis mitta 6 henk. on tuo 9m, jotta jää vähän liikkuma tilaakin. Veneissä on joitain lainalaisuuksia, esim moottori ottaa tilaa keskeltä lattiaa, sitten on yleensä joku pöytä, tiskipöytä ym, istumapaikat täytyisi olla kaikilla. Vaikkei yövyttäisi, niissä on yleensä punkat, eikä siellä ole mukava istua, kun ajetaan. Rungon mallista sen verran, että uppoumaveneet ovat lulluja, jos tuulee 6m/sek tai enemmän ja joutuu ajamaan sivutuuleen, puoliliukuvat menevät mukavammin, mutta vaativat isomman moottorin. Itelläni on Bella 760 Delphin, joka on jostain sieltä suunnasta kotoisin. Ajan sillä maks 11 s., enkä aina sitäkään, pikkupaattia hinatessa 9s. Keskikulutus oli viime kesänä 5,5 ltr/h. Ne ovat kyllä aika hintavia yleensä ensiveneeksi, jos ei ole saanut ameriikan perintöä tms. Mulla on ollut noita lulluja, eri kokoisia 7,8-12m, pari viimistä on ollut puoliliukuvia, joissa aion pysyä edelleenkin.

Kovin sinä olet tietäväinen ja varma.Kerron muutaman yleisen tiedon upporunkoisista.
Tasaperällä ei tavoitella nopeutta! Millä fysiikan lailla sinä sen perustelet? Se tasaperä vetää mukaansa suuremman peräaallon ja se tietää energiatuhlausta.
Suippoahterinen on hyvä myös ahtaissa satamajutuissa. Se ei puske,kuin tasaperä pässin lailla, vaan ohjautuu.
Huonoa voinee olla isolla kaasulla ajaessa pyrkimys painua syvemään ja tulee vain ahdas komeropiikki.
Ihminen, joka päätyy veneilyharrastuksessaan järkeilyn jälkeen uppoon, ei vaadi mitään suihkunopeuksia. Muutoin hän on käsittänyt asiat ja veneilyn idean väärin.

Merkkivene ei kestä sen enempää kosteutta, kosketuksia pohjastaan tai talven pakkasia, kuin itsetehty! Vuosien aikana olen nähnyt irvistelevää laisikuitua (guttabergaa?) niin ruotsalais-norjalaisten, kuin kotimaistekin veneiden köleissä ja vesirajassa.
Niitä useimmin korjalillaan "paikaten". Se tarkoittaa, että siirretään sen suuremman vaivan esiintuloa vuodella, tai parilla uudelle omistajallle.

Toinen kallis keissi on vetoakseli, laakerointi ja peräisinlaitteisto. Sellaisen kolisevan, epätasapainoisen ja väljän kokonaisuuden saa jo 10 vuotta vanhasta laitteistosta, ilman älyllistä syyshuoltoa.

Kolmanneksi rahaa saa kulumaan patjoihin, tekstiilehin ja viilupintoihin kaapeissa.
Puun ja lasikuidun ero neljännesvuosisadan vanhassa veneessä on pelkkä tunnekysymys. Oikein hoidettu mänty voi olla yhtä hyvää, kuin vuoden vanhana, tai sen saa uusia molemmin kyljin.
Paikattu lasikuitu voi sisältää 8 litraa vettä ja vaatii koko pinnan avaamisen. Sitä vesikoetta voi kokeilla meisselin kädensijan päällä painaen. Silloin, kun lasikuitu antaa periksi ja jossakin siinä vieressä nousee pieni kupla, on tavara hylättävä. Vesi on ollut sisällätalvenkin ja repinyt kuidut ja hartsin irti.

voitelit kestityksillä, "Trollö on valittu mm. Vene-lehden vuoden veneeksi!"

Hyyko kirjoitti:

voitelit kestityksillä, "Trollö on valittu mm. Vene-lehden vuoden veneeksi!"

Vene-lehden porukkaa piti syöttää ja juottaa pari kuukautta, viedä kerran maailmanympäripurjehdukselle, tarjota matkalla kaikki mukavuudet, naiset, hotellit, parhaat satamat ja kapakat. Vasta sitten Trollö 40 Trawler oli vuoden vene! Se oli pelkää voitelua ja perseen nuolemista. Raskasta, mutta kannatti!