Voisitteko kertoa kokemuksianne kyseisestä menetelmästä...
Itse tuntuisi tämän olevan viimeinen vaihtoehto kun kärsin jännitys hikoilusta ja sosiaalisista pelkotiloista ja lääkkeistä en ole saanut tarvittavaa apua! ikää jo 27v ja elämä on välillä vaikeeta.
Itse tuntuisi tämän olevan viimeinen vaihtoehto kun kärsin jännitys hikoilusta ja sosiaalisista pelkotiloista ja lääkkeistä en ole saanut tarvittavaa apua! ikää jo 27v ja elämä on välillä vaikeeta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kirjoitin kokemuksistani tuonne alemmaksi "propralista"-ketjuun.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=1500000000000124&posting=22000000003234216
Lyhyesti kokemuksiani:
Homma auttoi kyllä "oireisiin"(jotka oikestaan ovat luonnollisia ihmisille) punastelu väheni ja sydämentykytys katosi.
- Miinuspointtina sivuvaikutukset:
1. Virkeys ja terävyys on kadonnut tavalla, jonka huomaa sitten kun se on poissa.
2. Leikkauskohdan yläpuolelta vartalo ei hikoile --> tämä aiheuttaa tunteen, että olen jotenkin kummajainen "invalidi" tämän hikoilun suhteen. Lisäksi lämpimät kesäpäivät eivät tunnu yhtä mukavilta enään. Yleensäkin pihailman lämpötilojen muutoksia ei aisti yhtä tarkasti.
3. Sormet ovat todella kuivat.. ei tunnut saavan pitävää otetta mistään ja tuntuu kuin iho kuluisi nopeammin --> ei voi tehdä tietyntyylisiä hommia pitkään.
4. Sydämen lyöntitaajuus on pienentynyt rasituksessa --> ennen lenkillä syke oli helposti 160-180 lyöntiä/min. Nyt enää 130-140. Ilmeisesti maksimisykekin on tippunut.
Tällä hetkellä ja tämänhetkisten kokemusten perusteella en menisi leikkaukseen, jos voisin uudestaan valita. Jopa näistä asioista kirjoittaminen on vähän häpeällistä, koska tunnen epäonnistuneeni ratkaisussani.
Ja toki tämä on vain yksi kokemus. Olisi mukava kuulla jonkun toisen positiivisempi kokemus asiasta.
mielenkiintosia kokemuksia sulla, täytyy sanoa.
kuinka vaikeaa oli päästä siihen leikkaukseen=? pitikö puhua psykiatrin kanssa asiasta vai riittikö ku meni lääkärille ja sano että mie tarvin sellasen leikkauksen nyt ja heti?
Missä sut leikattiin? mulla on Oulu lähin paikka missä se voitas tehä.
sanoit että punastelu ainakin väheni, vähenikö sun mielestä riittävästi? ei ois kiva käydä leikkauksessa ja huomata saman oireen olevan jäljellä jonka aiemmin sai vähemmäksi beetasalpaajillakin.
En käynyt psykiatrin puheilla vaan soitin tuonne klinikalle, joka noita leikkauksia tekee, ja sain vastaanottoajan klinikan lääkärille n. 2kk päähän ja paikkana Helsinki.
Menin sitten Helsingissä hänen vastaanotolleen 2kk odottelun jälkeen. Vastaanotto kesti n. 20min ja siinä päätettiin, että leikkaus tehtäisiin Oulussa n. 1kk päästä.
No menin sitten Ouluun kuukauden päästä ja leikkaus tehtiin. Punastelu väheni mielestäni riittävästi mutta sivuvaikutusten myötä ajatusmaailmani muuttui niin, että saavutettu hyöty ei mielestäni korvannut niitä haittoja joita salpaus aiheutti.
Tarina jatkuu edelleen.. Tästä aiheitui aika raskas vaihe elämässäni, koska olin ladannut korkeat toiveet tähän salpaushoitoon. Kun ajatusmaailmani kääntyi tosiaan niin päin, että tulos olikin enemmän negatiivinen kuin positiivinen, päädyin poistoleikkaukseen, jossa salpaajaklipsit poistetaan.
Eihän siinä sitten muu auttanut kuin mennä poistoleikkaukseen, joka oli n. 2,5kk jälkeen ensimmäisestä leikkauksesta. Tämä ei kuitenkaan auttanut vaan ilmeisesti salvatut hermoradat olivat vaurioituneet niin pahoin, että ne eivät enää klipsien puristamisen poistamisen jälkeen palautuneet normaaliksi. Toki lääkäri sanoi, että palautumiseen saattaa mennä vuosia, mutta luulen, että jossain vaiheessa on vain hyväksyttävä, että palautumista ei enää tapahdu, vaan hermoradat ovat invalidisoituneet samaan tyyliin kuin esim. halvaantuneilla ihmisillä.
Korostan tähän loppuun sitä, että tämä on vain henkilökohtainen kokemukseni. Varmasti löytyy myös niitä ihmisiä, joille tämä hoitomuoto on ollut sopiva.
Niin, noista beettasalpaajista vielä sen verran (tämä on kyllä mutu tietoa en ole varma tästä).. ne saattavat salvata samoja hermoja kuin tuo leikkauskin salpaa. Lääkkeen vaikutus lakkaa joskus, jos niin haluat.. jätät vain pillerit ottamatta. Mutta kuvittelepa tilannetta, jossa sinulla on ikuinen beettasalpaus päällä --> näin siis jos hermot on katkaistu leikkauksella.
Voisitko kertoa mitä ne sivuvaikutukset oli?
Salpaus kiinnostaa mua, mutta olen toisaalta kuullut että kaikilla se ei tuo palkkää hyvää ja se vähän arvelluttaa.
..tässä viestiketjussa vähän ylempänä on tuo lähettämäni viesti 'kokemuksia', jossa olen luetellut nuo sivuvaikutukset.
Mutta jälleen lyhyesti:
- Hikoilu lakkaa leikkauskohdan yläpuolelta.
- Virkeä olotila katoaa, ei innostu asioista enää samalla tavalla.
- Kädet kuivaa.
- Sydämen lyöntisyke pienenee.
Käytän propralia, se auttaa älyttömästi. Ei oo mitään huumetta, älä pelkää. Sitä käytetään kun ei haluta että sydän hakkaa liikaa. Uskoakseni ihan turvallinen, sain äidin kautta, joka on lääkäri. En kyllä kärsi sosiaalistten tilanteiden pelosta, vaan esiintymispelosta, joten en tiedä auttaako sama lääke siihen.