Vielä seisoo paadet paikoillansa,
hiljaa kulkee ohi kirkkokansa.
Mies pysähtynyt, muistoihinsa jää,
hetkeksi paljastuu harmaantunut pää.
Hän nimet, ajat, paikat hyvin ties,
olin silloin nuori sotamies.
Kyynel pyrki vielä silmäkulmaan,
kun katseen loi ristin helmaan.
Meillä on nyt rauha ja oma maa,
kiittää siitä teitäkin saa,
levätköön rauhassa sodasta uupunut mieli,
olkoon meille yhteinen Jumalan kieli.
hiljaa kulkee ohi kirkkokansa.
Mies pysähtynyt, muistoihinsa jää,
hetkeksi paljastuu harmaantunut pää.
Hän nimet, ajat, paikat hyvin ties,
olin silloin nuori sotamies.
Kyynel pyrki vielä silmäkulmaan,
kun katseen loi ristin helmaan.
Meillä on nyt rauha ja oma maa,
kiittää siitä teitäkin saa,
levätköön rauhassa sodasta uupunut mieli,
olkoon meille yhteinen Jumalan kieli.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.