Viljelijä tekee tilastojen mukaan yli 300 tuntia enemmän töitä vuodessa kuin teollisuudessa keskimäärin, ja yli 400 tuntia enemmän kuin julkisella sektorilla keskimääärin. En väitä ketään suomalaista laiskaksi, mutta puheet maatilojen helposta rahasta ovat perättömiä.
Kova työ tilanpidon kulma
kivi..
21182
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
-
-
-
Nytkö huomasit tämän vanhan valheen. Karjatilaa sulla ei taidaolla.Viljatilalla töitä kaksikuukautta vuodessa.
keskimääristä, maatiloilla 2400 tuntia vuodessa, palkkatyössä 1700 tuntia.
Keskimäärin siis noin 2.400 tuntia mutta se kun jakautuu maatiloilla keskimäärin 1,14 henkilölle niin se tekee vain 2.100 tuntia. Ja palkkatyöhön kun lisää työmatkan, vähintään 1-1,5 tuntia per päivä niin aletaan olla tutimäärissä 1.900 - 2.000.
tuon 1,14 henkilöä ja tämän 1-1,5 tuntia ???
kun joku leuhkii työmäärillään, ei kukaan!
LAISKAT TÖITÄÄN LUETTELEE
Samasta paikasta mistä tuo 2.400 tuntiakin lienee saatu eli MTT TalousTohtori. Sieltä "Omat Valinnat" ja Raportti=Työpanos ja 1.luokittelija=Vuosi=2009 ja "Valmis" ja sitten rivillä lukee että "Viljelijäperheen työpanosyksiköt".
Sen sijaan tuo 1-1,5 tuntia on ihan omakohtaista kokemusta siltä 20 vuoden ajalta kun olin pääkaupunkiseudulla töissä. Kaikissa työpaikoissani harvassa olivat ne joiden työmatka yhteen suuntaan oli alle puoli tuntia.
tietoa ja loput omasta päästä..
työvelvoitet, rahan jakaminen suoraan käteen on lopetettava.
Esimerkiksi jos kasvinviljelytyötä tehdään yli 40 tuntia hehtaaria kohti,
tähän kuluu 40 hehtaarin tilalla enemmän kuin yhden henkilön vuosityöpanos
(1 600 tuntia). Työnormien mukaan vastaavista töistä pitäisi kuitenkin
selvitä noin 400 tunnin työpanoksella.
Erittäin suuria tuntilukuja kirjanneet tilat nostavat työtuntien keskiarvoja.
MTT:n kannattavuuslukujen painotus todellisilla tilamäärillä korostaa
tätä vaikutusta, sillä pienemmillä tiloilla "ylisuuria" tuntilukuja on kirjattu
useammin kuin isoilla tiloilla. Alle 40 hehtaarin maitotiloista kaksi tilaa
(kooltaan 13 ha ja 27 ha) on kirjannut kasvinviljelytyöhön yli 100 tuntia/
hehtaari – siis lähes kymmenkertaisen määrän työnormeihin verrattuna.
Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta
"Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan.
VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä. Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten.
VTV on ottanut tarkasteluun kussakin tapauksessa jonkin edellä mainituista jakoeristä antaen ymmärtää, että tilan koko työmenekki olisi moninkertainen todellisuuteen nähden. Työmäärät eivät ole moninkertaisia, sillä kuten tarkastuskertomuksestakin ilmenee, niin edes kaksinkertaisen työmäärän yksittäisessä työerässä tekeviä on vähän, ja näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin on tietysti tilakohtaisia ko. vuonna esiintyviä syitä. Yksittäisten tilojen suurellakaan työmäärällä yksittäisessä työlajissa ei ole mitään näkyvää vaikutusta koko maan tai edes ko. tuotantosuunnan kannattavuustuloksiin."
Vertailu osoittaa, että kirjanpitotilojen kirjaamat työtunnit poikkeavat systemaattisesti Työtehoseuran määrittämistä työnormeista. Työtunteja on
kirjattu hehtaaria kohti 25–70 prosenttia enemmän, ja erot Työtehoseuran
lukuihin ovat tilastollisesti merkitseviä. Erot ovat siis normaalia satunnaisvaihtelua
suurempia.
"Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) tuottaa EU:n säädösten mukaista maatalouden kannattavuustietoa. VTV:n tuloksellisuustarkastuksessa on voitu vakuuttua MTT:n kannattavuuskirjanpidon ja -laskennan teknisestä virheettömyydestä."
" Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi."
"Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomuksessa ei ole esitetty, että taloudellisen edun tavoittelemiseksi maatalouden kannattavuudesta olisi tarkoituksellisesti vuosia annettu todellisuutta synkempi kuva."
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti
Viljelijäväestön vuosikymmenestä toiseen jatkuva uhrautuvuus onkin aivan uskomatonta. Vielä liikuttavammaksi asian tekee se, että he eivät halua päästää muita, esimerkiksi Arla Ingmania, näille hyväntekeväisyytensä markkinoille... Asiasta on kirjoitettu aiemmin myös tässä blogissa.
Joka tapauksessa VTV ei pidä vuonna 1912 käyttöön otettua laskentatapaa enää suositeltavana, koska se on luotu silloin, kun viljelijän apuna oli pelkkä härkäpari. Nyt lihastyö on korvattu pääomalla eli koneilla ja niiden merkitys tilan tulokselle on ratkaiseva. VTV katsoo, että tulos tulisi nykyisin laskea Yritystutkimusneuvottelukunnan tilinpäätösohjeiden mukaisesti. Siis aivan samoin kuin tavanomaisissa yrityksissä.
MTT ei ole ilmoittanut ainakaan julkisuuteen, että se vaihtaisi laskentatapaansa. Aikaa on vuoteen 2012, sillä tarkastuksen jälkiseuranta tehdään tuolloin.
Harhaluulot eli deluusiot ovat epäreaalisia uskomuksia, joiden taustalla yleensä on havainnon tai kokemuksen väärä tulkinta. Harhaluulojen sisältö ja kohde voivat olla hyvin erilaisia.
Tavallisimmat harhaluulot ovat erilaisia vainoamisharhaluuloja, jolloin henkilö uskoo perusteetta jonkun ihmisen, järjestön tai muun vastaavan vainoavan häntä. Suhteuttamisharhojen ilmetessä henkilö antaa monille ympäristön tavallisille tapahtumille henkilökohtaisen merkityksensä. Hän voi esimerkiksi kokea, että televisio-ohjelmassa, laulussa tai lehdessä viitataan juuri häneen tai että kadulla kävelevän tuntemattoman henkilön eleet liittyvät tavalla tai toisella häneen.
Tarkastuksessa onkin keskitytty kannattavuuslaskennan lähtötietojen
luotettavuuteen ja laskentaoletusten tarkoituksenmukaisuuteen. Tavoitteena
on ollut muodostaa käsitys siitä, miten hyvin kannattavuuslaskenta kuvaa
maatilojen todellista kannattavuutta yrittäjän näkökulmasta. Tarkastusasetelman
ongelmana on ollut se, ettei ole olemassa luotettavaa, satunnaisotantaan
perustuvaa vertailutietoa maatalousyritysten todellisesta kannattavuudesta.
Käytetyt vertailutiedot ovat enemmän tai vähemmän epätäydellisiä.
Tarkastushavaintojen mukaan tuntikirjoihin merkityt työtunnit ovat
useilla kirjanpitotiloilla olleet moninkertaisia Työtehoseuran määrittämiin
maatalouden työnormeihin verrattuna. Eräissä tapauksissa työnormit on
ylitetty lähes kymmenkertaisesti. Tarkastuksessa ei selvitetty, miltä osin
poikkeamissa on kyse todellisuudessa tehdyistä työtunneista ja miltä osin
esimerkiksi puutteista tuntikirjojen täytössä. Vertailukohtana käytetyt työnormit
on alun perin määritetty eri tarkoituksiin, mutta karkeallakin tasolla
tehty vertailu osoittaa, että tuntien kirjaamisessa on ilmeisesti huomattavaa
arvionvaraisuutta.
"Valtiontalouden tarkastusviraston
tuloksellisuustarkastuskertomus"
Viljelijöiden kirjaamiin työtunteihin ei sisälly huomattavaa arvionvaraisuutta
"Työtunnit perustuvat henkilöittäin pidettävään työtuntikirjanpitoon, johon kirjataan paitsi maa- ja puutarhatalouden, niin myös metsätalouteen, porotalouteen ja kaikkeen muuhun yritystoimintaan käytetyt työtunnit. Henkilökohtainen ja täydellinen työtuntiseuranta varmistaa, etteivät kenenkään työtunnit voi nousta kohtuuttomiksi. Vain maa- ja puutarhatalouteen käytetyt tunnit kohdennetaan kustannukseksi maatalouden kannattavuuslaskentaan.
VTV tarkastelee kotieläin-, kasvinviljely- ja muita maataloustöitä kutakin erikseen ja eri tilaryhmillä. Kannattavuuslaskelmiin ei vaikuta se, miten yrittäjä on jaotellut työnsä näihin ryhmiin. Jos jollakin tilalla johonkin ryhmään on kirjattu enemmän töitä, niin toisessa on sitten vähemmän. Vain työtuntimäärien summa vaikuttaa kannattavuuteen. Jaottelua tehdään lähinnä tutkimustarkoituksia varten.
VTV on ottanut tarkasteluun kussakin tapauksessa jonkin edellä mainituista jakoeristä antaen ymmärtää, että tilan koko työmenekki olisi moninkertainen todellisuuteen nähden. Työmäärät eivät ole moninkertaisia, sillä kuten tarkastuskertomuksestakin ilmenee, niin edes kaksinkertaisen työmäärän yksittäisessä työerässä tekeviä on vähän, ja näihin poikkeuksellisiin tilanteisiin on tietysti tilakohtaisia ko. vuonna esiintyviä syitä. Yksittäisten tilojen suurellakaan työmäärällä yksittäisessä työlajissa ei ole mitään näkyvää vaikutusta koko maan tai edes ko. tuotantosuunnan kannattavuustuloksiin."
Iltalehden artikkelissa "Suomen maatalous teki 'kreikat'" on viitattu virheellisesti sekä Valtiontalouden tarkastusviraston 29.10.2009 julkaisemaan tuloksellisuustarkastuskertomukseen 199/2009 Maatalouden kannattavuuden laskenta että Kreikan toimintaan, ja näin annettu virheellinen kuva siitä, että maatalouden kannattavuuden laskennan tietoja olisi tarkoituksellisesti vääristelty taloudellisen edun saavuttamiseksi. Kreikan tapauksessahan on kyse ilmeisen tarkoituksellisesta virheellisten tietojen esittämisestä.
Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) tuloksellisuustarkastuskertomuksessa ei ole esitetty, että taloudellisen edun tavoittelemiseksi maatalouden kannattavuudesta olisi tarkoituksellisesti vuosia annettu todellisuutta synkempi kuva.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) tuottaa EU:n säädösten mukaista maatalouden kannattavuustietoa. VTV:n tuloksellisuustarkastuksessa on voitu vakuuttua MTT:n kannattavuuskirjanpidon ja -laskennan teknisestä virheettömyydestä.
Tarkastuksen perusteella on kuitenkin todettu riski siitä, että maatalouspolitiikan suunnittelun, kohdentamisen ja vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmista kannattavuustieto ei kuvaa riittävän hyvin eri tuotantosuunnissa ja maan eri osissa yrittäjän näkökulmasta maatilojen kannattavuutta, jotta voitaisiin varmistua vaikuttavasta maatalouspolitiikasta, jonka keskeisiä tavoitteita on turvata maatalouden kannattavuus.
Vaikuttavan päätöksenteon edellyttämän tietoperustan ongelmat ovat yhteisiä kaikille elinkeinotukimuodoille, eikä veronmaksajilla ole siten erityistä syytä närkästykseen yksinomaan maataloussektorin elinkeinotukien osalta. Maataloutta ei pitäisi näin syyllistää. Veronmaksajan kannattaa olla huolissaan siitä, että kaikkien hyvinkin merkittävien yhteiskunnallisten linjausten tietoperusta muun muassa taloudellisten seikkojen ja yhteiskunnallisten vaikutusten osalta ei ole lainkaan riittävä.
Ilmastonmuutos vaikuttaa merkittävästi maatalouden edellytyksiin koko Euroopassa. Puhtaan ja riittävän elintarviketuotannon varmistaminen nousee entistä keskeisemmäksi strategiseksi kysymykseksi. Maatalouspolitiikan perustaksi tarvitaan tämänkin vuoksi entistä monipuolisempaa tietoa.
Lisätietoja:
Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja, OTT Tuomas Pöysti,
puh. 09 432 5700
Valtiontalouden tarkastusviraston esikuntapäällikkö Marko Männikkö,
puh. 09 432 5803
http://www.vtv.fi/ajankohtaista/tiedotearkisto/2010/vastine_katja_boxbergin_artikkeliin_iltalehdessa_10.6.2010_suomen_maatalous_teki_kreikat.html