Ruotsinlapinkoira >>varmuudella>> ulkokoiraksi ?

Olen rotua vuosikymmeniä harrastaneen perheen jäsenenä eri mieltä. Lapinporokoira todellakaan EI tarkene säässä kuin säässä ulkokoirana etenkään enää nykyisellään.

Meillä käytetään jalostuskriteereinä muuta kuin karvaisuusastetta ja se näkyy. Pentueissa syntyy pentuja, joista ei olisi toivoakaan tarjeta ulkona saati tyystin, saati sitten etelää kauempana pohjoisessa ;)

Lapinporokoira on niin ihmisläheinen, ihmiseensä leimautuva rotu, se on huono vaihtoehto ulkoiraksi - koiran kannalta siis.

Meillä on pidetty iät ajat lapinporokoiria ja ne ovat kyllä tiiviisti isäntiensä/emäntiensä jalan juuressa viihtyvää sakkia tasan olleet. Niiden oma paikka yöllä on omistajan vieressä. Mieluiten sängyssä. Nykyisissä kuin entisissäkin niitä kainalossa nukkuvia. Yksi pistää päänsä minun olkapäälleni ja simahtaa tyypillisesti, ellei nuku jonkun muun jalkamutkassa. Toinen jomman kumman jalkamutkassa, sylissä tai niskan takana pää samalla tyynyllä.

Tämä rotu on sellainen, jotta vähemmän silmiinpistävillä (=näkyvillä) tavoilla ihmiseensä leimautuneet ovat kuitenkin vankasti sellaisia, joiden pitäisi aina saada olla ihmisensä luona, pystyä tarkkailemaan sivusta ja pitämään silmällä/vahtimaan. Saada tuntea olevansa osa perhettä.

Antaako osviittaa koirien henkisestä laadusta ja soveltuvuudesta "tyyten ulkokoiriksi"?

Ruotsinlapinkoira on myös näitä koiria. Toki sillä on eri kaliiberin turkki kuin lapinporokoiralla, mutta lappalainen sekin silti on. Lapinkoirat ovat seurallista, ihmiseensä leimautuvaa porukkaa kuin tuo edellämainittukin, mutta sen tiedän parhaiten ja se ei ole mikään yksin 24/7 ulkona kököttäväksi koiraksi soveltuva koira. Esimerkiksi toisen aikuisen perheenjäsenen kuten perheenemännän koira/koirankarvakammon, lapsen koira-allergian tai minkä lienee syyn takia. Aina joskus sellaisiinkin perheisiin kysellään koiraa, sopivatko nämä. Sellaisiin perheisiin ei ylipäätään pitäisi myydä minkäänkaltaista koiraa...!

ei, ei ja ei kirjoitti:

Olen rotua vuosikymmeniä harrastaneen perheen jäsenenä eri mieltä. Lapinporokoira todellakaan EI tarkene säässä kuin säässä ulkokoirana etenkään enää nykyisellään.

Meillä käytetään jalostuskriteereinä muuta kuin karvaisuusastetta ja se näkyy. Pentueissa syntyy pentuja, joista ei olisi toivoakaan tarjeta ulkona saati tyystin, saati sitten etelää kauempana pohjoisessa ;)

Lapinporokoira on niin ihmisläheinen, ihmiseensä leimautuva rotu, se on huono vaihtoehto ulkoiraksi - koiran kannalta siis.

Meillä on pidetty iät ajat lapinporokoiria ja ne ovat kyllä tiiviisti isäntiensä/emäntiensä jalan juuressa viihtyvää sakkia tasan olleet. Niiden oma paikka yöllä on omistajan vieressä. Mieluiten sängyssä. Nykyisissä kuin entisissäkin niitä kainalossa nukkuvia. Yksi pistää päänsä minun olkapäälleni ja simahtaa tyypillisesti, ellei nuku jonkun muun jalkamutkassa. Toinen jomman kumman jalkamutkassa, sylissä tai niskan takana pää samalla tyynyllä.

Tämä rotu on sellainen, jotta vähemmän silmiinpistävillä (=näkyvillä) tavoilla ihmiseensä leimautuneet ovat kuitenkin vankasti sellaisia, joiden pitäisi aina saada olla ihmisensä luona, pystyä tarkkailemaan sivusta ja pitämään silmällä/vahtimaan. Saada tuntea olevansa osa perhettä.

Antaako osviittaa koirien henkisestä laadusta ja soveltuvuudesta "tyyten ulkokoiriksi"?

Ruotsinlapinkoira on myös näitä koiria. Toki sillä on eri kaliiberin turkki kuin lapinporokoiralla, mutta lappalainen sekin silti on. Lapinkoirat ovat seurallista, ihmiseensä leimautuvaa porukkaa kuin tuo edellämainittukin, mutta sen tiedän parhaiten ja se ei ole mikään yksin 24/7 ulkona kököttäväksi koiraksi soveltuva koira. Esimerkiksi toisen aikuisen perheenjäsenen kuten perheenemännän koira/koirankarvakammon, lapsen koira-allergian tai minkä lienee syyn takia. Aina joskus sellaisiinkin perheisiin kysellään koiraa, sopivatko nämä. Sellaisiin perheisiin ei ylipäätään pitäisi myydä minkäänkaltaista koiraa...!

Lue lisää

Olen itse miespuolinen ja koiran haluan. Mutta naiseni ei missään nimessä suostu ottamaan koiria taloutemme sisäpuolelle, sillä hänen mielestään koirat ovat aivan turhia ja vain haitaksi, eikä hänen päätään saa melkein mitenkään käännettyä. Ulkokoiran hän jälleen hyväksyi.

ruotsinlappari <3 kirjoitti:

Olen itse miespuolinen ja koiran haluan. Mutta naiseni ei missään nimessä suostu ottamaan koiria taloutemme sisäpuolelle, sillä hänen mielestään koirat ovat aivan turhia ja vain haitaksi, eikä hänen päätään saa melkein mitenkään käännettyä. Ulkokoiran hän jälleen hyväksyi.

Lue lisää

Ruotsinlapinkoira ei sovellu ulkokoiraksi, kuin taas Suomenlapinkoira soveltuu, ota siis sellainen.

lappalainen94847 kirjoitti:

Ruotsinlapinkoira ei sovellu ulkokoiraksi, kuin taas Suomenlapinkoira soveltuu, ota siis sellainen.

Mutta ruotsinlapinkoira ei ? Harmiksi suomenlapinkoira ei ole minun suosikkirotujani läheskään yhtä lailla kuin ruotsinlapinkoira. Paranee ehkä vaihtaa rotuvalintaa harkiten. Hei hei, ruotsinlapinkoira.

ruotsilappari <3 kirjoitti:

Mutta ruotsinlapinkoira ei ? Harmiksi suomenlapinkoira ei ole minun suosikkirotujani läheskään yhtä lailla kuin ruotsinlapinkoira. Paranee ehkä vaihtaa rotuvalintaa harkiten. Hei hei, ruotsinlapinkoira.

Lue lisää

Mulla on suomen-ja ruotsinlapinkoirien risteytys, joka on ulkona päivät yöt, kaverina samojedi. Hyvin se pärjää ja viihtyy, eikä etes halua sisälle. MUTTA, se tarvii silti paljon liikuntaa ja aktiviteettejä vaikka se siellä ulkona oiski irti ja juoksis lintujen ym perässä!!!! Ja suomenlapinkoira, ruotsinlapinkoira ja lapinporokoira on seurallisia koiria!!

lalfsh kirjoitti:

Mulla on suomen-ja ruotsinlapinkoirien risteytys, joka on ulkona päivät yöt, kaverina samojedi. Hyvin se pärjää ja viihtyy, eikä etes halua sisälle. MUTTA, se tarvii silti paljon liikuntaa ja aktiviteettejä vaikka se siellä ulkona oiski irti ja juoksis lintujen ym perässä!!!! Ja suomenlapinkoira, ruotsinlapinkoira ja lapinporokoira on seurallisia koiria!!

Lue lisää

Pärjäisikö ulkokoirina 2 ruotsinlapinkoiraa toistensa seurana :-) ?

Liikuntaa kyllä saisivat paljon, sillä rakastan tehdä metsissä pitkiä retkiä sekä varmasti muutakin touhua koirille keksisin.

ruotsilappari <3 kirjoitti:

Pärjäisikö ulkokoirina 2 ruotsinlapinkoiraa toistensa seurana :-) ?

Liikuntaa kyllä saisivat paljon, sillä rakastan tehdä metsissä pitkiä retkiä sekä varmasti muutakin touhua koirille keksisin.

Lue lisää

Kun jo pentuna opetat koiran olemaan ulkona (sen se oppii mielellään!) , niin noin 4-5kk iässä se voi olla ulkona yöt ja päivät.
Kun koira pennusta pitäen totutetaan olemaan aina sisällä ja nukkumaan sängyssä, niin kyllähän se oppii senkin.
Valitse itse mihin koirasi totutat, mutta sisäkoiraksi opetettu kärsii, kun se muutaman "sisä-vuoden" jälkeen laitetaan ulkotarhaan.
Ruotsinlapinkoira on sopeutuvainen rotu joka pärjää hyvin yksinäänkin. Niitä vain ei ole niin paljon myynnissä kuin suomenlapinkoiria.

epäniuho kirjoitti:

Kun jo pentuna opetat koiran olemaan ulkona (sen se oppii mielellään!) , niin noin 4-5kk iässä se voi olla ulkona yöt ja päivät.
Kun koira pennusta pitäen totutetaan olemaan aina sisällä ja nukkumaan sängyssä, niin kyllähän se oppii senkin.
Valitse itse mihin koirasi totutat, mutta sisäkoiraksi opetettu kärsii, kun se muutaman "sisä-vuoden" jälkeen laitetaan ulkotarhaan.
Ruotsinlapinkoira on sopeutuvainen rotu joka pärjää hyvin yksinäänkin. Niitä vain ei ole niin paljon myynnissä kuin suomenlapinkoiria.

Lue lisää

koiran harkinta sittenkään niin järkevää jos ette oli molemmat siihen sitoutuneet? Miettisit vielä. Meillä on suomenlapinkoira ulkona. Mitä kovin erilaista ruotsin- ja suomenlapinkoiralla on?

Älkääpä vähätelkö ruotsinlapinkoiria ;)

Ruotsinlapinkoirat ovat aktiivisia ja seurallisia kavereita, toki myös pihalla viihtyviä ja varmasti ne voisi opettaa asumaan myös tarhassa (meillä ovat sisäkoirina). Tiedän monia joiden ruotsinlapinkoirat olevat paljon ulkona, myös tarhoissa.

Onnea hyvästä rotuvalinnasta! :)