kävin katsomassa synnytys kuvia ja miten se värkki voi ikinä palautua ennalleen? Onko totta jos joku väittää, että alapää palautuu normaaliksi vielä synnytyksen jälkeen??
Entä Minkä pituisia ponnistus vaiheita teillä on ollut?
Ja erityisesti on jäänyt mietitytttämään kuinka pitkä on se matka, jonka vauvan joutuu ulos ponnistamaan eli kohdusta ulos? Tietenkin varmaan vähän yksilöllistä..?
Miten voi kestää tunninkin järkyttävää kipua jos ponnistusvaiheeseen ei kerran puudutusta anneta ja jos ponnistus kestää? Miten sitä jaksaa huutaa tunnin?
Entä Minkä pituisia ponnistus vaiheita teillä on ollut?
Ja erityisesti on jäänyt mietitytttämään kuinka pitkä on se matka, jonka vauvan joutuu ulos ponnistamaan eli kohdusta ulos? Tietenkin varmaan vähän yksilöllistä..?
Miten voi kestää tunninkin järkyttävää kipua jos ponnistusvaiheeseen ei kerran puudutusta anneta ja jos ponnistus kestää? Miten sitä jaksaa huutaa tunnin?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kyllähän se voimille ottaa. Mulla ponnistusvaihe kesti n. 2 tuntia ( yhteensä koko synnytys ensimmäisestä supistuksesta 7 tuntia ), ja kyllä mä aloin olla sen 2 tunnin ponnistuksen ja karjunnan jälkeen niin voimaton, että pelkäsin vauvan jäävän kohtuun. Tuntui tosiaan ettei se sieltä milliäkään eteenpäin tule vaikka kuinka ponnisti ja huusi. Mutta tässä sitä ollaan, ihanan, nyt 1v 7 kk ikäisen tytön äitinä. :)
Ja kyllä se "värkki" ihme kyllä kuosiinsa taas hyvin palautui, vaikka mullakin jouduttiin tekeen kunnon välilihanleikkaus jonka paraneminen kesti 2 kuukautta.
Kyllä se värkki vaan kummasti palautuu, mulla on neljä synnytystä takana. En nyt voi sanoa että ihan ennalleen olisi palautunut- en kuitenkaan ole mikään neitsyt ;) Mutta kovalla treenaamisella on omat etunsa :)
Ponnistusvaiheet ovat kestäneet 9 min, 1 min, 2 min ja 8 min, tässä järjestyksessä. Ekasta leikattiin episiotomia, toisen kohdalla tuli parin tikin nirhauma, näistä kahdesta viimeisestä ei mitään. Mä koin ponnistusvaiheet oikeastaan täysin kivuttomina, enkä kyllä huutanut minuuttiakaan, käytin senkin voiman ponnistamiseen :)
Ponnistusvaiheessa voidaan kuitenkin antaa kivunlievitystä, ei ne puudutukset ole ainoa kivunlievitys. Esim. ilokaasua voi ottaa, pubendaali- ja paracervikaalipuudutukset auttavat myös ponnistusvaiheessa (tosin pitää pistää ennen aktiivisen ponnistamisen aloittamista, jotta on jotain mihin pistää), olen kuullut että toisinaan kätilö saattaa puuruttaa välilihan mahdollista epparia varten jo "varmuuden vuoksi", mikä siis auttaa siinä sivussa ponnistusvaiheen kipuun. Musta puolestaan tuntui hirveän hyvälle kun kätilö painoi lämpimällä pyyhkeellä välilihaa, vei kivun siltäkin alueelta täysin. Tuon toimenpiteen tarkoitus oli estää repeytymiä, minkä se tekikin.
Se matka minkä vauvaa joutuu ponnistamaan ei todellakaan ole mikään pitkä, eipä ole koskaan tullut mieleeni kysyä kuinka pitkä se olisi, mutta lähinnä kyse on parista sentistä, pään osalta. Kohdunkaulahan on jo hävinnyt avautumisvaiheessa, eli aktiiviseksi työksi jää vain ponnistaa se vauva ulos.. ÖH?
Löytyisikäö täältä kätilöitä, jotka tietäisi ihan tarkalleen? Etten mä puhu ihan perunoita. Mutta matkana toi ei siltikään ole pitkä, ja yleensä vauvan loppukroppa vaan liukuu ulos, kun pään on saanut ponnistettua.
No, sullapa on olleet lyhyet ponnistusvaiheet! Liian helpolla olet päässyt ;) Ihan kateeksi käy..
kolikon toinen puoli nimittäin on kohtuullisen lyhyt avautumisvaihe, eli suunnilleen kaikissa on kuviona ollut junnaava alku, ollaan menty kyllä (syystä tai toisesta) sairaalaan, henkilökunta ollut sitä mieltä että avautuminen on pysähtynyt. Ei kipulääkitystä. Ja räks- pam paikat on rävähtänet auki.
Eli raju tuo avautumisvaihekin, kipulääkkeet olleet tasoa ilokaasu...
Tosin, en valita. Tuossa viimeisessä osasin jo varautua ettei lääketieteellistä kipulääkitystä todennäköisesti anneta, joten olin valmistautunut ja harjoitellut rentoutumista se mielessä. Ja ainakin näin jälkikäteen tuntuu että koko synnytys oli- rajuudesta huolimatta- kivuton.
Kyllä se värkki siitä toiminta kuntoon palautuu. Sinnikäs alavatsa lihasten treenaus nopeuttaa palautumista mutta reenit tekee terää vaikka synnytyksestä olisikin ehtinyt vierähtää tovi.
Omalla kohdallani synnytys kesti n.7h josta ponnistus vaiheen osuus oli 15min. Koko synnytys ajasta ehdin olla sairaalassa 2.5h ja se aika meni kyllä niin nopeesti ettei kissaa ehtiny sanoa! Suoriuduin kivuista lauleskelun, naureskelun ja paracervikaali puudutuksen avulla. Kamalin vaihe oli se kun iski kamala ponnistamisen vaihe mutta vielä ei saanut ponnistaa. Se ei ottanut yhtään kipeää, oli vain semmonen olo kuin jos iskee kamala kakka hätä kesken kotimatkan ja ulko-ovellasi huomaat hukanneesi avaimesi. ;)
Kuten tossa aiemmin joku kuvailikin niin se synnyttäminen "loppuu" siihen kun vauvan pää on ulkona, lopput naperosta pulpahtaakin ulos aivan itsestään. Mullakin ponnistus vaiheessa kätilö painoi välilihaa kuumalla pyyhkeellä ja välillä suihkutteli jotain öljyä. Ulkosynnyttissä tuntunut kipu tuntui samanlaiselta kun joku vääntää "kuumia makkaroita" käsivarteen -en siis vertaisi immenkalvon puhkeamiseen. Kaiken kaikkiaan kokemukseni eivät todellakaan olleet niin hurjia kuin olin 9 kk:n aikana saanut kuulla
mutta ihan vinkiksi että ennemmin kannattaa treenata lantiopohjan lihaksia, eikä alavatsalihaksia. "Värkin" palautumisen kannalta vatsalihakset ovat hyödyttömiä, lantiopohjan lihankset taas erittäin hyödyllisiä :))
Ois pitäny vaan rohkeesti puhua pimppa-lihaksista ettei ois tullu sekaannuksia.;)
Tota noin. Tää ei ole sitten herkkämielisille, mutta tässä fakta:
Värkki ei ei KOSKAAN palaudu ennalleen alatiesynnytyksen jälkeen, siis ei todellakaan koskaan eikä kenelläkään. Tämä on ihan satavarma fakta, ja tähän on turha kenenkään inistä mitään. MUTTA: se, että onko se vehje sitten parempi vai huonompi kuin ennen synnytystä, on ihan jokaisen oma makuasia.
Synnytys alakautta on niin rajua ja repivää hommaa, että se jättää ikuiset jäljet. Kaikenmaailman geishakuulilla ja lantionpohjan lihasten jumpilla saa kyllä autettua löystymistä ja virtsankarkailua ainakin joihinkin ikävuosiin asti, ja seksin tuntumaan mukavalta niin itsestä kuin siitä toisestakin osapuolesta. Että tällasta.