MITÄ MÄ TEEEEEN

Pelkään että otan joku kaunis päivä hengen itseltäni. Saan tosi voimakkaita ahdistuskohtauksia jolloin halua kuolla pois.Syön masennuslääkkeitä ja rauhottaiviakin kaapista löytyy, mutta ei niistä mitään apua ole. Jos otan rauhoittavia ohjeen mukaan ei auta mitään, jos otan lisää tulee vielä pahempi olo eli vaikutus menee päälaelleen. On ollut aika hilkulla etten ole tyhjentänyt koko purkkia, tai viiltänyt ranteita auki taikka hypänny ikkunasta alas. Haluan kuolla mutta en tosiaan halua aiheuttaa ihmisille sitä tuskaa mikä mun itsemurhasta aiheutuisi.
KÄyn mielenterveys hoitajalla juttelemassa mutten oikein osaa sanoa kaikkea, vähättelen ja jätän osan asioista sanomatta. En ole koskaan oikein osannut kertoa ihmisille tunteistani ja mielenliikkeitäni. Pidän pääni sisällä liikkuvia asioita niin hävettävinä ja noloina että on parempi olla sanomatta. Ja silloin kun on parempi olo ajattelen että olen vain liioitellut pahan oloni joten miksi siitä kertomaan.
Mitä tässä pitäs tehdä???
4157
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

"mutten oikein osaa sanoa kaikkea, vähättelen ja jätän osan asioista sanomatta. En ole koskaan oikein osannut kertoa ihmisille tunteistani ja mielenliikkeitäni. Pidän pääni sisällä liikkuvia asioita niin hävettävinä ja noloina että on parempi olla sanomatta. Ja silloin kun on parempi olo ajattelen että olen vain liioitellut pahan oloni joten miksi siitä kertomaan

- Sama^

Tosin minulla enemminkin masennusta (kai?) , ei noin suuria ahdistuskohtauksia, mutta jotain outoa päässäni kai liikkuu....D:
En osaa oikein auttaa muuten, mutta kai sun nyt pitäs vaa kertoo lääkäril tai jollekki ettei ne lääkkeet vaikuta. Ja yrittää kertoa totuutta mahd. paljon. Tai kirjoittaa sille ihmiselle. Vaikka joskus tekeekin mieli vetästä ne pillerit, avata ranteet, tai hypätä ikkunasta, niin yritä pitää jatkossakin se selvyys päässä. Yritä. Jos sä ne ranteet auki vedät sitä katuu sitten myöhemmin vähän "selvemmässä tilassa" niinkuin minulle kävi. Jos sä ne pillerit vedät, niin sitä sitten katuu myöhemmin mahahuuhtelussa. Näin kävi serkulleni. Jos sä meet ikkunasta hyppäämään sitä sitten katuu kun jos se menee pieleen ja vammaudut loppuelämäksesi ja tuletkin taas "järkiisi". Kyllä sitä jossain vaiheessa katuu, uskoisin. Ehkä juuri silloin letkuissa, tai monia vuosia myöhemmin pyörätuolissa. Ken tietää. Voisit kirjoittaa joka päivästä ainakin viisi hyvää asiaa lapulle / vihkoon, ja lueskella niitä vanhoja lappusia ja keräillä niitä jonnekin. se auttaa joitain ihmisiä.
Tiedän niin miten susta tuntuu, mutta itse samassa tilasssa olevana en oikein osaa muuta sanoa kuin


onnea jatkoon....

p.s. ÄLÄ lähde täältä omin avuin. -kiitos.

Äänestä

Hei laitan tähän sulle yhden artikkelin luettavaksi tuntuu ehkä tyhmälle, mutta tartuin tohon sanaan liioittelu uskoin vuosia nimittäin samaan lue tämä ja ehkä tunnistat itsesti tästä. Anteeksi pitkä linkki, mutta mä ihmettelin vuosia miks välillä oon ihan normaali kunnes vaihdoin lääkäria joka vaan sanoi että kun sulla on toi epätyypillinen masennus.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo92928&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_auth=

Äänestä
  • joka muuten diagnosoitiin vaikeaksi eli ihan perus icd-10 koodilla f32.2

    Äänestä

  • häiriöinen kirjoitti:

    joka muuten diagnosoitiin vaikeaksi eli ihan perus icd-10 koodilla f32.2

    kävit? paikkakunta tai jtn.? Nimittäin moni taitaa tuosta erehtyä..moni lääkäri siis....

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


paniciouss kirjoitti:

Pelkään että otan joku kaunis päivä hengen itseltäni. Saan tosi voimakkaita ahdistuskohtauksia jolloin halua kuolla pois.Syön masennuslääkkeitä ja rauhottaiviakin kaapista löytyy, mutta ei niistä mitään apua ole. Jos otan rauhoittavia ohjeen mukaan ei auta mitään, jos otan lisää tulee vielä pahempi olo eli vaikutus menee päälaelleen. On ollut aika hilkulla etten ole tyhjentänyt koko purkkia, tai viiltänyt ranteita auki taikka hypänny ikkunasta alas. Haluan kuolla mutta en tosiaan halua aiheuttaa ihmisille sitä tuskaa mikä mun itsemurhasta aiheutuisi.
KÄyn mielenterveys hoitajalla juttelemassa mutten oikein osaa sanoa kaikkea, vähättelen ja jätän osan asioista sanomatta. En ole koskaan oikein osannut kertoa ihmisille tunteistani ja mielenliikkeitäni. Pidän pääni sisällä liikkuvia asioita niin hävettävinä ja noloina että on parempi olla sanomatta. Ja silloin kun on parempi olo ajattelen että olen vain liioitellut pahan oloni joten miksi siitä kertomaan.
Mitä tässä pitäs tehdä???

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu