Niin, otsikko jo hieman avasikin ongelmaa. Olen tavannut miehen, joka on täysin itseni vastakohta. Olen reilu kolmekymppinen nainen, ollut sinkkuna jokusen vuoden. Kokemusta miehistä on paljon; takana kolme vakavaa parisuhdetta, joissa vuosia vierähtänyt yli 10. Yhdenillan juttuja on sinkkuaikana kertynyt ~ 100 ja suhtautuminen seksiin on muutenkin vapaa, melkein kaikkea on tullut kokeiltua. Juttelen helposti ihmisten kanssa, olen impulsiivinen enkä arastele uusia tilanteita.
Ja mies sitten. Olemme tunteneet yli vuoden ja "suhde" alkoi vajaa kk sitten yhteisen ystävän järjestämissä juhlissa. Mies on älykäs, ujo, hiljainen, todella kokematon naisasioissa ja vakaan harkitsevainen. Ulkonäkö on ok, vaikka ei sillä tässä tapauksessa niin väliä ole. Vaikka olemme olleet samoissa tilaisuuksissa useamman kerran, en ennen iltaa jolloin "suhde" alkoi, ollut kuullut miehen puhuvan kuin muutaman sanan.
En himoitse miestä enkä vielä rakastakaan, mutta tykkään hänestä ja viihdyn hänen seurassaan. Kaipaan juuri sellaista rauhallisuutta tasaamaan temperamenttiani, kuin tuossa miehessä on. Mies on kaikin puolin mukava, hellä ja huomaavainen. En halua loukata miestä tai pelata miehen tunteilla "kokeilemalla" miltä homma tuntuu, jos muutaman kuukaiden päästä tajuankin että suhde ei toimi.
Kaipaisin mielipiteitänne, mieluiten omakohtaisiin kokemusiin pohjautuen muutamaan asiaan:
- Tällä hetkellä seksi tuntuu aika vähäpätöiseltä asialta suhdetta ajatellen; mies on kokematon, joten hän on innokas oppimaan ja parantamaan suoritustaan ja kaikkien turhanpäiväisten yhdenillan juttujen jälkeen seksi ei ole päällimmäisenä mielessä. Miten koen jatkossa, jos mies ei opi, pettää en halua ja joudun tyytymään nopeaan nylkytykseen, kun olen tottunut parempaan?
- Miten mies sopeutuu tilanteeseen, jossa naisella on 99% enemmän kokemusta ja kumppaneita seksin saralla kuin miehellä itsellään. Tällä hetkellä mies on yksinäinen, mutta jos/kun suhde vakiintuu, tällaiset asiat alkanevat kaivelemaan?
- Kun miehen itsetunto suhteen edetessä kasvaa ja "markkina-arvo" muiden naisten silmissä nousee, tuleeko miehelle tarve ja halu kartuttaa omaa kokemuspankkiaan ja näyttää naiselle että kelpaisi muillekin?
Ja mies sitten. Olemme tunteneet yli vuoden ja "suhde" alkoi vajaa kk sitten yhteisen ystävän järjestämissä juhlissa. Mies on älykäs, ujo, hiljainen, todella kokematon naisasioissa ja vakaan harkitsevainen. Ulkonäkö on ok, vaikka ei sillä tässä tapauksessa niin väliä ole. Vaikka olemme olleet samoissa tilaisuuksissa useamman kerran, en ennen iltaa jolloin "suhde" alkoi, ollut kuullut miehen puhuvan kuin muutaman sanan.
En himoitse miestä enkä vielä rakastakaan, mutta tykkään hänestä ja viihdyn hänen seurassaan. Kaipaan juuri sellaista rauhallisuutta tasaamaan temperamenttiani, kuin tuossa miehessä on. Mies on kaikin puolin mukava, hellä ja huomaavainen. En halua loukata miestä tai pelata miehen tunteilla "kokeilemalla" miltä homma tuntuu, jos muutaman kuukaiden päästä tajuankin että suhde ei toimi.
Kaipaisin mielipiteitänne, mieluiten omakohtaisiin kokemusiin pohjautuen muutamaan asiaan:
- Tällä hetkellä seksi tuntuu aika vähäpätöiseltä asialta suhdetta ajatellen; mies on kokematon, joten hän on innokas oppimaan ja parantamaan suoritustaan ja kaikkien turhanpäiväisten yhdenillan juttujen jälkeen seksi ei ole päällimmäisenä mielessä. Miten koen jatkossa, jos mies ei opi, pettää en halua ja joudun tyytymään nopeaan nylkytykseen, kun olen tottunut parempaan?
- Miten mies sopeutuu tilanteeseen, jossa naisella on 99% enemmän kokemusta ja kumppaneita seksin saralla kuin miehellä itsellään. Tällä hetkellä mies on yksinäinen, mutta jos/kun suhde vakiintuu, tällaiset asiat alkanevat kaivelemaan?
- Kun miehen itsetunto suhteen edetessä kasvaa ja "markkina-arvo" muiden naisten silmissä nousee, tuleeko miehelle tarve ja halu kartuttaa omaa kokemuspankkiaan ja näyttää naiselle että kelpaisi muillekin?
Vastaukset 42
Vanhimmat
Seksi tuntuu sinulle olevan tärkeä, onko se myös miehelle?
Mies ei tee aloitetta seksiin, mutta jos itse teen, mies on hyvin innokas. Mies on ujo, joten voi olla ettei itse uskalla tehdä aloitetta
en toivois mukavalle herkälle miehelle sinunlaista horoa, joka ajatelee noin. Soisin miehelle aitoa tunnetta ja rakkautta, sitä myötä rakastelua.
Asenteesi on ylimielinen ja halpa. Suoritustaan..? Voi pyhä yksinkertaisuus.
Säästä hyvä mies itseltäsi.
Juuri siksi asioita mietinkin. Pidän miehestä aidosti ja yhteinen tulevaisuus arveluttaa. En ole sanonut rakastavani miestä, enkä sellaisesta valehtelisikaan. Minulla on erilainen tausta kuin miehellä, mutta sen friikimpi en ole kuin pk-seudulla asuvat muutkaan sinkut. Kokemuksia on tullut kerättyä ja kohellettua ehkä enemmän kuin olisi tarpeen. Menneisyyttäni en voi muuttaa, mutta olen herkkä ja tunteellinen kun se oikea osuu kohdalle. Jos en miehestä piittaisi, tuskin näitä asioita miettisin.
miehen elämää jos et rakasta häntä.
miehen elämää. Päin vastoin, tehdä kummastakin onnellisia. Rakkaudesta ei voi vielä puhua, kun ollaan tapailtu vasta kuukausi. Kuinka moni aidosti siinä ajassa rakastuu? Välitän, kunnioitan, arvostan. Ja uskon että myöhemmin myös rakastan.
hyi mikä horo.
"" - Miten mies sopeutuu tilanteeseen, jossa naisella on 99% enemmän kokemusta ja kumppaneita seksin saralla kuin miehellä itsellään. Tällä hetkellä mies on yksinäinen, mutta jos/kun suhde vakiintuu, tällaiset asiat alkanevat kaivelemaan?
- Kun miehen itsetunto suhteen edetessä kasvaa ja "markkina-arvo" muiden naisten silmissä nousee, tuleeko miehelle tarve ja halu kartuttaa omaa kokemuspankkiaan ja näyttää naiselle että kelpaisi muillekin? ""
Riippuu paljon miehen iästä onko samanikäinen vai ei, mutta yleensä ottaen sanoisin tilanteeseesi että kannattaisi ehkä ottaa samantyylisempi mies ;)
mutta eipä ole sellaista samantyylisempää tullut vastaan.
Onko mies ikäisesi/vanhempi? Jos nuorempi, varmasti alkaa kaivelemaan ja jälkimmäinenki voi olla tosiasia. Yksilöasioita...
olemme melkein saman ikäisiä, noin kolmekymppisiä, minä hieman vanhempi.
... kokeile jostain hourulasta, voip löytyäääkkii.
tottakai niitä samantyylisiä tulee vastaan... mutta siinähän se, yhden asian emäntä kelpaa heille vain yhteen tarkoitukseen. yhteiskäyttöemäntä on nopeasti nähty.
eihän tuo saa vakisuhteeseen kuin jonkun perässävedettävän luonteettoman ressukan. joka tykkää penätä äidiltä pesää. toivottavasti nuorukaisen sydän ei halkea sitten kun omnipussy käy joka asemalla hoonattavana.
Herra varjele!
Voi tsiisus mikä Raakel Liekki. Aiotko sympaattisen miehen oikein pörssiin? Markkina-arvo?
Kyllä hän varmaan kerran sutasee, sen jälkeen siirtyy muiden naisten seuraan. Ihanko, että
suhdetta haaveilet. Häpeä!
Mies olisi jo muiden naisten seurassa, jos haluaisi. Mies tietää taustani ja millainen olen, siitä huolimatta haluaa olla kanssani. Otin seksiasian esille, koska se tuntuu olevan kovasti tapetilla ja yksi suosituimmista aiheista täällä parisuhdepalstalla. Ja siinä asiassa minulla ja miehellä on todella suuri ero.
jatkuva nusiskelusi kenen kanssa tahansa kertoo joko hallitsemattomasta seksuaalivietistä tai suurista itsetunto-ongelmista. Luulet olevasi joku ihana rakkauden papitar, jolla on oikeus vaatia vain parasta. Suosittelen jatkamaan saalistusmatkojasi, ja valikoimaan vaan superluokan panijoita, jotka ovat yhtä vaihtelunhaluisia kuin sinäkin.
Miehellä tuntuu olevan moraalia ja aivot päässä. Todennäköisesti hän ensihuuman mentyä kyllästyisi sinuun, vaikka nyt katselet häntä alaspäin.
En katsele miestä alaspäin enkä todellakaan kuvittele olevani "ihana rakkauden papitar".. Olen tavallinen nainen, joka nauttii seksistä ja harrastaa sitä silloin kun huvittaa. Voi olla että seksi ei edes nouse suureksi kynnykseksi tässä suhteessa, ihmiset kun yleensä aloittavat seurustelun hyvin erilaisilla taustoilla ja erilaisilla kokemuksilla varustettuina. Mies on ollut ihastunut kesästä asti ja tietää hyvin minkälaista elämää olen viettänyt, joten en usko että kyllästyy ensihuuman jälkeen.
kerrot suhteesta yksityiskohtaisesti tällä palstalla, kertoo sinun asenteistasi. Et piittaa siitä, että ko. mies mahdollisesti tätä lukiessaan voisi tunnistaa kirjoituksesi.
No, ehkä suhteenne voisi onnistua, mutta suoraan sanottuna epäilen.
Jos kunnioittaisit häntä, etenisitte suhteessanne kaikessa rauhassa eikä päällimmäisin huolesi todellakaan olisi miehen "suorituskyky".
Olemme jo ko. asioista keskustelleet miehen kanssa ja kuten viestissä kirjoitin, haluaisin muiden, mieluiten omakohtaisiin kokemuksiin pohjautuvia mielipiteitä asiasta. Että kiitos niistä muutamista ihan fiksuista, joita noiden huorittelutekstien välissä oli.
"Jos kunnioittaisit häntä"? Välitän miehestä, kunnioitan ja arvostan häntä. Seksi vain sattuu olemaan aika iso osa parisuhdetta, joten toki se mietityttää. Parempihan se on miettiä asioita etukäteen, kuin itkeä avoin suhde- palstalla jos aviomies ei halua jakaa vaimoaan. Sinkkuna kun voi vielä tehdä valintoja, parisuhteessa sitä kutsutaan pettämiseksi. Ja sitä minä en tee.
""""""Olen tavallinen nainen, joka nauttii seksistä ja harrastaa sitä silloin kun huvittaa."""""
heh, olispa meillä miehilläkin noin helppoa saaminen.
Hauska tapaus :D
Kohta varmaan jätät palstan kun kritiikkiä satelee, mutta äläs hätäile. Teidän pitää tietysti keskustella paljon aiheista mitkä painaa mieltä!
Mut sä sanoit sen parhaiten:
En halua loukata miestä tai pelata miehen tunteilla "kokeilemalla" miltä homma tuntuu, jos muutaman kuukaiden päästä tajuankin että suhde ei toimi.
Mutta onks sulla muita vaihtoehtoi?
Ps.
Saanko muuten kysyä kumpi teistä iski?
hän noilla asenteilla taas harrastaa seksiä "missä vain huvittaa".
Niin, kaipa nämä kuviot selviävät ajan kanssa ja keskustelemalla. Positiivista on, että vaikka mies on hiljainen, lähtee hyvin keskusteluihin mukaan, myös silloin kun kyseessä on arka aihe.
Aika hassua, moni täällä huoritteli ja käski säästämään miehen parempien naisten käsiin. Mies, joka ei kolmeenkymppiin mennessä ole uskaltanut tehdä aloitetta, pitäisi nyt jättää odottamaan jos vaikka kuuteenkymppiin mennessä joku toinen neitsyt ilmaantuu kuvioihin ja vie mennessään. Huhhuh.. Sekö on siis miehelle parasta, että kun viimein tapaa jonkun, nainen näyttää ovea "miehen parhaaksi"? Joo-o.
Saa kysyä, minä iskin ;) Ja näitä juttuja luettuani olen tullut siihen tulokseen, että katson mitä aika tuo tullessaan.
Lienet oikea onnenpotku sille miehelle :D
yhdenillan jutut ovat lääkettä sinkkuelämän läheisyyden kaipuuseen.. jos on oma mies, jonka kainaloon voi iltaisin käpertyä, ei ole mitään syytä lähteä vieraisiin. ei ainakaan "näillä asenteilla".
olenko onnenpotku vai painajainen sille miehelle. olemme aika eriluonteisia, joten mies saattaa väsyä koheltamiseeni ja jatkaa matkaa ilman minua ;)
Minä kun olin siinä luulossa että irtosuhteissa se huono seksi vasta onkin... Niin voiko se olla kynnyskysymys...
välillä huonoa ja välillä hyvää. Parisuhteessa tunteet tuovat ison latauksen seksiin, mutta olen hieman ihmeissäni lukenut noita keskustelupalstojen juttuja, joissa kerrotaan seksin päättyneen "ensihuuman laannuttua". Itse en ole sellaista kokenut pidemmissä suhteissani, kun seksi on kuitenkin toiminut ja kummatkin ovat sitä halunneet. Pointti tuossa ensimmäisessä viestissäni oli se, että miten erilainen seksisuhteiden määrä vaikuttaa suhteeseen, tuleeko siitä jatkossa ongelmia; voiko miehen fiilikset mennä, kun tietää että olen ollut niin monen muun kanssa, jos mies kokee jollain tavalla epäreiluksi, kun olen ollut niin monen muun kanssa. Typeräähän sitä täällä on kysellä, eikä mieskään osaa siihen vastata, aika näyttää..
En usko että fiiliksiin vaikuttaa mitenkään tuo jos toisesta oikeasti välittää ja haluaa olla toisen kanssa. Eiköhän nuo ole sellaisia asioita joissa ennakkoluulottomuudella puolin jos toisin ja avoimuudella sekä huumorilla pärjätä melko pitkälle. Itse en juuri ollenkaan irtosuhteita mutta mua ei haittaisi toisen tausta silloin kun välitän hänestä. Jokainenhan kuitenkin on elänyt sellaista elämää kun on elänyt. Suhteessa ainakin toivottavasti eletään nykyhetkessä.
Niin, luulisin että asia on juuri näin. Tärkeää on mitä teemme tänään tai huomenna, ei se mitä joskus tapahtui yön yksinäisinä hetkinä. Välittäminen, kunnioittaminen ja arvostaminen ovat avainasemassa, olipa taustalla mitä tahansa.
Luulet, että se tekee sinut jotenkin viisaammaksi ja paremmaksi, mitä useamman miehen kanssa makaa. Ihan sama jos työntää paskaämpäriin pänsä sata kertaa ja väittää olevansa kokenut. Niin, eriasia on minkalaista kokemusta.
Asetut selvästikin miehen yläpuolelle "kokemuksellasi". Olet jo valmiiksi asennoitunut seksiin suorituksena ja sillä mielellä; "ettei se mitään osaa". Ehkä sinun pitäisi kasvaa enemmän henkisellä tasolla, mikäli se mitenkään on mahdollista.
Aika toivotomalta näyttää sinun asenteellasi. Parempi olisi jatkaa lumpustelua entiseen malliin kaltaistesi seurassa.
Olet lisäksi uskomattoman tyhmä ja lapsellinen. Kokemuspankkia? Ehkä sun pitäis mennä hoitoon tai jonnekki, vaikka tuskin se auttaa jos olet parantumaton.
Ketjun aloittajanainen sai typerillä kysymyksillä aikaan naurua täällä koneen ääressä, voiko joku olla oikeasti noin idiootti, ensin retostelee kuinka paljon on kokemusta suhteista ja muusta siihen liittyvästä, sitten täysin avuttomana tulee kysymään neuvoa suomi24 suhteet/tunteet palstalta miten toimia, aivan uskomaton tapaus. Toivottavasti mies tajuaa pitää välimatkaa tuollaiseen tyyppiin, joka kuvittelee itsestään liikoja, mutta on kuitenkin hyvin epävarma, kaikesta näkee ettei elämänkokemusta ole.
Höpöhöpö, ei seksi tee viisaaksi, kuten jo aiemmin totesin, se on korvike läheisyyteen kun on yksinäinen. En myöskään aseta itseäni miehen yläpuolelle, totuus vain on se, että olen kokeneempi kuin mies. Tilanne ei näytä ollenkaan toivottomalta, päin vastoin. Oikein hyvin menee. Uteliaisuudesta kysyn, että mikäs hoito tähän minun tilaani nyt sitten auttaisi?
Lueskellessani keskustelupalstojen juttuja, ajattelin kysäistä mitä mieltä muut ovat tilanteestani, joka siis koskee hyvin pienentä osaa elämää, seksiä. En tiedä teistä, mutta itselläni elämässä on paljon muutakin sisältöä. Kommentteja luettuani taidan jatkossa vaihtaa mielipiteitä ihan vain kavereiden kanssa, jotka minut tuntevat ja jättävät typerät huihaihutsu-kommentit väliin.
Siis toi on sairasta että olet jonku kaa vaa sen takia että olet yksinäinen. Miten se yhdenillanjuttu yksinäisyyteen vaikuttaa, saa "läheisyyttä" mut jos tietää miehellä olleen vaan alapää mielessä ja kohta on tiessään se lähinnä oksettaa. En ymmärrä, en. Kumma kun itse naisena pystynyt olemaan ilman läheisyyttä vuosia.
Monesti ihmisten kokemattomuuteen ei ole syynä ujous tai pelko sosiaaisia tai seksuaalisia tilanteita kohtaan, vaan ihan oikeasti se, että haluaa ehkä säästää itseään jotakin ihmistä varten. Kenties se kuulostaa naurettavalta 2000-luvun ihmisestä, mutta tällaisiakin ihmisiä on. Yleensä ujo ihminen löytää toisen ujon/hyvin perinteisen ihmisen, jonka kanssa perustaa perheen. Molemmat saattavat olla melko kokemattomia.
Elämäntyylissäsi ei ole mitään pahaa ja jos on sosiaalinen ja impulsiivinen ihminen, niin kokemuksiakin haluaa kerryttää elämässä. Mutta usein me ujot emme niin tällaista elämää kaipaa. Minusta sinun kannattaa miettiä, kohtaavatko teidän kemianne oikeassa elämässä oikeastaan lainkaan? Ehkä kuitenkaan suhteenne ei toimisi loppupeleissä, koska olette niin erilaisia. Ujo mies on seksikumppanina loppujen lopuksi parempi kuin ekstrovertimpi, koska ujot ja herkemmät ihmiset haluavat ottaa kumppanin halut huomioon. Kenties sellainen "eläimellinen" seksi olisi taaksejäänyttä elämää. Ujommille kyseessä on rakkauden osoitus, ei niinkään "kokeillaan kaikkea uutta ja jännää"-tilanne. Se ei silti tarkoita, etteivätkö ujommat olisi seksuaalisia ihmisiä: yleensä ovatkin, mutta kohtelevat muita kunnioittavasti. Aika monet ekstrovertimmat naiset kyllästyvät ujon kanssa sekstailuun, koska siitä puuttuu se jokin jännitys. Heitä aluksi kiehtoo se herkkyys ja hellyys, mutta aikaa myöten saattavat kyllästyä siihen, koska se ei enää ole uutta ja jännää.
En usko, että mies kerryttää markkina-arvoasi kanssasi, mutta jossakin vaiheessa saattaa huomata, että arvomaailmanne ja elämäntyylinne ovat erilaiset. Ujoon ihmiseen pitää sitoutua ja ujot ihmiset ovat hyvin herkkiä aistimaan jos näin ei ole. Pintapuolisuus ei heitä kiinnosta. Hän ei ehkä koe alemmuudentunnetta kokemustesi takia, vaan lähinnä miettii, onko suhteella tulevaisuutta tai oletko kykenevä sitoutumaan. Ja kuten sanottua, loppujen lopuksi ujompi ihminen löytää sen sielunkumppaninsa toisesta ujosta. Itse myös. Nuorempana kiinnostuin ekstrovertimmistä ihmisistä, koska he olivat jännittäviä, mutta eivät samalla aaltopituudella. Löysin vuosia sitten ujon miehen, jonka kanssa homma kolahti heti. Me tunnemme ja ymmärrämme toisiamme ja mistä me tulemme.
Se on tärkeä kysymys: ymmärrätkö sinä todella häntä vai ymmärtäisitkö kuitenkin jotakin itsesi kaltaista enemmän? Tiedätkö, millainen hänen maailmansa on?
Usein on niin, että ihmisillä on jonkin verran erilaiset taustat ja luonteet, mutta se ei haittaa, jos yhdistäviä ja positiivisia asioita on enemmän. Parhaiten suhteet onnistuvat ja harvemmin päätyvät nopeasti eroon silloin, kun pariskunnilla on riittävästi yhteistä.. ja tämä yhteinen saa heidän elämänsä loksahtamaan yhteen. Olisi ehkä hyvä tutustua häneen paremmin ja kartoittaa tilannetta; mikä kaikki teitä yhdistää ja miten yhteinen aikanne sujuu käytännössä?
Mm:
Kohtaavatko arvomaailmat?
Mitä voitte tehdä yhdessä vapaa-ajalla, mitä ette?
Sopivatko elämäntapanne ja tottumuksenne yhteen?
Olisiko yhteisymmärrystä siitä, mitä haluatte tulevaisuudelta mm perhe, työ, koti, vapaa-aika?
Tulisiko mies hyvin juttuun kaveripiirissäsi; ja hän sinun kaveripiirissäsi?
Kannattaa siis tutustua vielä paremmin, ja vähän tutkimusmatkailla toistenne elämissä.. ja katsoa mitä tutkimuksesta tulee tulokseksi.. tuleeko tarpeeksi plussaa ja niin että kokemus on molemminpuolinen. Tehkää erilaisia asioita yhdessä - sellaisia missä kummankin eri luonteenpiirteet pääsevät tulemaan esille ja havaittaviksi - ja katsokaa miten se kaikki näyttää toimivan.
Jos mies on sen luonteinen, että hän on halukas kehittämään itseään (ja sinä myös), en usko että sängyn puolellakaan tulee pahoja ongelmia; mutta tätä tärkeämpää on sen selvittäminen, onko riittävästi yhteistä yhteiselämää varten. Ei kannata antaa liikaa painoarvoa seksuaalihistorialle.
Kannattaa lähteä siitä, että hyväksyy toisen sellaisena kuin on.. toista ei voi muuttaa, jokaisen täytyy tehdä se vapaaehtoisesti itse, joten jos muutettavia asioita on liikaa tai ne on liian suuria, silloin suhdetta ei ehkä saa toimimaan kun ristivetoa on liikaa.
PS. Tässä hyvä artikkeli http://www.mtv3.fi/helmi/rakkaus/artikkeli.shtml/2010/10/1212908
sitten ihastumaan sellaiseen sosiaaliseen höpöttäjä naiseen, jolla taasen parisuhteista on huomattavasti enemmän kokemusta. Ja kyllä, aika kysymysmerkkinä tässä ollaan itsekkin.. suorastaan olen vähän ihmetellyt, että kuinka tässä näin pääsi käymään. Ja mikä parasta hän jopa tuntuu ymmärtävän kokemattomuuteni ja aivoitukseni, tai huomaan aina kyllä jos jotain emmin, en tosin sitten voi olla hyväksyykö hän ajatuksia lopulta.
Hän on aika kaukana siitä, millaisesta naisesta aina olen unelmoinut.. ei ihan vastakohta, mutta ei kaukanakaan.. mutta siinäpä se erikoisuus onkin, kun välitän hänestä aivan tolkuttomasti. Olenkin miettinyt, että enhän minä voi antaa eriavaisuuksien ja hänen kokemuksen olla esteenä, jos hänestä todella välitän, siispä aion antaa asialle siimaa ja katson mihin suuntaan lähdetään.. Tosin hieman pelkään, että homma riistäytyy liiaksi käsistä, ja loukkaan häntä ja/tai itseäni vielä melko pahasti.
kannataa kysellä mitään. Vastaus näihin on aina joka kerta jostain syystä seuraava: Ei kannata, jätä se ja niin edelleen.
Nimim. kokemuksella.
Aika näyttää, kuten sanonta kuuluu.
Seurusteluasioissa riittäis miettimistä, mutta valitettavasti jokaisen on ratkaistava itse kaikki. :/
miten alentavasti puhutte tuosta ihmisestä. Mistä te voitte tietää hänen tunteitaan tai todellista luonnettaan?Ei ihminen ole mikään tavara... musta tuntuu ettet tunne ko. ihmistä ollenkaan, kuvittelet vaan tietäväsi hänen ajatuksensa ja sen millainen hän on. Totuus voi olla hyvinkin toinen.
Puhutko nyt aloittajasta? Vai hänen tavastaan kuvata ihmistä, jota ei rakasta ja jota kohtaan ei tunne himoa?