Odottamaan jääneelle tuhnulle tuossa taitaa olla tusinan verran yllättäviä asioita
http://www.taloussanomat.fi/sivu.php?page_id=1
1. Meillä on kaupungistuminen vielä kesken. Olemme jäljessä muuta Eurooppaa. Tarvitsemme uusia asuntoja, mutta toisaalta prosessi vaikuttaa myös vanhojen asuntojen hintaan.
2. Suomi ikääntyy nopeammin kuin muut Euroopan maat. Tästä syntyy toinen muuttoliike, kun ikääntyvien muuttuvat tarpeet muokkaavat uudelleen asuntokantaamme.
3. Taloutemme on sittenkin kohtuullisessa kunnossa moneen muuhun maahan verrattuna.
4. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on jokseenkin Euroopan korkein. Ihan huippua. Vain Ruotsissa ja Tanskassa löytyy välillä vastaavia lukuja.
5. Kotitalouksien velkaongelmat ovat hyvin hillittyjä muihin Euroopan maihin verrattuna.
6. Kaikki ne maat, joissa asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten (kuten Irlanti, Kreikka ja Espanja), kuuluvat velkaongelmaisten ryhmään. Hintojen nousun kärkimaissa (Suomi, Norja, Itävalta ja Saksa) ei tarvitse pelätä talouspolitiikan kiristämistoimia. Ihmiset myös mieltävät sen.
7. Suomessa asuntojen hinnannousu on sittenkin ollut aika hillittyä. Samassa ajassa, kun meillä asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet, ne ovat jopa 3–4-kertaistuneet ongelmamaissa.
8. Suomessa uustuotannon lisäys on ollut hillittyä. On ollut pikemminkin ylikysyntää. Tarjonta ei ole reagoinut markkinoihin, kuten Espanjassa ja Irlannissa, joissa ajauduttiin myös uusien asuntojen ylituotantoon.
9. Ylikuumenemisen takia hinnannousut ovat olleet muissa maissa kovempia kuin Suomessa. Siihen nähden laskut ovat olleet muualla jopa yllättävän pieniä. Toisaalta, kun putoaa 40 prosenttia, on sitten helppo nousta 20 prosenttia kuten Riiassa. Tosiasiassa Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet paljon muita tasaisemmin jo vuodesta 1993.
10. Tarjontaa on meillä aivan liian vähän suomalaisten varallisuuteen ja rahatilanteeseen verrattuna. Uudistuotanto oli lähes poikki, kun rakentajat lopettivat uudistuotannon joksikin aikaa.
11. Työttömyystilanne ei äitynyt niin pahaksi kuin pelättiin kansainvälisen finanssikriisin alettua.
12. Asuntokanta – tai ainakin se kannan osa, josta käydään kauppaa – on parantunut laadullisesti. Yksityisten kotitalousvähennys ja yhteiskunnan suhdannetuki näkyvät sekä laadussa että hinnoissa.
http://www.taloussanomat.fi/sivu.php?page_id=1
1. Meillä on kaupungistuminen vielä kesken. Olemme jäljessä muuta Eurooppaa. Tarvitsemme uusia asuntoja, mutta toisaalta prosessi vaikuttaa myös vanhojen asuntojen hintaan.
2. Suomi ikääntyy nopeammin kuin muut Euroopan maat. Tästä syntyy toinen muuttoliike, kun ikääntyvien muuttuvat tarpeet muokkaavat uudelleen asuntokantaamme.
3. Taloutemme on sittenkin kohtuullisessa kunnossa moneen muuhun maahan verrattuna.
4. Kuluttajien luottamus omaan talouteensa on jokseenkin Euroopan korkein. Ihan huippua. Vain Ruotsissa ja Tanskassa löytyy välillä vastaavia lukuja.
5. Kotitalouksien velkaongelmat ovat hyvin hillittyjä muihin Euroopan maihin verrattuna.
6. Kaikki ne maat, joissa asuntojen hinnat ovat laskeneet eniten (kuten Irlanti, Kreikka ja Espanja), kuuluvat velkaongelmaisten ryhmään. Hintojen nousun kärkimaissa (Suomi, Norja, Itävalta ja Saksa) ei tarvitse pelätä talouspolitiikan kiristämistoimia. Ihmiset myös mieltävät sen.
7. Suomessa asuntojen hinnannousu on sittenkin ollut aika hillittyä. Samassa ajassa, kun meillä asuntojen hinnat ovat kaksinkertaistuneet, ne ovat jopa 3–4-kertaistuneet ongelmamaissa.
8. Suomessa uustuotannon lisäys on ollut hillittyä. On ollut pikemminkin ylikysyntää. Tarjonta ei ole reagoinut markkinoihin, kuten Espanjassa ja Irlannissa, joissa ajauduttiin myös uusien asuntojen ylituotantoon.
9. Ylikuumenemisen takia hinnannousut ovat olleet muissa maissa kovempia kuin Suomessa. Siihen nähden laskut ovat olleet muualla jopa yllättävän pieniä. Toisaalta, kun putoaa 40 prosenttia, on sitten helppo nousta 20 prosenttia kuten Riiassa. Tosiasiassa Suomessa asuntojen hinnat ovat nousseet paljon muita tasaisemmin jo vuodesta 1993.
10. Tarjontaa on meillä aivan liian vähän suomalaisten varallisuuteen ja rahatilanteeseen verrattuna. Uudistuotanto oli lähes poikki, kun rakentajat lopettivat uudistuotannon joksikin aikaa.
11. Työttömyystilanne ei äitynyt niin pahaksi kuin pelättiin kansainvälisen finanssikriisin alettua.
12. Asuntokanta – tai ainakin se kannan osa, josta käydään kauppaa – on parantunut laadullisesti. Yksityisten kotitalousvähennys ja yhteiskunnan suhdannetuki näkyvät sekä laadussa että hinnoissa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.