Tässä on jo tullut jonkun aikaa viriteltyä, mutta tuli vain mieleen että mites käy juovamuuntajan kanssa jos sen pohjan napoihin syöttää suoraan verkkojännitettä ilman että mitään olisi siinä välissä? Eli kuvainnollisesti suoraan "jatkoroikan" päässä..? Tässä pöydällä on noit kaksin kappalein samanlaisia, kahdesta saman mallin televisioista. Onko syytä etsiä "tarpeeksi" pitkä jatkojohto ulos, jos koestaa noista tuota toista verkosta?
''Juoviksen'' ilta virittelyä
osmo69
9357
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se tulee silmille. Ja nopeasti.
Jos oikein hyvä tuuri käy, niin sulake palaa ennen isompia ongelmia.
Älä koita.
Okei pitänee jättää kotona väliin.. Onkos siinä kuitenkin sama lopputulos, jos sj-puoli on oikosuljettuna, lyhyellä ilmavälillä vai isolla ilmavälillä?
Varmaan poksahtaa siltikin mutta voisin kokeilen sitä, jahka nuo pohjanavat saan erotettua. Kerron täällä sitten, jahka loppuviikosta pääsen maalle testailemaan. Saa nähdä tulenko takaisin tänne kirjoittelemaan :)
Myöhään illalla jo otinkin siitä ihan v*tunmoisen napautuksen peukalon päähän, niin että sen reagoinnista pomppasin ylös jotain huutaen ja vetäsin koko juoviksen johtosotkuissaan ja virrat päällä lattialle :D
-> Käyttäjä osmo699 ei enää tykkääkään kohteesta juovamuuntaja.
Muuntajan ferriittisydän kyllästyy heti alkuunsa jolloin toisioon ei juurikaan jännitettä tule.
Normaalikäytössä ensiön jännite on noin 1200V piik to piik.Verkkojännitteellä maksimi 650V mutta pieni taajuus kyllästää sydämmen jo muutamalla voltilla jonka jälkeen on vain resistiivinen osuus joka on vain ohmien luokkaa ja virta helposti 100A.
Sulake menee millisekuntien luokassa.Automaattisulake voi kestää yhden puolijakson.
Mietin voiko muuntajaa hyödyntää toisin päin kytkemällä sj-puolelle 230 V~? Mitähän siitäkin sitten tulee kun tasavirta vehje on..?
Empä taida testata edes ulkona sitä, jos sulakkeet alkaa paukkua...
- -
Sitten siirrytään mikroaaltouunin magnetismin opiskeluun :)
Se magnetroni vaikka sylissä, säästyy nimittäin maailma tuonkaltaisilta "keksijöiltä" kun steriloit itsesi sillä.
Juovamuuntajan taajuus on 16 kilohertsiä, 50 hertsillä se on oikosulku.
Myös pulssit ovat lyhyitä, eli todellinen käyttötaajuus onkin suurempi kuin16 kHz.
Energiansäästölampussa, loisteputkimallissa, on suurtaajuusmuuttaja.
Siitä putken kantojen johdoista tulee vinkupotkua. Noin jotain 30 - 50 kHz ja 300 V.
Piirilevyllä on pieni konkka putken päiden välille, se kytkee hehkuvirtaa,
ja joutanee pois kuormittamasta.
Samoin kuristinkelaa korvannee juovamuuntajan induktanssi.
Eli turhia rajoitttimia voinee karsia säästölampun piirilevyltä.
Myös jotain vastusta voi käyttää muuntajan ensiövirtaa rajaamaan.
Tietysti tähänkään laitokseen ei uskalla koskea edes pitkällä tikulla.
Suojalaseilla kaukaa katsoen, kun kytkee jatkojohdolla sähkön.
"Juovamuuntajan taajuus on 16 kilohertsiä, 50 hertsillä se on oikosulku.
Myös pulssit ovat lyhyitä, eli todellinen käyttötaajuus onkin suurempi kuin16 kHz. "
Mitenkä tuo taajuus muuttuu pulssin pituuden mukaan vaikka juovaoskillaattorin taajuus on yleensä vakio 15625 Hz ?
Vai väitätkö että verkkojännitteenkin 50 Hz taajuus muuttuu kun pulssinpituutta säädetään esim. himmentimellä...
Kaveri tais tarkoottaa sitä, että vaakapoikkeutuksen paluuaika on lyhyt, jolloin virran muuttumisnopeus on suuri, samoin itseinduktiojännite. Eli virran muutosnopeus juovan paluupulssin aikana on paljon suurempi, kuin jos siihen tarjottais 15625Hz sinijännitettä. Ja nimenomaan tuosta juovan paluun synnyttämästä suurjännitepulssista tehdään kuvaputken kiihdytysjännite. Eli jos me fourier-analysoidaan tuota paluupulssia, niin kyllähän siitä löytyy paljon suurempia taajuuksia, kuin tuo 15625kHz.
Tosi ammattilainen olis kyllä tajunnut, mitä kaveri tarkoittaa.
15 kHz ... 150 kHz juovamuuntajia on.
Ensiökäämin saha-aallon romahdus ampaisee magneettipiirin reluktanssin energian nopeasti.
Sen seurauksena indusoituu lyhyt ja korkea jännitepiikki.
Juovamuuntajan nimellistaajuudella siniaallolla ei saada läheskään yhtä suurta jännitettä.
Magneettikentän romahdus lyhyenä aikana vastaa Fourier-muunnettuna suurempaa taajuutta.
Allaolevista linkeistä pääsee arvioimaan tilannetta.
Energiansäästölampun joku 40 Khz saattaa olla liian kesyä aaltomuodoltaan.
Loisteputken pieni sarjakuristin pyöristelee aaltomuotoa, ja rajoittaa putken virran.
Myös sen magneettikentän energia voi sotkea lopputulosta.
Siksi ehdotin sen poistamista tai korvaamista vastuksella.
Kokeilua, jos ei halua mittailla skoopilla ja laskeskella.
http://en.wikipedia.org/wiki/Flyback_transformer
How it works
Unlike mains transformers and audio transformers, a LOPT is designed not just to transfer energy, but also to store it for a significant fraction of the switching period. This is achieved by winding the coils on a ferrite core with an air gap. The air gap increases the reluctance of the magnetic circuit and therefore its capacity to store energy.
The primary winding of the LOPT is driven by a relatively low voltage sawtooth wave, which is ramped up (and sweeping the beam across the screen to draw a line) and then abruptly switched off (and causing the beam to quickly fly back from the right to the left of the display) by the horizontal output stage. This is a ramped and pulsed waveform that repeats at the horizontal (line) frequency of the display. The flyback (vertical portion of the sawtooth wave) is extremely useful to the flyback transformer: the faster a magnetic field collapses, the greater the induced voltage. Furthermore, the high frequency used permits the use of a much smaller transformer. In television sets, this high frequency is about 15 kilohertz (15.734 kHz for NTSC), and vibrations from the related circuitry can often be heard as a high-pitched whine. In modern computer displays the frequency can vary over a wide range, from about 30 kHz to 150 kHz.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siniaalto
"Signaaliteknisesti ajatellen siniaallossa on vain yhtä taajuutta. Mikä tahansa aaltomuoto voidaan muuttaa siniaaltojen summaksi Fourier-muunnoksella."
Näin juovamuuntajan paluupulssi sisältää erittäin korkean taajuuden.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Fourier-muunnos
"Leipurikin ammatti" jo vastasi puolestani, mutta tässä nyt selittelen samaa.
Hertsit ovat usein laajempi käsite kuin nimellistaajuus.