Mielummin yksin kuin turhassa seurassa

mies2Xv

Nyt kun tarkastelen koko murrosiän jälkeistä elämääni, pitää myöntää, että olen ollut mielummin paljon yksin kuin tuntemieni ihmisten seurassa.

Haaveilin paremmasta seurasta; ihmisistä, jotka olisivat aikani arvoisia. Vaan, kun heitä ei tuntunut olevan olemassa, valitsin toistaiseksi parhaan tietämäni seuran: itseni. Välillä sulkeuduin omiin oloihini kuukausiksi. Oma rauha on kyllä hieno asia! Sen muistin silloin kun jouduin vasten tahtoanikin olemaan tekemisissä ikävien ihmisten kanssa: kanssamatkustajat, kämppikset, uteliaat sukulaiset, hyvänpäiväntutut jotka eivät tajunneet olevansa vain sitä.

Edelleen haaveilen törmääväni nykyisiä tuttavuuksiani suuremman vaikutuksen tekeviin, hienompiin ihmisiin. Sen sijaan tajuan, että se on yksin minusta kiinni. Ensinnäkin minun pitää järjestää elämäni niin, että törmään moniin ihmisiin löytääkseni noita huomionarvoisia ihmisiä, ja jotta hekin haluaisivat olla seurassani, täytyy minun vastavuoroisesti ylläpitää vähintäänkin melko hyvää vaikutelmaa.

Samaan aikaan myöskin arvostan enemmän niitä tuttavuuksia joita minulle helpon oloisesti siunautuu, ja koetan pitää heistä vähän kiinnikin. En niin suuresti enää edes kaipaa "uutta ja parempaa". Nykyinenkin on hyvä. Vaikka näkeehän siitä vihreämmästä ruohosta vilauksia yhä päivittäin monta, katkeran houkuttelevaa kertaa. Niin varmaan tulee näkemään aina.

Siitäkin huolimatta, että yksinäisyyteni oli varsinaisesti oma valintani, ei se tuntunut siltä! Minusta tuntui siltä, että olen huono-osainen ja että en ole saanut mitä minulle kuuluisi pelkästään sen perusteella että olen mitä olen. Nyttemmin ajattelen, että pelkän olemisen perusteella minulle ei oikeastaan kuulu juuri mitään. Kaikki mikä voi kuulua minulle, kuuluu minulle vain jos osaan ottaa. Jos minulla on vain käynyt tuuri, niin ansioitta saamani kuuluu minulle vain jos sen osaan itselläni pitää - eli sekin pitää ansaita jälkikäteen!

Se että minulla mitään yleensäkään on ollut, on todiste lähinä siitä, että olen ollut hyväonninen syntyessäni yhteiskuntaan, jossa saa aika paljon vähällä vaivalla.

Suuri ystävämäärä on todiste kyvystä hankkia ystäviä. Ne facebook-kaverirohmut, joita jotkut täällä kadehtivat, ansaitsevat suuret verkostonsa siksi koska he ovat kyenneet ne hankkimaan. Ei niitä heille ole annettu, vaikka todennäköisesti heidät on kyllä kasvatettu monia muita paremmin, osaaviksi ja kykeneviksi niitä hankkimaan. Jos ei ole saanut (hyvää kasvatusta), ei auta kuin hankkia (kasvatus) itse.

3

395

    Vastaukset 3

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Asiaa puhut kuomaseni, pystypeukalo sille.

      Kuinkahan monta prosenttia tämä "meidän kaltaisten ihmisten" -sektori kattaa koko suomalaisesta väestöstä. Mahtais huvittaa, jos näin ajattelis vaikka joka toinen suomalainen, tai vaikka jopa kolmas. Ja miten olosuhteet ja ikä mm. indikois tällaisten ihmisluonteiden syntymistä.

      Nice post.

      • sdsacsdfffff

        Nuoret kok n9jhbn rasiisstjeja kulttuuuri


    • Ei riitä

      "Edelleen haaveilen törmääväni nykyisiä tuttavuuksiani suuremman vaikutuksen tekeviin, hienompiin ihmisiin. Sen sijaan tajuan, että se on yksin minusta kiinni. Ensinnäkin minun pitää järjestää elämäni niin, että törmään moniin ihmisiin löytääkseni noita huomionarvoisia ihmisiä, ja jotta hekin haluaisivat olla seurassani, täytyy minun vastavuoroisesti ylläpitää vähintäänkin melko hyvää vaikutelmaa."

      Ei mene näin.

      Olen varmasti sosiaalisempi ja parempi luomaan kontakteja kuin sinä tekstisi perusteella, mutta valitettavasti ihmiset eivät välttämättä huomaa arvoasi olitpa kuinka hyvä ihminen.

      Ei ole siis itsestä kiinni pelkästään.

      Tarvitaan tuuria että niistä ihmisistä ja tuttavuuksista kehittyy mitään muuta kuin facebook-tuttavia.

      Osa ihmisistä sopii myös paremmin siihen "normiin" mitä tuttavuuksilta odotetaan.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ny se loppuu ( Kuhmo)

      Yhtiö on myyty. Notta yyteet meleko äkkiä, notta. Pelastautukoon ken voi. Notta se on tuulista pian.
      Kuhmo
      49
      1278
    2. Parikymppinen hakkasi nelikymppisen kriittiseen tilaan

      Ja ihminen jäi junan alle lautiosaaressa...paljon on taas sattunut ja tapahtunut. Ketähän nämä uhrit mahtaa olla 🤔 htt
      Kemi
      15
      1008
    3. Harmi että välimme

      Menivät niin solmuun.
      Ikävä
      93
      967
    4. Ajatuksia

      Mitä ajatuksia hän herättää tänään?
      Ikävä
      77
      673
    5. Hei sinä rakas mies.

      Milloinkaan kohdataan? Toivottavasti pian....❤️
      Ikävä
      37
      658
    6. Katse

      Miltä se tuntuu, kun hän katsoo sinua?
      Ikävä
      26
      441
    7. Nainen, miten suhtautuisit

      Jos mies ehdottaisi tapaamista? Entä siihen, jos mies kertoisi tapaamisessa tunteistaan ja haluaisi seurustella?
      Ikävä
      53
      430
    8. Mille kirjaimelle

      toivotat hyvää yötä , kuka on mielessäsi kun menet nukkumaan?
      Ikävä
      23
      427
    9. Kaivattusi tärkein ulkoinen tuntomerkki

      Onko jokin muu kuin yleinen kuten kaunis, laiha. hyväkroppainen jne.
      Ikävä
      15
      419
    10. Voitko kirjoittaa mulle tänne mies?

      Jos täällä käyt? Ihan kaverimielessä, jos ei muuten? Haluaisin jutella sinun kanssa. Mulla on edelleen jotenkin niin h
      Ikävä
      30
      413
    Aihe