Tarkoitus olisi pitää rennot ja pienimuotoiset valmistujaisjuhlat keväällä.
Ei juhlapukupakkoa, letkeetä menoa, tarjolla kevyt kenttälounas ja kakkukahvit.
Huono puoli kuitenkin on, että astiat, padat, pannut ja kattilat jo löytyy.
Miten voisi siis kohteliaasti (no okei, ei mitenkään, siis MAHDOLLISIMMAN kohteliaasti) kutsussa
ilmoittaa, että toivoo lahjaksi rahaa?
Omaan kämppään muuttaminen on edessä, joten sitä rahaa todella tarvitaan muuhunkin
kuin uuteen läppäriin tai iPodiin...
Tuntuu jotenkin hölmöltä sellaista erikseen pyytää, mutta toisaalta en haluaisi mitään turhaakaan,
15 neliön yksiöön kun ei kovin paljoa ylimääräistä mahdu ;-)
Netistä löytyi hauska runonpätkä;
"Lahjan kanssa ei tarvitse huokailla,
säästöpossuni pitäisi nimittäin ruokailla.
Jos kuitenkin tahdot paketin ojentaa,
*toive, esim. astiasarja* mieleni halajaa!"
Aika hauska, mutta meneekö jo liikaa huumorin puolelle? Sukuni ei kyllä ole mitään tosikkoja,
mutta ylitetäänkö tässä hyvän maun rajat?
Ainakin se jättää mahdollisuuden vieraan valita itse, antaako lahjaksi rahaa vai jotai toivottua tavaraa.
Onko teillä ollut juhlissanne (olivat ne sitten valmistujaiset, yo:t, rippijuhlat, mitkä tahansa)
kutsussa jotain toivomusta, ja miten olette sen esittäneet?
Oletteko saaneet kutsuja joissa toive on esitetty? Ovatko ne olleet onnistuneita vai totaalisia
munauksia?
Kiitos vastauksista!
Ei juhlapukupakkoa, letkeetä menoa, tarjolla kevyt kenttälounas ja kakkukahvit.
Huono puoli kuitenkin on, että astiat, padat, pannut ja kattilat jo löytyy.
Miten voisi siis kohteliaasti (no okei, ei mitenkään, siis MAHDOLLISIMMAN kohteliaasti) kutsussa
ilmoittaa, että toivoo lahjaksi rahaa?
Omaan kämppään muuttaminen on edessä, joten sitä rahaa todella tarvitaan muuhunkin
kuin uuteen läppäriin tai iPodiin...
Tuntuu jotenkin hölmöltä sellaista erikseen pyytää, mutta toisaalta en haluaisi mitään turhaakaan,
15 neliön yksiöön kun ei kovin paljoa ylimääräistä mahdu ;-)
Netistä löytyi hauska runonpätkä;
"Lahjan kanssa ei tarvitse huokailla,
säästöpossuni pitäisi nimittäin ruokailla.
Jos kuitenkin tahdot paketin ojentaa,
*toive, esim. astiasarja* mieleni halajaa!"
Aika hauska, mutta meneekö jo liikaa huumorin puolelle? Sukuni ei kyllä ole mitään tosikkoja,
mutta ylitetäänkö tässä hyvän maun rajat?
Ainakin se jättää mahdollisuuden vieraan valita itse, antaako lahjaksi rahaa vai jotai toivottua tavaraa.
Onko teillä ollut juhlissanne (olivat ne sitten valmistujaiset, yo:t, rippijuhlat, mitkä tahansa)
kutsussa jotain toivomusta, ja miten olette sen esittäneet?
Oletteko saaneet kutsuja joissa toive on esitetty? Ovatko ne olleet onnistuneita vai totaalisia
munauksia?
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 4
Vanhimmat
ymmärsinkö oikein, että olet valmistunut jostain 3. asteen koulutuksesta (AMK tai yliopisto) ja asut edelleen äidin hoivissa? :D hui kauhea
Ei vaan ihan toisen asteen tutkintoa tässä suorittelen :D
Toki voit pyytää lahjaksi rahaa, mutta on lahjan antajan oma valinta mitä hän haluaa sinulle antaa. Kaikilla ei ole kovin paljon rahaa käytössään, joten tavaran antaminen voi tulla edullisemmaksi. Voithan vaikkapa laittaa säästöpossun lahjapöydälle ja vieraat voisivat laittaa rahan sinne. Silloin yksittäiselle vieraalle ei tule tukalaa oloa siitä, että hänen rahakuoressaan on "vain" 20 euroa.
Onko kevyt kenttälounas ja kakkukahvit sitten riittävä vastine vieraan antamalle rahalle? Panosta tarjoiluun kunnolla, saathan osan kuluista kuitenkin vierailta takaisin.
Niin no, en tiedä miten määrittelisin kevyen kenttälounaan, mutta tarkoitus olisi että se voisi olla koko ajan katettuna, kun vieraita tulee aika paljon ja kaikki eivät tule samaan aikaan.
Siihen kuuluu kuitenkin lämpimiä ruokia myös, mutta pääasiassa salaatteja, kalaa, lihaa, ehkä äyriäisiä ja muuta kevyehköä.
Olisikohan suotavaa vaihtaa tuo kevyt kenttälounas johonkin vähän asiallisempaan sanaan ettei vieraat saisi ainakaan sitä kuvaa että tarjolla on tyylin hernekeittoa ja näkkileipää :D (ei sillä että siinä olisi mitään vikaa.)