Hei!
Koirallani todettiin pahanlaatuinen kasvain lihaksessa. Kaikesta huolimatta lähdemme viimeiseen taisteluun ja leikkausaika on varattu. Kertokaahan ihmiset omat tarinanne miten elämä onnistui pahalaatuisen kasvaimen diagnosin jälkeen? Kauanko arvokasta elämää oli tiedon saamisen jälkeen? Jos leikkasitte, miten uusiutui yms. Kiitos asiallisita vastauksista tänä erittäin vaikeana ja tuskallisena aikana.
Koirallani todettiin pahanlaatuinen kasvain lihaksessa. Kaikesta huolimatta lähdemme viimeiseen taisteluun ja leikkausaika on varattu. Kertokaahan ihmiset omat tarinanne miten elämä onnistui pahalaatuisen kasvaimen diagnosin jälkeen? Kauanko arvokasta elämää oli tiedon saamisen jälkeen? Jos leikkasitte, miten uusiutui yms. Kiitos asiallisita vastauksista tänä erittäin vaikeana ja tuskallisena aikana.
Vastaukset 5
Vanhimmat
kasvain huomattiin, perustarkastuksessa vai löysitkö itse esim patin koiran kropasta?
Kiitos tuesta. Ensimmäinen merkki oli ajoittainen ontuminen, siitä sitten alkoi eläinlääkärirumpa ja väärät diagnoosit ja hoito. Viimein löytyi lääkäri ja joka selvitti todellisen syyn. Nyt tilanne on se että koiralle on annettu max puoli vuotta elinaikaa. Nyt nautitaan täysilä jokaisesta päivästä ja sittenkun ei enään jäniksen jäljet ja ruoka kiinnosta on aika viheltää peli poikki. Nyt koira vielä virkeä ja nauttii elämästä. Miten noihin pikku kaverihin voikaan kiintyä näin kovasti, sattuu helvetisti.
kovasti jaksamista sinne.Toivottavasti koirasi pirteänä vielä temmeltää. Ajattele mitä kaikkia ihania hetkiä teillä onkaan. ja tiedät että kun se lähdön paikka tulee, koirasi pääsee temmeltämään ihanille vihreille niityille, josta varmasti löytyy kaikki ihanat vinkulelut ja muut suosikit ja koirasi kiittää sinua ihanista vuosista yhdessä
Tiedän tunteesi olo on aivan hirveä, omalla koirallani todettiin 6 viikkoa sitten pahanlaatuinen nisäkasvain jolle ei enää voi tehdä mitään, eläinlääkäri antoi kortisoonia ja antibioottia. antibiootti lopetettiin 10 päivän jälkeen, mutta kortisoonia jatkettiin koiran loppuun asti. Alussa vaikutti että kortisooni pienentikin kasvainta, mutta vähän reilu viikkoo ennen koiran kuolemaa kasvain rupesi kasvamaan todella nopeasti ja sitten myös jalka rupesi turpoamaan ja silloin eläinlääkärin yhteisellä päätöksellä päätimme että koira pääsee pois. Kasvainten toteamisesta ei mennyt kun se 6 viikkoa niin koira jouduttiin laskemaan pois, ja parina viimmeisenä päivänä koirasta huomasi että oli huomattavasti väsyneempi kuin aikaisemmin, mutta ruoka maistui loppuun asti.Joten nyt nauti viimmeisistä hetkistäsi koirasi kanssa, itse pyrin olemaan viimmeiset viikot koko ajan rakkani luona ja koirastakin huomasi miten se haki vielä normaalia enemmän turvaa minusta, koska varmaan tunti että hän ei enää ole kunnossa.Voimia paljon sinulle.
Meidän koiralla alkoi patti näkymään jo vuosi sitten ja käytimme eläinlääkärissä. Koska koira oli jo 12v, niin eläinlääkäri ei halunnut enään leikata koska ei välttämättä koira olisi kestänyt sitä/jälkihoitoa. Joitain lääkkeitä olisi ollut tarjolla, mutta ne olisivat olleet niin vahvoja kaikkine sivuvaikutuksineen, että emme ryhtyneet siihenkään sitten. Koira kuitenkin nautti elämästään, mutta patti jatkoi kasvamistaan kunnes se alkoi olemaan jo liikaa sekä koiralle että meille. Eihän siinä sitten muuta vaihtoehtoa enään ollut, kuin päästää rakas lemmikkimme ikuiseen uneen. On tuo pois päästäminen kyllä todella raskasta, mutta kärsivän koiran katsominen varmaan vielä raskaanpaa. Voimia kaikille jotka ovat joutuneet samaan tilanteeseen tai joutumassa siihen.