Voihan nenä! Viime kauden aikana on imeytynyt siinä
määrin kosteutta runkoon, että remontti on edessä.
Olisi hieman kysyttävää tästä operaatiosta: Mikä on
paras tapa poistaa vanha primeri?
Riittääkö primerin poistaminen vai pitääkö
gelcoattiakin hioa?
Pitääkö kaikki vanha primeri poistaa vai voiko
vanhan päälle vetää uutta?
Mikä olisi luotettavin primeri ettei tarvis samaa
hommaa tehdä parin kesän päästä uudelleen?
Kertokaa omia vinkkejä eri remontin vaiheisiin
liittyen. Kiitos jo etukäteen hyvistä vastauksista.
Vaihtoehto 2: Mitä homma maksaa telakalla 29-
jalkaiselle purjeveneelle?
määrin kosteutta runkoon, että remontti on edessä.
Olisi hieman kysyttävää tästä operaatiosta: Mikä on
paras tapa poistaa vanha primeri?
Riittääkö primerin poistaminen vai pitääkö
gelcoattiakin hioa?
Pitääkö kaikki vanha primeri poistaa vai voiko
vanhan päälle vetää uutta?
Mikä olisi luotettavin primeri ettei tarvis samaa
hommaa tehdä parin kesän päästä uudelleen?
Kertokaa omia vinkkejä eri remontin vaiheisiin
liittyen. Kiitos jo etukäteen hyvistä vastauksista.
Vaihtoehto 2: Mitä homma maksaa telakalla 29-
jalkaiselle purjeveneelle?
Vastaukset 18
Vanhimmat
1. Osmoosivaurio ei synny yhdessä kaudessa, vie
us. vuoden.
2. Oletko mitannut rungon kosteuden?
3. Jos kyseessä on osmoosi (lasikuiturutto) niin
kunnostuksessa pitää vanha gelcoat poistaa
kokonaan. Pelkkä primerin poisto ei riitä. Rungon
laminaatin pitää päästä kuivumaan, ei kuivu
gelcoatin läpi.
4. Millä poistan (siis gelcoat)? Hiekkapuhallus
tai höylä.
5. Mitä maksaa? 15-35 tmk, riippuen mitä pohjalle
pitää tehdä: pitääkö laminoida uudestaan, vai
riittääkö vain paklaus ja "primerointi".
6. Vanhoissa venelehdissä (suom. &
ruotsalaisissa) on asiaan selostettu us. kertaan.
Katso myös Hempelin kotisivut, siellä on myös
perustietoa asiasta.
7. Lycka till!
1 ja 2. Runko mitatiin viime syksynä eikä viisari
värähtänytkään. Muuta selitystä en keksi kuin että
veneen edellinen omistaja on vetänyt aivan liian
ohuen kerroksen primeriä. Kosteus mitataan tällä
viikolla.
3. Runkoon on ilmestynyt viime kauden aikana pieniä
kuplia primeirin alle. Siitä päätellen vaurio ei
ole kovin pitkällä.(?)
Hempelin kotisivujen osoite?
www.hempel.fi
En tiedä mitä sieltä löytyy, mutta tässä
kuitenkin osoite.
maalin alla, ei laminaatissa, onneksesi.
Mittaus kuit. varmistaa asian. Toivotaan parasta!
Kuulostaa loogiselta kun viime keväänä ei ollut
ainuttakaan kuplaa. Pitäisikö primeri hioa pois
mitattavalta alueelta jotta mittaustulos olisi
varmempi? Jos kosteus on gelcoatin ja primerin
välissä niin primeri pois ja uutta primeria
keväällä, vai kuinka? Hempelin kotisivulla
mainitaan että makeassavedessä purjehtivat veneet
ovat riskialttiimpia osmoosille kuin suolavedessä
purjehtivat. Voisiko tämä tekijä vaikuttaa
nopeuttavasti kuplien muodostumiseen maalin alle?
Se tuntuu vain niin mahdottomalta, että vesi olisi
yhdessä kaudessa tunkeutunut primerin ja gelcoatin
läpi laminaattiin antamatta ennakkovaroitusta.
Itse sain kahdenlaista informaatioata asiasta:
1. toiset sanoi että mittaustulos virheellinen
jos pohjassa on myrkkyväri (imee kuulemma
kosteutta).
2. toiset sanoi ettei myrkkyväri mitään vaikuta.
Veneeni pohja mitattiin myrkyn läpi. Pohjassa oli
selkeät rakkulat. Kun yhden puhkaisi, tuli esille
etikalta haisevaa nestettä eli osmoosi mikä
osmoosi. Mittaus näytti selkeästi mikä rungon
tilanne on. Gelcoat puhalettiin pois, mitattiin
uudelleen ja merkattiin tusilla näkyvillä olevaan
laminaattin. Vene seisoi talven hyvin peiteltynä
ulkona. Keväällä samalla mittarilla katsottuna
veneen pohja oli kuivunut, ei tarvinnut enään
erikseen kuivattaa.
Eli riko yksi kupla ja haista nestettä joka
sieltä tulee, jos haisee etikalle, osmoosi.
Mistä kaupungista kirjoittelet (tai missä veneesi
on)?
Ja vene on Pohjois-Päijänteellä.
mistä päättelit rungon imeneen itteensä vettä?
Kelkkarin kuorinta ja rungon kuivatus ei ole
pikkuremontti. Homma voi hoitua vähemmälläkin ja
pienemmän alueen korjailulla.
Niin ja jos mulla olis firma niin ehdottaisin että
"veretään kaikki poies ja kuivatetaan runko
kunnolla sitä ei kannata kato päästää jäätyyn
talvella ja sit uus celkkari ja kunnon praimerit
niin on hyvä taas seuraavat 30 vuatta, kun tuat
sen vaan tänne välillä huoltoihin ettei mitään
pääse tuleen." Riittävän monelle kun noin kerto
niin ehkä löytyis muutama jolta sais hommaa
ittelleen talveksi, ja herkkäuskosimmilta vielä
jatkosopimuksen...ja kaupanpäälle hyvän
huoltoyrityksen maineen.
Mulla on -67 mallinen Fjordling, jossa on
vaahtotäytteinen sisäpohja. Ostaessa rungossa
näkyi siellä täällä pieniä rakkuloita, ja
havaitsin myöhemmin, että vaahdotus oli koko
pohjan alalta läpimärkä ja ollut märkä arviolta
ainakin 10 vuotta. Kahden vuoden käyttö
sisävesillä ei muuttanut rakkulatilannetta
mitenkään. Viime keväänä otin vaahdot pois ja
tutkin laminaatin sisäpuolelta kopistelemalla
(piikkivasaralla) ja pehmeää löytyi ainoastaan
kiveen ajetuista kohdista. Laminaattia ei oltu
sisäpuolelta edes maalattu veistämöllä. Pehmeät
laminaatit veistin kirveellä pois ja laminoin
uutta pintaa tuplapaksuudella (lämmitetyssä
tilasssa). Vaahtojen tilalle styrofoamia ja
polyuretaanivaahtoa ja pintaan 10 mm vaneri.
Eiköhän kestä sisävesillä ainakin.
...ennen kuin rupeat koko pohjaa avaamaan. Onko
pohjassa kuplia koko alueella vai vain siellä
täällä? Kannattanee hioa pieni osa pohjasta
puhtaaksi gelcoatiin saakka ja tutkia rakkuloita.
Maalifirmojen edustajat tekevät käyntejä ja
antavat neuvoja homman suorittamiseen, kannattaa
käyttää heitä apuna. Jos laminaattiin on päässyt
kosteutta, niin gelcoat on poistettava ja pohjaa
huuhdeltava makealla vedellä. Oli rakkulat sitten
maalin ja gelcoatin välissä tai gelcoatin ja
laminaatin välissä, niin nyt on oikea aika ruveta
hommiin ja tehdä kuorinnat/hionnat loppuun,
jlloin keväällä heti säiden lämmettyä voit alkaa
paklaamaan ja maalaamaan, samoin pohja ehtii näin
kuivua talven yli. Maali poistetaan hiomalla tai
hiekkapuhaltamalla ja gelcoat hiekkapuhaltamalla
tai höyläämällä. Homma on suuritöinen, suurin työ
on saattaa pohja maalattavaan kuntoon ja itse
maalaus on sitten enää pikkujuttu. Jos selviät
pelkällä primerin uusimisella vaikuttaa
työnmäärään merkittävästi käytetty primeri, eli
onko kovaa vai pehmeämpää. Osa primereistä sulaa
koneella hiottaessa, jolloin pohja on pidettävä
märkänä. Tämä taas tuo omia ongelmia
työskentelyyn. Oikean työmenetelmän etsimiseen
kannattaa käyttää aikaa, se saattaa helpottaa
ratkaisevasti urakkaa. Tämä on oikeastaan ainoa
tapaus, kun toivoo veneen edellisen omistajan
pihdanneen epoksin määrässä (kun vahinko on
kuintenkin syntynyt).
mitä tapahtuu joss antaa rakullat olla? (hio ne
vaikka pois ja vetää uuden praimerin päälle, ei
kaikkea gelcouttia) mitä sitten tapahtuu. astuuko
sitä pohjan läpi 1 vuodessa vai 50 vuoden päästä
eli miksi nämä niinsanottu "rutto" on niin
olellinen asia?
...siitä mikä on lähtötilanne ja veneen rungon
muu laatu (siis siihen koska jalka menee pohjasta
läpi). No kyllä varmasti pahimmillaankin menee
kauan, ennen kuin vene on oleellisesti
heikentynyt, mutta jos rakenteisiin on päässyt
paljon kosteutta niin kyllä se voi jäätyessään
tuhota paljon ja nopeasti. Jos osmoosivaurioita
korjailee vähän sieltä ja täältä kuivattamatta
runkoa kunnolla ei primeri todennäköisesti tartu
edes kunnolla. Kyse on vähän samasta asiasta kuin
kunnolla ruostumaan päässeen auton
ylimaalauksesta, kovin pitkäikäistä "korjausta"
ruosteongelmaan tuskin yleensä näin saadaan.
Osmoosivaurio (=lasikuiturutto) on kehittynyt
vuosia ja korjauksen kanssa ei tarvitse yleensä
hätäillä, eli voi lykätä vaikka seuraavaan
vuoteen. Gelcoat tulee poistaa koska runkoa on
vaikea saada kuivaksi muuten. Homma on siis
todella kova ja kun sen tekee, niin kannattaa
sitten tehdä kunnolla. Niin ja kannattaa varautua
laskemaan veneensä veteen vasta kesäkuun
loppupuolella.
Jos lasikuiturutto todella iskee, eli rakkuloita
on jo näkyvissä, niin KAIKKI pohjamaali ,
gelgoat, sekä rakkuloiden ympäriltä pehmeä
kuitu on hiottava pois ja rungon pitää kuivua
vähintään koko kesän KATOKSEN ALLA
ennen kolojen kittausta ja epoksimaalausta ja
laskea veteen vasta seuraavana vuonna.
Lyhyemmällä kuivatusajalla ei ole merkitystä
ja koko homma menee hukkaan, eli varaudu
siihen, että yksi purjehduskausi jää väliin. Jos
vene on sisätiloissa ja puhaltimella voi
parantaa kuivatusta, niin on mahdollista
saada vene vesille seuraavaksi syksyksi.
Miksi runkoa pitää koko kesä kuivattaa? Eikö
riitä, että kuivattaa niin kauan, että runko
todetaan kuivaksi, jos se todetaan keväällä
kuivaksi niin miksi ei silloin voisi maalata? Ja
miksi katoksen alla? Pohjaahan on kuitenkin
pestävä vedellä kuivatuksen aikana.
Jos vesi on (vuosien ajan) päässyt
laminaattiin, niin on runko takuuvarmasti
läpimärkä. Jos sitä ei voi sisällä kuivattaa, niin
esim tuollainen puolitonnarin kokoinen
purjevene ei kuivu yhden kesän aikana,
jolleivät olosuhteet ole todellä hyvät (jatkuva
auringonpaiste ja tuuli). Katos tarvitaan, koska
laminaattia suojaava kerros on poistettu,
jolloin sadevesi ja
vuorokausilämmönvaihtelusta aiheutuva
kosteus imeytyy kuituun, eikä se
ymmärrettävästi helpota kuivumista, vai
kuinka? Gelgoatin poistamisen jälkeen vene
pestään huolellisesti MAKEALLA vedellä.
Kuivumisen aikaisesta pesusta en ole kuullut
aiemmin ja luulisi sen sitten entisestään
pidentävän ko. tapahtumaa!
Itse ainakin pesin venettä rungon "kuivumisen"
aikana n. kerran päivässä makealla vedellä
(maalivalmistajan edustajan neuvomana).
Mittareiden mukaan kuivumista myös tapahtui. En
usko, että veneen säilyttäminen peiteltynä on
mitenkään välttämätöntä, lähinnä se tulee
kysymykseen muutamaa päivää ennen maalausten
aloittamista.
Kuivuu 2 viikossa täysin.
Eli mitäs se pohjan kunnostus telakalla oikein
maksaa? Ei varmaan kovin halpaa.