Tuttava palasi Pohjanlahden kierrokselta ja antoi
veneilyvinkkejä. Mieleen jäi erikoinen nimi Iin
Röyttä. Onko tietoja paikasta? Toinen oli Vatunki
ja kolmas Kuuham. Tarkoitus on kierrellä ensi
kesä Pohjanlahtea ja kaikenlaiset satamavinkit
otetaan mielihyvin talteen.
veneilyvinkkejä. Mieleen jäi erikoinen nimi Iin
Röyttä. Onko tietoja paikasta? Toinen oli Vatunki
ja kolmas Kuuham. Tarkoitus on kierrellä ensi
kesä Pohjanlahtea ja kaikenlaiset satamavinkit
otetaan mielihyvin talteen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sijainti Oulusta pohjoisluoteeseen n.30km iso
saari ja ERITTÄIN HYVÄ SUOJAINEN SATAMA, ehkä
parhaita perämerellä. Merikortti 57 näkyy
sijainti.
Saaressa on ainakin kuuden veneilyseuran majat,
Haukiputaan Pursiseura, Haukiputaan Veneilijät,
Oulun Työväen purjehdusseura,Oulun Merenkävijät,
Iin Meriseura ja Metsähallituksen (vuokrattavia)
rakennuksia (toivottavasti nimet tuli oikein).
Sopivaan aikaan kun käy vieraita veneilijöitä
niin useimmat seurat pitävät vieraana ja
tarjoovat ainakin saunomista.
Elokuussa eka viikonloppuna on pidetty tavaksi
tulleet Elojuhlat, jolloin satama on todella
täynnä.
Lisätietoja ja kuviakin löydät ainakin
Haukiputaan Pursiseuran nettisivulta
www.hao.osakk.fi/old/hps/hps.html
Voit tietysti täältä keskustelupalstaltakin
kysellä lisää.
Vatunki on Röytästä pohjoiseen, Kuivaniemessä.
Ihan leppoinen pikku kalasatama. Jonkinlainen
kuppilakin on. Vatungissa on kaunis luonto
(missäpä ei olisi...). Satamapalveluista ei ole
itselläni tietoa, olen käynyt vain AUTOLLA.
(Sorry)
Röytässä on myös Oulun Purjehdusseuran maja
noiden edellä mainittujen lisäksi. Saaressa on
luontopolku, hiljentymispaikka ja vanha
luotsiasema. Satamassa on tilaa n. 100 veneelle.
Elojuhlien aikaan veneitä on jopa 150. Röyttä on
vanha puutavaran lastauspaikka. Info-katoksessa
on kuvia ja tietoja tuolta ajalta. Lastaajien
rakennus on Metsähallituksen vuokrakäytössä kuten
myös luotsila. Luullakseni Iin Röyttä on tätä
nykyä Perämeren käytetyin
matkapurjehduskohde/välietappi.
Vatunki on Kuivaniemen kunnan satama, tilava ja
hyvä satama, jossa on polttoainejakelupaikka,
vesi ja ravintola. Sisäänajo on helppoa hyvien
peilinkien ansiosta ns. uittoväylältä (Kemin ja
Oulun välinen rannikkoväylä). Viime kesänä
Bottnia Eskaderin aikana satamassa oli n. 120
suomalaista ja ruotsalaista venettä yhtä aikaa.
Palvelut pelasivat loistavasti. Satama on hieman
karu, mutta hyvä. Vieraslaituri on tosin ikävästi
lähinnä sataman suuta. Sauna on maksullinen.
Kuuham eli Kohamn on ruotsinpuoleisen Perämeren
kai hienoin luonnonsatama. Se sijaitsee Kalixin
ulkopuolella. Satamassa on Tören venekerhon sauna
ja tukikohta. Kaksi rantautumispaikkaa:
pohjoistuulelle altis venekerhon laituri ja
todella suojaisa ja kaunis laguuni. Paikalliset
kutsuvat vieraat poikkeuksetta saunomaan.
Tervemenoa!
Vatungissa on vierasvenesatama mutta kovin pieni, aisapaikkoja on kymmenkunta ja sähköä saa maista kun on pitkä roikka vähintään 50 m. Paikalla on suihkut ja WC:t sekä pieni kahvila-ravintola joka on auki 12.00-22.00. Valitettavasti koko paikka on kiinni maanantaisin. Lähimmät palvelut löytyy Kuivaniemestä n.12 km päästä.
Vanha aihe, mutta ajankohtainen:
Purjeveneilijät ovat ihan oma kastinsa, sekä Iiläiset. Mikäli siedät molempia, niin ok paikka.
Vielä yksi haittatekijä on joku ihmeen "saari-isäntä" tai mikä lienee heppu, joka luulee omistavansa koko paikan. Aika harva tykkää ko. henkilöstä.
Vanha aihe, mutta ei saari mihinkään lähde.
Mennessäsi Röyttään varaudu Iiläisten, sekä eri venekerhojen kuppikuntien tuijotuksiin ja komenteluihin.
Yksi maailmanvaltias repii kaikkien veneistä peräliput, jos lippu on vähänkään klo.21:00 jälkeen paikallaan.
(Olet esimerkiksi saunassa, tulet veneellesi ja huomaat innokkaan ukon kiipeilevän paskasilla lenkkareilla sinun veneesi kannella ja repimässä perälippua, mahtava tunne)
Yksi ukko seuraa ja vittuilee, jos viet veneen roskia roska-astioihin.
Ei auta edes maksettu roskaroopetarra.
Roska-astiat ovat kuulemma vain koristeita. Tämä kyttää myös veneiden maasähköjohtoja. Tämä mies kaikilla paikallisilla yleisessä tiedossa.
Muutamat kommentoivat hiljaisuudesta, jos jossain veneessä kuuluu ääniä. On kertoja, jolloin porukka on saanut olla kusi sukassa.
Yleiskäytön kesäkeittiörakennus on ja sen käyttöä kyttää se porukka, joka on talkoilla tuon tehnyt kaikkien käyttöön.
Monet ylistävät Elojuhlia kohokohtana:
Ei siellä oikeasti mitään ihmeellistä ole. Paljon ihmisiä omilla veneillään.
Illan mittaan laiturit tulevat täyteen ja ollessasi muualla saatat huomata, että venettäsi siirtelee humalainen"vapaaehtoisporukka", ja tekee tilaa muille . Hieno tunne jälleen ja varsinkin sen jälkeen, kun venettäsi on kolhittu jne.
Jokaisessa seuran mökissä on sauna ja porukka saunoo juhlilla paljon.
Joku saattaa keittää aamukuudelta kalasoppaa ja myydä sitä 10e/ lautanen.
Elojuhlat loppuvat yleensä aikaisin illalla ja alkavat aikaisin aamulla. Sopii eläkeläisille ja aiheuttaa ristiriitoja, kun nuorempi sukupolvi jatkaa juhlintaa myöhään ja nukkuu pitkään.
Röyttään pakkaa jostain syystä ne ihmiset, joiden status muuttuu duunarista johtajaksi, kun astutaan veneeseen.
Tietynlaista tekstiiliurheilua ja arvostelevia katseita on havaittavissa.
Joukosta löytyy niitä tahatonta komiikkaa aiheuttavia ravintolapukeutumisen stereotypioita sikareineen ja kauluspaitoineen, sekä naisia pitseineen.
Saaressa on joka vuosi punkkeja ja saaren ympäri kiertävä polku on hoitamaton.
Yleinen grillikota löytyy, polttopuita siellä ei ole koskaan ja joka vuosi ympäri kotaa löytyy entistä enemmän hiilillä sotkettuja graffitteja, mikä tarttuu vaatteisiin.
Laituripaikoilta näkyy mantere selvästi. Merelle ei juurikaan näe.
Eli paljon löytyy ihmisiä, ketkä haluavat tuolla vapaa-aikaansa viettää.
Röytän juhlat on parissa vuodessa nähty. Parasta siellä on alkukesästä kun saat olla paikalla yksin. Loppukesästä joka viikonloppu on jonkun veneseuran kissanristiäisiä ja laiturit täynnä. Saari-isäntä on vanha ärsyttävä ukko joka käy pimeän aikaan kurkkimassa veneisiin taskulampun kanssa perusteena "Onko kaikki hyvin?". Myös veneitä siirrellään jotta saadaan kaverit viereen jne.
Vatunki on pieni kalanhajuinen satama josta saa vettä, dieseliä ja pitkällä roikalla sähköä. Kauppaan on 20km matkaa ja "ravintola" on auki jos on. Yleensä ei ole. Vieraslaituri on matala joten varaudu keulatikkailla isomman veneen kanssa. Satama on perukasta yllättävän matala ja laitimmaisiin laituripaikkoihin ei kannata köliveneellä mennä.
Kirjoitatko siitä pienestä Iin Röytästä? Torniossakin on Röyttä.