Tänään maailma lopetti pyörimisen, taas. Ollaan lapsettomuudesta kärsivä pariskunta ja yritystä takana useampi vuosi. Mutta parraskuussa pissasin tikkuun elämäni ensimmäisen plussan mikä oli kahden pakastealkion ansiota!! Olin pyörtyä!! Ei ikinä ollu tullu plussaa, ei edes mitään haamuviivoja, ei koskaan, mutta nyt iso ja paksu plussa komeili tikussa!! Oltiin mieheni kanssa niin onnelliset, ja siitä alkoikin onnellinen kausi mikä kesti aina tähän päivään asti... Ollaan käyty yksityisellä hoidoissa ja ensimmäisessä ultrassa käytiin jo rv7, siellä se pieni sydän pompotti ja me ihasteltiin lapsemme ensimmäistä otosta jossa se oli noin sentin mittanen!! Meille tarjottiin tilaisuus uuteen ultraan nyt rv9, jossa karu totuus iski salaman lailla!! Sen pienen sydän ei lyönnytkään enää..!! Kyllä sen tiesin että "hillitse itsesi" ja "mikään ei ole vielä varmaa" heti siitä asti kun plussa tuli, mutta siltikin sitä ehti jo salaa toivoa että josko vihdoinkin olisi meidän vuoro!!! Mutta ei ollut, nyt vaan odotellaan että pääsen kauhusta kankeana kokemaan ensiviikolla lääkkeellisen tyhjennyksen... Se pelottaa mua NIIIN paljon!!!
Mutta kaitpa mekin tästä selvitään.. Jollain keinolla..
Onko täällä muita pakastealkion siirrosta plussanneita ja sitten keskenmenon kokeneita??
Ei muuta kuin Hyvää joulunalus aikaa kaikille kohtalotovereille kaikesta huolimatta, Ehkä meitäkin joskus onnistaa!!!
Mutta kaitpa mekin tästä selvitään.. Jollain keinolla..
Onko täällä muita pakastealkion siirrosta plussanneita ja sitten keskenmenon kokeneita??
Ei muuta kuin Hyvää joulunalus aikaa kaikille kohtalotovereille kaikesta huolimatta, Ehkä meitäkin joskus onnistaa!!!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.