Onko "lomaromansseissa" oikeasti niin paljon pahaa???

Olen vuosi toisensa jälkeen hämmentynyt tästä suorasta vihan määrästä, mitä ilmeisestikin suomalaiset miehet ja naiset tuntevat toisiaan kohtaan, jos puheeksi otetaan ulkomaalaiset suhteet.

Hylätyksi tuleminen, petetyksi tuleminen ja loukatuksi (henkisesti tai fyysisesti) tuleminen ovat tietenkin ihmismielelle sellaisia kokemuksia, että sielukin saattaa vioittua. Jos tällainen kokemus on takana, voi olla vaikea kontrolloida omaa sanallisen purkautumisen tarvettaan.

Mutta tällainen sylkeminen ja päämäärätön pahan olon ulostaminen - luulin, että suomalaiset ovat sivistyneitä. Ja tosiasiahan on, että suomalaisilla on yleisesti ottaen mahdollisuudet ottaa oman elämänsä avaimet haltuunsa. Miksi juuri tätä oman elämän elämistä näin halveksutaan?

Ja nyt tätäkin palstaa - joka koskee sitä olennaista kipupistettä, romantiikkaa ulkomaalaisen kanssa - lueskellessani huomaan, että varsinkin miehet ovat kovia sanoissaan kohdistuen näihin vieraisiin kulttuureihin. Kyllä, nuolia heitellään puolin ja toisin "suomalainen lehmä"=nainen - "suomalainen sika"=mies, mutta en havaitse samanlaista vieraan kulttuurin panettelua naisten puolelta, mitä suomalaiset miehet tällä palstalla harrastavat.

Ehkä sheriffi pyyhkii naisten "thaikkunais-arvostelut" pois. ? Tai sitten suomalaiset naiset eivät koe samanlaista "vihaa" näitä eri kulttuurissa kasvaneita vähäosaisempia naisia kohtaan.

Ehkäpä miesten on vieläkin, tässä evoluution vaiheessa, vaikeampi hyväksyä ulkopuolelta tulevaa tungettelijaa.

Joka tapauksessa, syvä on viha, mitä täällä viljellään. Toinen toisiaan kohtaan, toisia kulttuureja ja jopa toisia (eittämättä arvostelijalleen vieraita) uskontoja kohtaan.

No, nimettömänä, näin vaarattomasti on tietenkin hyvä purkaa turhautumiaan ja aggressioitaaan.
Mutta silti.