Olen reilu parikymppinen nainen, ja siitä on suurin piirtein kymmenen vuotta, kun vuosia vanhempi isoveljeni hyväksikäytti minua. En muista, kuinka se alkoi, mutta muistan paljon erilaisia tilanteita.
Isoveljeni oli erittäin hyvä manipuloimaan minua mukaan juoneen, enkä koskaan uskaltanut kertoa vanhemmilleni. Hän uhkaili ja kiristi erilaisilla asioilla, jos kertoisin.
Tätä kesti yhteensä 2-3 vuotta, olin tuolloin 8-11-vuotias.
Muistan, kuinka veljeni tuli öisin koskettelemaan minua, kun olin nukahtanut.
Se oli hirvittävää, enkä osaa kuvailla sitä häpeän määrää, mitä koin lapsena.
Joskus onnistuin lukkimaan itseni vessaan tai keplottelemaan tilanteen niin, että vältyin hyväksikäytöltä, harvemmin kuitenkin.
Hyväksikäyttö oli henkistä sekä fyysistä, veljeni vähätteli ja haukkui minua päivittäin. Hän pakotti minut molemminpuoliseen suuseksiin, ja kosketteli alapäätäni.
Nyttemmin olen alkanut käydä terapiassa, ja syön masennuslääkkeitä. Rakastan maailmaa, ja tiedostan sen kuinka hyvä ja paha tämä paikka voikaan olla. Yritän kovasti puskea eteenpäin, mutta muserrun joka kerta, kun en vain jaksa elää.
Kerroin äidilleni asiasta kolme päivää sitten, asia, jota eniten häpesin ja varjelin. Äitini on hyvin järkyttynyt. En edes tiedä tarkalleen, mitä kaikkea hänen päässään liikkuu, syyllisyyttä ja vaikka mitä.
Toiveenani kuitenkin on, että äitini pitäisi tämän asian minun ja hänen välisenään.
En vaan kykene siihen, että asia revittäisiin uudelleen auki.
Tiedän, että säästän sadistisen ja mahdollisesti pedofiliaan taipuvaisen isoveljeni pälkähästä, mutten tee tätä hänen vaan itseni vuoksi.
Sain suuren taakan pois jo äidilleni kertomalla, ja käsittelen asiaa parhaani mukaan terapiassa.
Mutta olenko lopun elämääni avuton, onneton, ja ennenkaikkea masentunut?
Olisi kiva kuulla kohtalotovereiden selviytymistarinoita tai mahdollisia neuvoja. ( Mikäli hyvin hyvin suuri sääli, jos joku muukin on joutunut kokemaan saman surkean kohtalon:( )
Isoveljeni oli erittäin hyvä manipuloimaan minua mukaan juoneen, enkä koskaan uskaltanut kertoa vanhemmilleni. Hän uhkaili ja kiristi erilaisilla asioilla, jos kertoisin.
Tätä kesti yhteensä 2-3 vuotta, olin tuolloin 8-11-vuotias.
Muistan, kuinka veljeni tuli öisin koskettelemaan minua, kun olin nukahtanut.
Se oli hirvittävää, enkä osaa kuvailla sitä häpeän määrää, mitä koin lapsena.
Joskus onnistuin lukkimaan itseni vessaan tai keplottelemaan tilanteen niin, että vältyin hyväksikäytöltä, harvemmin kuitenkin.
Hyväksikäyttö oli henkistä sekä fyysistä, veljeni vähätteli ja haukkui minua päivittäin. Hän pakotti minut molemminpuoliseen suuseksiin, ja kosketteli alapäätäni.
Nyttemmin olen alkanut käydä terapiassa, ja syön masennuslääkkeitä. Rakastan maailmaa, ja tiedostan sen kuinka hyvä ja paha tämä paikka voikaan olla. Yritän kovasti puskea eteenpäin, mutta muserrun joka kerta, kun en vain jaksa elää.
Kerroin äidilleni asiasta kolme päivää sitten, asia, jota eniten häpesin ja varjelin. Äitini on hyvin järkyttynyt. En edes tiedä tarkalleen, mitä kaikkea hänen päässään liikkuu, syyllisyyttä ja vaikka mitä.
Toiveenani kuitenkin on, että äitini pitäisi tämän asian minun ja hänen välisenään.
En vaan kykene siihen, että asia revittäisiin uudelleen auki.
Tiedän, että säästän sadistisen ja mahdollisesti pedofiliaan taipuvaisen isoveljeni pälkähästä, mutten tee tätä hänen vaan itseni vuoksi.
Sain suuren taakan pois jo äidilleni kertomalla, ja käsittelen asiaa parhaani mukaan terapiassa.
Mutta olenko lopun elämääni avuton, onneton, ja ennenkaikkea masentunut?
Olisi kiva kuulla kohtalotovereiden selviytymistarinoita tai mahdollisia neuvoja. ( Mikäli hyvin hyvin suuri sääli, jos joku muukin on joutunut kokemaan saman surkean kohtalon:( )
Vastaukset 8
Vanhimmat
mutta mielestäni sinun PITÄISI tehdä rikosilmoitus hänestä, vaikka aikaa onkin kulunut jo. Joku vanhenemisaika on, mutta silti, ainakin olet tehnyt kaikkesi saadaksesi oikeutta ja korvauksia. Tämäkin voi parantaa itsesi masennuksesta. Veljesi voi jatkaa tekojaan ja hyväksikäyttää muita, jos häntä ei pysäytä.
En ole terapeutti, mutta mielestäni masentuneet ihmiset eivät usein ole puolustaneet itseään, eli tulisi vaatia veljesi tilille; ja antaaa hänen kuulla kunniansa. Jos lakaiset asian maton alle ja yrität unohtaa, et saa purettua vihaasi ja raivoa häntä kohtaan, se voi aiheuttaa masennusta.
Teille tulee varmaan kiva Joulu?
"mahdollisesti pedofiliaan taipuvaisen isoveljeni pälkähästä"
Niin minkäs ikäinen veljesi oli tuolloin? Eli kuinka paljon sinua vanhempi? Vuoden pari?
"molemminpuoliseen suuseksiin"
Oletko itsekin kenties "pedofiiliaan taipuvainen" kun otit suihin veljeltäsi joka oli lapsi?
En ole kokenut samalaista kuin sinä, mutta olen joutunut myös seksuaalirikoksen uhriksi. Minun oli ihan pakko kirjoittaa sinulle, kun näin tuon tekstin "Hauskaa Joulua teidänkin perheelle". Teksti oli niin järkyttävä, että sinun on varmaan mahdotonta olla ahdistumatta. Mä en tiedä, että mitä mieltä mä olen tollaisista idiooteista. Välillä ajattelen, että tollasethan saattaa olla vaan tyhmiä, mutta kyllä mä luulen, että ne on tyhmyyden lisäksi myös ilkeitä. No, onhan se aika säälittävää, että elämässä ei ole mitään sisältöä, pitää roikkua täällä keskustelupalstoilla, vaikka itsellä ei ole mitään järkevää syytä olla täällä.
Paljon, paljon voimia!!!!! Mäkin käyn terapiassa ja syön mielialalääkkeitä. Sertralin on auttanut minulla erittäin hyvin.
Voisko sinunkin ahdistus johtua siitä että häpeät omaa seksuaalisuuttasi?
Huomaan usein että nuorena tytöt ovat harrastaneet jos jonkinlaista seksuaalista kanssa käymistä,
mutta kun heistä tulee äitejä niin heitä alkaa ahdistaa oma seksuaalinen käyttäytymisensä nuorena.
Päästäkseen tästä ahdistuksesta, äidit ulkoistavat seksuaalikäyttäytymisensä johtumaan jostain toisesta
henkilöstä. "Minut raiskattiin, minua käytettiin seksuaalisesti hyväksi," jne...
Miksi koette oman seksuaalisen (ehkä moraalittomankin) käytöksen niin hirvittävänä,
ettette kestä sitä aikuisena ja varsinkin äitinä? Onko syynä pelko oman lapsenne vastaavasta
seksuaalisesta käyttäytymisestä?
Ikäväkseni olen huomannut että yhä nuoremmat tytöt käyttäytyvät todella oksettavan vapaamielisesti
seksuaalisesti. Jopa 13-14 vuotiaat tytöt kilpailevat sillä kuka heistä on ottanut useimmin suihin joltain tyypiltä jonka kanssa he eivät edes seurustele. Eräänkin kerran jouduin kuuntelemaan kuinka hyvin nuoret tytöt humalassa vertailivat päivän kokemuksiaan siitä kuka oli mikälaista seksiä harrastanut liikekeskuksessa olleiden mamu-miesten kanssa. Tytöt kävivät paikkallisessa vessassa "hoitamassa hommat" mamujen kanssa. Kuulin kuinka mamut huutelivat humalaisille tytöille että mamuilla on heille viinaa. Mamut itse eivät tuntuneet olevan humalassa. Osa tytöistä tuskin pysyivät pystyssä, mutta siitä huolimatta, heidän mennessä vessaan, joku mamu miehistä meni sinne hänen kanssaa. Jälkeen päin vessasta löytyi käytettyjä kortsuja. (Mikä on sinänsä hyvä asia että tajusivat edes käyttää kortsua!) Soitin välittömästi Paussiin (paikallinen sossu) mutta siellä he sanoivat ettei ole resursseja puuttua joka viikonloppuiseen ongelmaan. Tytöt siis tänäkin päivänä hommaavat samaa? Olisikin mielenkiintoista tietää kuinka monta näistäkin tytöistä vuosikymmeniä myöhemmin naimisiin mentyään ja äidiksi tultuaan, alkaa väittää mamujen käyttäneen heitä hyväksi? Joo tiedän että te sanotte "niinhän ne käyttikin tyttöjä hyväksi". Totta, mutta tyttöjen OMALLA SUOSTUMUKSELLA.
Parasta mitä voitte tehdä on kasvattaa omat lapsenne siten etteivät he tee pahaa toisille, eivätkä suostu itse "huoraamaan", vaan arvostaisivat itseään ihmisinä ja naisena.
Vastasit nyt ihmiselle, kuka on ahdistunut, ja joka on kokenut lapsena seksuaalista hyväksikäyttöä, ja vielä sukulaisen taholta. Tämä sinun vastaus ei sopinut alkuunkaan vastaukseksi aloittajalle. Muista aloittaja oli LAPSI. Kannattaisi ottaa vähän selvää lainsäädännöstä ennen kuin osoittaa täällä palstalla tyhmyyttään
KUINKA vanha veli oli.Alle 15v voi käyttää hyväkseen eikä mitään sanktioita tule jos ei heti kiinni jää(sossutantat).Vuosien jälkeen ei mitään edes poliisi tutki ikinä.Jos oli 15v ---v niin voidaan tutkia,jos rikos ei ole vanhentunut 5 tai 10 v.Alle 15v ei ole pedofiili.
"Alle 15v ei ole pedofiili."
Pedofiili on henkilö jonka seksuaalinen kiinnostus suuntautuu alle murrosikäisiin lapsiin,
eli siis alle 10-11-vuotiaisiin. Jos 14-vuotias kiihottuu alle 10-vuotiaista lapsista, niin kyllä
sekin on pedofiili. Se on täysin eriasia ettei sitä voida tuomita oikeudessa lapsen seks.hyväks.käytöstä.
Pedofiili EI ole yhtäkuin lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö!!!
Tapahtumista on siis jo kymmenisen vuotta? Eli 2000-luvun alku?
Taitaa olla jo vanhentuneet mahdolliset rikokset?