Piirustuksia suomalaisita puuveneistä on melko
hankalaa saada (ilmaiseksi). Syitä on useitakin,
mutta tässä päällimmäiset:
1. Vanhat mestarit eivät juurikaan piirtäneet
veneitä mittakaavassa, vaan veistetystä
puolimallista (yleensä 1:10) tehtiin suoraan
linja- ja kaaripiirustukset 1:1 suhteessa
veistämön lattiaan tai pahville. Toimenpidettä
kutsutaan uloslyönniksi tai loftaukseksi. Näitä
1:1 piirustuksia saattaa vielä veistämöiden
vinteiltä löytää, mutta niitä ei yleisesti ole
dokumentoitu.
2. Vanhojen mestareiden malleilla on
tekijäoikeudet suvun hallussa ja sieltä ei saa
lupaa mihinkään kopiointiin tai piirustusten
laatimiseen. Jos tällaisista tehtäisiin
piirustuksia, kenelle kuuluisi palkkio?
3. Vanhat kalastukseen ja rahdin kuljettamiseen
käytetyt työvenetyypit eivät yksinkertaisesti
toimi huviveneinä muuten kuin
poikkeustapauksissa. Esim. paljon haikailtu
pellinkiläinen on luonteeltaan liian kiikkerä ja
menettää vauhtiominaisuutensa lomakuormasta,
summalainen ja luvialainen taas ovat liian
hitaita nykyihmiselle.
4. Uusia suomalaisia puuvenepiirustuksia ei ole,
koska niistä ei haluta maksaa mitään. Suomen
markkinat ovat niin pienet, ettei osaavan
suunnittelijan kannata piirtää niitä ilman
kustantajaa. Piirustuksia pitäisi myydä useita
satoja, että piharakentajan (lue pers'aukisen
kitupiikin) hyväksymä hinta (kopiointikulut, n.
100 mk) olisi mahdollinen. Suomalainen rakentaa
mieluummin parinsadan tonnin tarpeista
sadantonnin veneen kuin maksaa kymppitonnin
toimivasta suunnitelmasta ja voisi saada
kolmensadan tonnin veneen. Vastaavasti jenkeistä
piirustuksia on saatavana, koska siellä
kustantajat uskovat rakentajien maksuhaluun ja
markkinat ovat laajemmat.
5. Venealan lehdet (tai mitkään muutkaan
organisaatiot) eivät uskalla kustantaa ja tilata
suunnittelijoilta myytäväksi tarkoitettuja
piirustuksia.
6. Ammattitaitoinen suunnittelija ei halua
tuhlata viikon, kuukauden (tai koosta riippuen
kuukausien) työaikaa siihen, että mahdollisesti
joku kymmenen piharakentajaa haluaisi tehdä juuri
tämän veneen. Paljonko sinun työnantajallesi
maksaa sinun viikon (kuukauden) työpanoksesi?
7. On totta, että nykyaikaisilla
tietokoneohjelmilla voi piirtää veneen
linjapiirustuksen tunnissa. Mutta se, toimiiko
kyseinen vene halutulla tavalla vai ei, tuskin
riippuu siitä tietokoneohjelmasta.
Linjapiirustusten lisäksi tarvitaan
rakennepiirustuksia paljon muita dokumentteja
(eteenkin , jos vene myydään alle 5 vuoden
kuluessa vesillelaskusta).
Valitettavasti piirustusten kysely ja kysyntä ei
ole sama asia. Todellista kysyntää syntyy vain,
kun ostohalua löytyy. Tällöin taatusti syntyy
myös tarjontaa.
hankalaa saada (ilmaiseksi). Syitä on useitakin,
mutta tässä päällimmäiset:
1. Vanhat mestarit eivät juurikaan piirtäneet
veneitä mittakaavassa, vaan veistetystä
puolimallista (yleensä 1:10) tehtiin suoraan
linja- ja kaaripiirustukset 1:1 suhteessa
veistämön lattiaan tai pahville. Toimenpidettä
kutsutaan uloslyönniksi tai loftaukseksi. Näitä
1:1 piirustuksia saattaa vielä veistämöiden
vinteiltä löytää, mutta niitä ei yleisesti ole
dokumentoitu.
2. Vanhojen mestareiden malleilla on
tekijäoikeudet suvun hallussa ja sieltä ei saa
lupaa mihinkään kopiointiin tai piirustusten
laatimiseen. Jos tällaisista tehtäisiin
piirustuksia, kenelle kuuluisi palkkio?
3. Vanhat kalastukseen ja rahdin kuljettamiseen
käytetyt työvenetyypit eivät yksinkertaisesti
toimi huviveneinä muuten kuin
poikkeustapauksissa. Esim. paljon haikailtu
pellinkiläinen on luonteeltaan liian kiikkerä ja
menettää vauhtiominaisuutensa lomakuormasta,
summalainen ja luvialainen taas ovat liian
hitaita nykyihmiselle.
4. Uusia suomalaisia puuvenepiirustuksia ei ole,
koska niistä ei haluta maksaa mitään. Suomen
markkinat ovat niin pienet, ettei osaavan
suunnittelijan kannata piirtää niitä ilman
kustantajaa. Piirustuksia pitäisi myydä useita
satoja, että piharakentajan (lue pers'aukisen
kitupiikin) hyväksymä hinta (kopiointikulut, n.
100 mk) olisi mahdollinen. Suomalainen rakentaa
mieluummin parinsadan tonnin tarpeista
sadantonnin veneen kuin maksaa kymppitonnin
toimivasta suunnitelmasta ja voisi saada
kolmensadan tonnin veneen. Vastaavasti jenkeistä
piirustuksia on saatavana, koska siellä
kustantajat uskovat rakentajien maksuhaluun ja
markkinat ovat laajemmat.
5. Venealan lehdet (tai mitkään muutkaan
organisaatiot) eivät uskalla kustantaa ja tilata
suunnittelijoilta myytäväksi tarkoitettuja
piirustuksia.
6. Ammattitaitoinen suunnittelija ei halua
tuhlata viikon, kuukauden (tai koosta riippuen
kuukausien) työaikaa siihen, että mahdollisesti
joku kymmenen piharakentajaa haluaisi tehdä juuri
tämän veneen. Paljonko sinun työnantajallesi
maksaa sinun viikon (kuukauden) työpanoksesi?
7. On totta, että nykyaikaisilla
tietokoneohjelmilla voi piirtää veneen
linjapiirustuksen tunnissa. Mutta se, toimiiko
kyseinen vene halutulla tavalla vai ei, tuskin
riippuu siitä tietokoneohjelmasta.
Linjapiirustusten lisäksi tarvitaan
rakennepiirustuksia paljon muita dokumentteja
(eteenkin , jos vene myydään alle 5 vuoden
kuluessa vesillelaskusta).
Valitettavasti piirustusten kysely ja kysyntä ei
ole sama asia. Todellista kysyntää syntyy vain,
kun ostohalua löytyy. Tällöin taatusti syntyy
myös tarjontaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Mainitsemasi seikat pätevät pääpiirteittäin
kaikessa suunnittelutyössä.
Puuveneen rakentaminen tai rakennuttaminen on
toki hatunnoston arvoinen asia. Suunnittelutyön
osuus täytyy kuitenkin sisältyä budjettiin, kuten
muussakin rakentamisessa.
mutta en malta olla "mainostamasta" linkkiä,
jonka löysin vahingossa etsiessäni vuoden 79
Fastnet-katastrofin tietoja.
"www.dixdesign.com" suunnittelee aivan
upeita vaneriveneitä. Heidän 26 jalkaista
malliaan pidettiin esimerkkinä turvallisesta
purjeveneestä eräässä stabiliteettiä
käsittelevässä artikkelissa. Kannattaa tsekata!
Piirustuksia ja valmiita rakennussarjoja, sekä
erinomaista tietoa epokseista (hintoineen)
saa osoitteesta "www.wwnet.fi/corebros".
Kannattaa tarkistaa, varsinkin niiden, jotka
haluavat tietoa epokseista.
Yhdyn täysin herra .tep'
Jos puuveneen rakentamista vertaa
johonkin vaneri häkkyrän tekoon. Vituttaa.
Taito on harvoilla tallella.
Ymmärtäisivät ottaa asianomaisen hinnan.