Hei, oon 14v. tyttö, tunnen itseni masentuneeksi, ja terkkarikaan ei nyt ole koko totuutta kuullut, mitä jos niin käy lääkärissä? Että alan muuttaa asioita positiivisemmaks, mulla on vähän tapana, kun vähättelen näitä mun juttuja, vaikka ne sinänsä mun elämää haittaakin....olisikohan mas.lääke ok vaih.ehto(?), juttelukin vois olla ihan okei, (vai kenteis molemmat?),mutta "avautuminen" muille ja ylipäätäänsäkin jutteleminen mun asioista on mulle tosi vaikeaa en tiedä miten se sitten auttais. Vanhemmille en ole kertonut tästä. Joskus tuntuu aika normaalilta, mut sit yleensä vaan masentaa, ja väsyttää yms...en ole käynyt lääkärissä, joten pitääkö saada lääkäriltä joku resepti että saa apteekista hakea masennuslääkettä?
Ja antaaks ne ees tän ikäsille? ;S
(jos ne ei diagnisoi mitn. ni voinko silti saada, kun uskon ettei ne mulle mitään diagnisoi, ja kaikki vaan laitetaan murrosiän piikkiin...)
Ja antaaks ne ees tän ikäsille? ;S
(jos ne ei diagnisoi mitn. ni voinko silti saada, kun uskon ettei ne mulle mitään diagnisoi, ja kaikki vaan laitetaan murrosiän piikkiin...)
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suosittelen, että pyydät päästä koulukuraattorin puheille.
Siellä täytätte mielialakyselyn ja voit saada lähetteen johonkin esim. nuorisopsykiatrian poliklinikalle.
Siellä sitten asiaa tutkitaan tarkemmin ja katsotaan onko esim. lääke tai terapiatarvetta.
Vanhemmille tosiaan pitää yleensä kertoa asiasta jos lähete tehdään.
*siis koulukuraattorin TAI mielummin koulupsykologin
Juu näin meni minullakin että pääsin kuraattorin kautta nuortenpsykologin kanssa juttelemaan 14v. Ja tein masennustestin. Kannattaa tosiaan kuraattorin kautta kysyä tuota jutteluapua.
Tuosta lääkityksestä en tiedä, minulle olisi kirjoitettu ensimmäisen kerran 16-vuotiaana. :|
Olin kyllä masentunut jo 14-vuotiaana. Ehkä kannattaa kokeilla varata aika myös terveyskeskukseen lääkärille ja jutella asiasta?
Ehdotan, että sano ei masennuslääkkeille. Ne ei ratkase sun ongelmia. Sä voit syödä niitä vaikka kuinka monta purkillista ja tuntea olos hetkellisesti paremmaks. Mutta ne ei poista sitä tosiasiaa, että elämässä on jotain pielessä. Ne ei auta toipumaan huonoista kokemuksista ja muuttamaan elämänasennetta positiivisemmaks. Kannatan sitä vaihtoehtoa, että puhut jollekkin asiantuntijalle.
vastaajille. Kouluterv.hoitajan kanssa tein jo mas. testin pisteet oli yli kolmenkymmenen, mutta minulla on tapana vähätellä omia juttujani ja tavallaan käänsin kaiken "paremmaksi".. /:
Nyt tietenkin harmittaa...
todellakin varo lääkkeitä!! ite olin niin masentunu et olin valmis kokeilee mitä tahansa ja sit tuli cipralex jota käytin puol vuotta ja lopetin ite väkisin (vaikka ei sais) koska olo ei parantunu mut tuli 30kiloo lisää painoa vaikka ruokahalut oli tipotiessään. nyt jälkeenpäin ei jaksa ees kouluun kävellä ku on fyysisesti liian rankkaa. ehkä ens syksynä uudestaa....