TURHA VIEDÄ VENEITÄ POIS VEDESTÄ TALVEKSI.
SILLOIN ON TILAA ULAPALLA SEILATA.
AVOVENE PIENI BUSTER ON KOVA SANA AAVALLA
ULAPALLA KUN OIKEIN TUULEE JA PAKKASTA ON -20 JA
RAPIAT PÄÄLLE!
SILLOIN ON KIVA LUUKUTTAA TÄYSILLÄ VASTEN AALTOJA!
JOSKUS INNOSTUN PAINELEMAAN SUORAAN RUOTSIIN ASTI.
VÄLILLÄ LYÖN ANKKURIN POHJAAN JA SYÖN
MAKKARAVOILEIPIÄ, SINAPPIHUNTU YLLÄ. JA KOHTA
TAAS KAASU POHJAAN!
SILLOIN ON TILAA ULAPALLA SEILATA.
AVOVENE PIENI BUSTER ON KOVA SANA AAVALLA
ULAPALLA KUN OIKEIN TUULEE JA PAKKASTA ON -20 JA
RAPIAT PÄÄLLE!
SILLOIN ON KIVA LUUKUTTAA TÄYSILLÄ VASTEN AALTOJA!
JOSKUS INNOSTUN PAINELEMAAN SUORAAN RUOTSIIN ASTI.
VÄLILLÄ LYÖN ANKKURIN POHJAAN JA SYÖN
MAKKARAVOILEIPIÄ, SINAPPIHUNTU YLLÄ. JA KOHTA
TAAS KAASU POHJAAN!
Vastaukset 78
Vanhimmat
käytätäkö mieluummin pakkas- vai nuoskakelin
potkuria koneessa? minusta kuitenkin teräspotkuri
on paras. ei haittaa vaikka jäällä ei aina olisi
luntakaan, hyvin pitää ja kestää. talviveneily
kunniaan!
roiskuvan ja satavan veden kanssa joka jäätyy
hyvin nopeasti veneeseesi ja painoa tulee aika
nopsaan paljon lisää??
Älä kiinnitä pikku seikkoihin huomiota.
EI OLE EHTINYT VESI JÄÄTYÄ VISIIRIIN KUN VAUHTI
ON NIIN KOVA. VESIPISARAT VAAN SINKOILEE JA
KIMPOILEE VENEEN KYLJESTÄ. EHKÄ SIIHEN AUTTAA
SILIKONIVAHA JOLLA OLEN VENEEN STYYRPUURIN JA
PAAPUURIN KIILLOTTANUT KESÄLLÄ. SE TOIMII VETTÄ
HYLKIVÄNÄ PINTANA. MOOTTORI TOIMII
MOITTEETTOMASTI KOVILLA PAKKASILLA KUN KAADAAN
JERRY-KANNUSTA NOKALLISEN TÄRPÄNTTIINI-
KEROSIINISEOSTA SUORAAN KAASUTTAJAAN ENNEN
STARTTAUSTA. JOSKUS KUN OIKEIN INNOSTUN
LUUKUTTAMAAN PITKIN AAVAA ULAPPAA EN HUOMAA AJAN
KULUA OLLENKAAN. PAINAN VAAN TUKKA PUTKELLA
MENEMÄÄN. BUSTER ON SEN VERRAN KEVYT ETTÄ SE
HYPPÄÄ JÄIDEN YLI JOS MERELLÄ AJELEHTII
IRRALLISIA JÄÄLAUTTOJA.
Mä tahdon mukaan. Tykkään talvesta ja veneilystä
ja hiihdosta - voisitko vetää mua
mutkamäkisuksineni. Voitais tehdä joskus kierros
vaikkapa Hesan ja Turun satamissa ja muissakin
kivoissa paikoissa.
Kuinka paljon tarvii ottaa leipää ja makkaraa
mukaan, kun ylittää Kihdin talvella.
Talviveneilyssä on sekin hyvä puoli, että sitten
kun pääsee Maarianhaminaan, voisi kuvitella
satamasta löytyvän tilaa, vaikka kyllä mä
mieluummin olen noissa luonnon satamissa.
Onko muuten talvella parempi pitää lippaa eteen-
vai taaksepäin?
koitetaan tavata jossakin vaikkapa Hangon
satamassa tuossa joulukuun loppupuolella, niin
katsotaan mihin päin lähdettäisiin.
Talvitorkkuja kaikille veneilijöille!
Aina pummaamassa mekkeen, muka kiinnostuneena
veneilystä. Todellisuudessa odotta vain että
nukahdat, ja silloin tekee temput.
Niin ku mulle kävi matkalla Tallinnaan kesällä.
Kyllä sullakin Jurputtaja oli hauskaa siellä
Piritan laiturilla ja altaassakin. En vaan
meinannut jaksaa nostaa suo veneeseen sieltä
altaasta. Voitais taas mennä käymään. Lähtisitkö
meidän knssa talviveneilyretkelle - voitais
sitten jossakin luonnonsatamassa katsella kukkia
ja mehiläisiä (jää- sellaisia)?
En mä mitään pahaa tarkoittanut siellä
Tallinnassakaan, mut ku meillä oli niin kivaa -
muistako?
Voitais lähteäkkin, rupee oleen paikat taas
kunnossa.
KATTELE SIELTÄ RANNALTA KUN MÄ AJELEN ULAPALLA.
JOS HALUT KYYTIIN NIIN HEILUTA VIHREETÄ LIPPUA
RANNALLA, NIIN MÄ KURVAAN BUSTERILLA SUN NENÄN
ETEEN. TAI LAITA VANHAT KALSARIT LIPPUTANKOON
NIIN MÄ NÄEN KAUEMMAKSIKIN SUN MERKIN. MULLA ON
KOSSUPULLOSSA MAITOO JA MAKKARAVOILEIPIÄ. NIITÄ
RIITTÄÄ KUMMALLEKIN. JÄLKIRUOAKSI MULLA ON
JÄÄPUIKKOJA. NIITÄ ON KIVA IMESKELLÄ KUN
LUUKUTTAA ULAPALLA PELLIT AUKI. NÄHDÄÄN!
Niin mä teenkin. Mutta kumpaan käteen mä sen
lipun sidon? Voisin tietenkin laittaa kukan
läpeen, niin se toimis sellaisena salaisena
vinkkinä et mä olen just mä eikä kukaan muu yritä
mun paikalle sun kyytiis.
Minuista on tosi kiva, kun sä annat mun juoda sun
maitopullosta. Aattele kuinka ihmiset katselee
rannalta kateellisena kun me luukutetaan tuolla
aavalla myrskyisällä merellä ja juodaan maitoo ja
syödään makkaraa - sää toisesta päästä ja mää
toisesta päästä ja site kun se makkara loppuu,
niin me luukutetaan lujaa kohden auringonlaskua
ja kikki sokaistuu, kun me painutaan
aurigonsiltaa kohden huimia seikkailuja.
Et kai sä ole ton Jurputtajan vaimo?
Itellä käytän Michelinin SM-potkuria siinä on
nastat nahkaremillä kiini ja vakiovarusteisiin
kuuluvat ketjut kannattaa pitää aina megessä pahan
paikan tullen.
Talviveneilyssä on todellista vapauden tuntua,
suosittelen. 10 bofoorin pasaati ei paljon nosta
kinosta ja uppoovarunkonen pulsaveneeni liukuu jo
puolikaasulla. Merimerkeistä ei tartte välittää,
ainoostaan jääkarhu- ja eskimovaaran kohdalla
kannattaa ottaa vähän vaakanopeutta
pois.
Pilkkijät joskus heiluttaa suljetulla
avokämmenellä ja narisee kun ajan kuulemma liian
läheltä ohi ja pöllytän lunta niiden päälle niin
että termari kaatuu ja siima katkee.
Olen myös havainnut pientä laiskuutta vai onko se
yrittäjähengen puutetta saariston
palvelusatamissa. Hieman on heikossa ja harvassa
palvelut, mutta hintaansa nähden kuitenkin
riittävät.
SIINÄ EI EHDI PALJON RUORIA KÄÄNTÄÄ KUN OIKEIN
KUNNOLLA LUUKUTETAAN! AALTOJA PÄIN VAAN NIIN ETTÄ
TUKKA PÖLISEE! KOSSUPULLON KORKKI VAAN PITÄÄ PANNA
KIINNI ETTEI SINNE MEE KALOJA. MULLA ON
SIVUVAUNUKIN SIIHEN VENEESEEN VALMIINA, SEMMONEN
TORPEDOMALLI/SUKKULA, JOS HALUAT ISTUA SIINÄ
VÄLILLÄ, KUN OIKEIN KUNNOLLA LUUKUTETAAN. SE ON
SOPIVALLA KORKEUDELLA JOS HALUAT SAMALLA IMEÄ MUN
MAKKARAVOILEIPÄÄ KUN ULAPALLA VIILETETÄÄN.
Voihan pakana – mä luin ensin, ettei paljon ehdi
ruokia kääntää. mutta sehän olikin ruoria. Ei
sitäkään kyllä paljon käännellä, koska mehän
mennään vain eteenpäin. Mä en kyllä osaa juoda
edes maitoa korkinläpi, paitsi silloin uhan
pienenä mulle annettiin sellaisen hassun
kumikorkin läpi jotakin maidon tapaista. Kaloja
en tykkää juoda, mutta syön kyllä sujuvasti,
joten ei ole suuri ongelma, jos joku pakastekala
lentää kyytiin.
Minusta olisi todellakin kiva istua siinä sun
torpedon päällä varsinkin just silloin, kun
oikein kunnalla luukutetaan pitkin rannatonta
avaa – vain me kaksi. Siitä makkaravoileivästä mä
en tiedä vielä sanoa mitään. Jos poiketakaan
Piritassa jossakin vaiheessa ja siellä ei oo mun
kavereita – tarkoitan Jurputtajaa, Danielia ja
Merineeroa, niin otetaan siellä makkaraleivät.
Mä olen ajatellut, että pidän tuota joululomaa
jonnekin Juhannukseen asti ja oon koko ajan sun
kanssa. Sitten kun taas meri sulaa eli tulee
sellaiseksi notkeaksi ja liikkuvaksi että kaikki
veneilijät lähtee merelle ja rupeavat haukkumaan
toisiaan siitä että toiset heiluttaa merta niin
ettei saa kahvettakaan juoduksi, tai se roiskuu
(meri) niiden päälle, niin me voitais tulla
rantaan paklaamaan sitä sun ihanaa venettä ja
sitä sivutorpedoa. Ne on kuitenkin varmaan melko
huonossa kunnossa talven jäjiltä.
Onko sulla siinä veneessä lämpökaappia, että
saatais kaljat pysymään sulana! Mä en oikein
tykää nimittäin kaljasta, jos sitä joutuu imeen
niin kuin jotakin jääpuikkoa. Kuivakäymälä voisi
kanssa olla mukava, jos satutaan puhumaan kuivia.
Mehän voitais kirjoittaa sellainen hurja
seikkailukirja vähän niin kuin se yksinpurjehtija
joka purjehtii aina jonkun kanssa ja töppäilee
siellä sun täällä. Sitten me voitais rahoittaa
meidän seuraava suuri seikkailu ja lähtee vaikka
vähän kauemaksi.
Palataan asiaan!
OLITKO SIELLÄ? NIEMEN KÄRJESSÄ VILKUTTAMASSA? KU
EN NÄHNYT MITÄÄN KU TAIVAALTA SATOI LOSKAA JA
MULLA EI OO VENEESSÄ TUULILASINPYYHKIJÖITÄ. KU EI
MULLA OO PALJO JÄLJELLÄ SIITÄ VISIIRISTÄKÄÄN.
PERSKULES KU LUUKUTIN NASTA LAUDAS JA SUMUA JA
HÄRMÄÄ SATOI TAIVAALTA NIIN EN NÄHNYT MISSÄ ALKAA
MAA JA MIHIN LOPPUU MERI. SITTEN JO KOLAHTIKIN.
JA HIRVEÄ ILMALENTO. JA IKKUNAN KILINÄ JA KOLINA.
KUN SUMU HÄLVENI TAJUSIN ISTUVANI SATAVUOTIAAN
MUMMON SYLISSÄ KEINUTUOLISSA JOSSAIN PIRTISSÄ JA
VENE NÄYTTI OLEVAN PARVEKKEELLA. OLIN TULLUT
IKKUNAN LÄPI NIIN ETTÄ SUHAHTI. MOOTTORIKIN VIELÄ
SURISI JA MUMMO KYSYI ETTÄ "KAHVINKEITINKÖ SE
SIELLÄ PARVEKKEELLA RUTISEE?" MINÄ SANOIN ETTÄ EI
KUN SE ON TUO MINUN BUSTERI JA PITÄIS VARMAAN
JATKAA MATKAA ETTEI TUU PUKAMIA. LÄMMIN MUMMO
OLI, VILTTI HARTEILLA JA KAIKKI. AIKANI BUSTERIA
PARVEKKEELTA ALAS LASKIN, MUMMOLTA SAIN LAINAKSI
PARI LAKANAA, MUTTA PITUUS EI PIISANNUT KUN OLIN
KAHDEKSANNESSA KERROKSESSA. SITTEN NE JO
KATKESKIN. JA VENE TIPPUI SUORAAN KAIVOON KUN
KANSI OLI AUKI REMONTTIMIEHILTÄ. MINÄ ÄKKIÄ
PERÄÄN JA KYYTIIN JA LUUKUTIN KAIVOA PITKIN
POHJAVESIÄ PITKIN LUUKUTTAEN JA KOHTA ALKAS
TUNNELIN PÄÄSSÄ TAAS VALO KAJASTAA JA ULAPPA
AUKENI! SILLOIN MÄ VEDIN HANAN TISKIIN JA
LUUKUTIN KOHTI ULAPPAA JA HORISONTTIA VANA VAAN
JÄI PERÄÄN KU BUSTERI PLAANAS. JA SE OLI IHAN
AITOA POHJANLAHTI-BULJONGIA. MAISTOIN SEN VERRAN
JA SYLKÄSIN, KU MERI ON MULLE KUIN VIINI. SITÄ EI
JUODA MUTTA MAISTELLAAN. SITTEN VEDIN
ANTAUMUKSELLA SINAPPIHUNTUMAKKARALEIVÄN. VIKING
LINE NÄYTTI JUURI AVANNEEN BUFFETIN KU SE LIPUI
OHI. SKOOLASIN MAITOPULLOLLA SINNE
KAPTEENINPÖYTÄÄN PÄIN JA LAIVA TERVEHTI
MATALAÄÄNISELLÄ TÖRÄYKSELLÄ. SITTEN TULIKIN JO
POLIISIT, OLIN KUULEMMA VÄÄRILLÄ REITEILLÄ
AJELEMAS. NE KATTELI BUSTERIA JA SIVUVAUNUA,
LUULIVAT SALAKULJETTAJAKSI EIKÄ USKONEET MUN
OLEVAN LUUKUTTAMASSA. EI NE LÖYTÄNY MITÄÄN,
KATTOIVAT MUN SUKKIENKIN SISÄLLE. EN TIEDÄ EHKÄ
AJELIN VÄÄRÄN NIEMEN KÄRJESSÄ MUTTA KUN JÄI SUN
SATAMA EPÄSELVÄKSI MISSÄ VILKUTAT. NIINPÄ SOHIN
SINNE TÄNNE AAVALLA ULAPALLA JA LOPUN JO
TIEDÄTKIN. NYT ON YKSI NIEMI VÄHEMMÄN
KIERRETTÄVÄNÄ ENSI KERRALLA. TÄMÄ ON KUIN
AFRIKANTÄHTEÄ..MISSÄ NIEMESSÄ SE TIMANTTI ON?
AIKA LÄHELLÄ, SIIS SULLA
Olin siellä niemenkärjessä vilkuttamassa. Näin
sinun kiitävän muutama kerran rännän seassa.
Heilutin ja heilutin, huusin ja hypin aina kun
näin sinun lähenevän. Ja kun Busterisi oli mennyt
ohi ja katosi kohden horisonttia, minä vaivuin
polvilleni räntäiseen hietikkoon ja kyyneleet
kohosivat silmilleni – oli kuin koko maailmani
olisi pysähtynyt – olo oli kuin lapsella, jolle
ensin annetaan tikkukaramelli ja sitten juuri kun
meinaa nuolaista, se otetaankin pois. Murheeni
oli syvä ja vain meren läheisyys ja tietoisuus
siitä, että siellä sinä jossakin vapaana ja
villinä jatkat matkaasi ja ehkä hieman ajattelet
minua, piti minut edes jotenkin koossa. Välillä
tunsin maitopullosi herkän kosketuksen huulillani
ja juuri kun meinasin siitä siemaista,
huomasinkin kaiken olevan vain unelmaa.
Sisukkaana ihmisenä minä nousin aina uudelleen,
kun kuulin Busterin koneen miehekkään ärinän
voimistuvan ja lähestyvän minua. Toivo oli
korkealla ja käteni vispasi heiluttaen vain
sinulle, mutta et kuitenkaan ilmeisesti minua
nähnyt ja niin ääni taas loittoni mustan meren
valkoisten kuohujen sekaan, kunnes ei enää
kuulunut mitään ja jäljellä oli vain yksinäinen
hiljaisuus.
Lupasin itselleni, että palaan joka päivä tähän
samaan paikkaan. Joululomanikin aloitin
varhennetusti jo 1.11. alkaen, joten mikään ei
voi minua estää odottamasta sinun kyytiäsi ja
yhteisiä luukutuksia tuolla aavalla synkällä
merellä, jossa ei ole vastaantulijoita tai
ohittelijoita – vain sinä ja minä sekä Busterisi.
Viime yönä heräsin jo kolmelta ja olin juuri
nähnyt unta. Unessani me, sinä ja minä, ajoimme
hurjaa vauhtia aaltojen läpi sukellellen.
Pakkasta oli varmaan kymmenen astetta ja Busterin
kaiteet alkoivat jäätyä. Hiljalleen koko veneen
pinnan yläpuoleinen osa oli paksun jään peitossa.
me yritimme hakata jäätä pienillä puukoillamme,
mutta jään paksuus lisääntyi koko ajan. Meren ja
Busterin reunan välinen matka pieneni
pienenemistään ja pien parrasta oli vain noin
tuuma. Sinä havaitsit tilanteen vaarallisuuden ja
otit kahvaa hieman tiskistä irti, käänsit
loivasti oikealle ja ohjasit urheasti aluksemme
suojaiseen luonnon satamaan hieman Jurmosta
pohjoiseen. En ole varma oliko saari Björkö vai
joku muu, mutta tuuli ei sinne sopinut. Siellä
paistoi aurinko ja ilma oli lämmintä. Busteri
suorastaan hikoili jäiden tipahdellessa sen
kyljistä tyyneen lahden pintaan.
Me istuimme rantakalliolla ja joimme maitoa
kossupullosta ja söimme yhteisen
makkaravoileivän, jonka oli paketoinut
nostalgisesti sellaiseen voipaperiin, jota oli
silloin ennen sotia.
Tämän unen voimalla jaksan taas iltapäivällä
tulla odottamaan Busterisi ihana ärinää sieltä
ulapalta. Ja minä heilutan eilistäkin kovemmin,
sillä vielä on myös meidän yhteinen matkamme…
JOO AJOIN VARMAAN OHI, EN HOKANNU. KUN OIKEIN
LUUKUTTAA, NÄKÖKENTTÄ SUPISTUU. TULEE SELLAINEN
PUTKINÄKÖ. LAPUT SILMILLÄ KAHVA POHJASSA. JA
LUMISADE SIIHEN KAUPAN PÄÄLLE NIIN EI IHME. OON
KYLLÄ HUOMANNUT AIKASEMMINKIN REVITELLESSÄNI
SEMMOSEN ASIAN, ETTÄ NÄILLÄ LEVEYSPIIREILLÄ
RANNAT TULEE LIIAN ÄKKIÄ VASTAAN. RUORIA JOUTUU
PYÖRITTÄMÄÄN JATKUVASTI. MUTTA MUMMON SYLISSÄ
ASIA KIRKASTUI JA AJATUS PITEMMÄLLE
REVITTÄMISESTÄ HEHKULAMPUN TAVOIN VÄLÄHTI
NUPISSANI. ATLANTIN YLI KUN LUUKUTTAA NIIN EI
TARVI RATTIIN KOKO AJAN KOSKEA. PÄÄSEE
PELLITTÄMÄÄN. BUSTERISSA ON AUTOMAATTIOHJAUS ELI
PILOTTIJÄRJESTELMÄ. SE HELPOTTAA PITKÄN MATKAN
LUUKUTUSTA. TUTKA ON SAMAA KALIIBERIA KUIN
MIINALAIVA-POHJANMAASSA. ELI BUSTERI LUOVII
AUTOMAATTISESTI KARIKOT JA MIINAT, PIMEÄLLÄ SE ON
HYVÄ JUTTU. KOTIMAAN VESILLÄ NIITÄ EI TARVITA,
MUTTA KUN LUUKUTETAAN PARI VIIKKOA PUTKEEN
VIERAAN VALLAN VESILLÄ SE ON IHAN HYVÄ
LISÄVARUSTE. TARKOITUSHAN ON LUUKUTTAA EIKÄ
TÖRMÄILLÄ! SILLÄ REISSULLA LÄHTEE EVINRUDESTAKIN
VIIMEISET KARSTAKERTYMÄT KONEHUONEESTA.
PELASTUSLIIVIEN TILALLE LUOTILIIVIT. PELLIT AUKI
HETI TANSKAN JÄLKEEN JA KATSE HORISONTTIIN,
PILOTTI PÄÄLLE JA LUUKUTUS SAA ALKAA. ÖLJYVANA
PERÄSSÄ KERTOO, ETTÄ TÄSSÄ MENEE HYVIN HUOLLETTU
YKSILÖ, AITO BUSTERI. TÄMMÖNEN ON NYT
SUUNNITELMA. KARSTAT POIS PANNUHUONEESTA JA
JARRUA PÄÄLLE KUN TÄHTILIPUT ALKAA LIEHUMAAN
HORISONTISSA. BUSTERISSA ON LASIPOHJA, ELI KAIKKI
EKSOOTTISET ISON MEREN KALAT JA MUUT TULEE
TUTUKSI. SIITÄ KATSOTAAN UUTISET JA SÄÄ JOKA
PÄIVÄ, SEKÄ ILLAN ELOKUVA. LÄHETÄÄN?
jatkakaa sekoseikkailua baasilinnabuster ja
lärvilissu. naurattaa niin että vedet valuu
viemäriin.(itsetyhjennys) hurttia huumoria
vähemmän vittuilua palstalla. tänkjuu.
Sitähän tässä talvella pitää ollakin, nimittäin
huurretta. Mä kaipaan juuri sellaista veneilyä,
että kun hengittää ulospäin, niin tarttee ottaa
GPS avuksi, että tietää mihin päin pitäisi mennä
siinä usvassa ja kun vetää henkeä sisäänpäin,
niin luulee kaataneensa pullollisen konjakkia
tulehtuneeseen kurkkuun.
Mutta tuo Busterimies on vielä saamatta kiinni ja
sitten kun se päivä tulee, niin voi kauhea
sentään. Mä olen ostanut antikvariaateista
vanhoja venelehtiä ja leikannut niistä kaikki
vanhat Busterinkuvat ja nyt mä liimaan niitä
seinille. Huoltoasemalta kävin ostamassa 2-t
bensaa ja kirpputorilta yhdet vanhat haalarit.
nyt mä kaadan sitä 2-t bensaa hieman niihin
haalareihin ja kuvittelen, että ne on sen
Busterimiehen haalarit ja nautin siitä tuoksusta.
Onkohan kellään tiedossa vanhaa 15 hv Evaria – mä
voisin ostaa senkin ja sitten mä laittaisin
olohuoneeseen tuohon mv-telkkarin (14 tuumaa)
viereen. Mä voisin sitten aina joskus ottaa sen
kahvasta kiinni ja vähän käännellä sitä ja
kuvitella, että samaan aikaan tuo Busterimies
luukuttaa tuolla jossakin hyisellä merellä.
Tietty oloni on haikea siihen asti, kunnes se
mies hokaa mut sielltä rannalta ja ottaa
kyytiinsä. Tänäänkin olisi kiva olla juuri hänen
hellässä huomassa tuolla merellä. Tuuli tuivertaa
jotakin 30 – 35 m/s ja aallokko kuuluu olevan
noin 8 m:n luokkaa. Ajattelen koko ajan, kuinka
me mentäisiin siellä ja välillä sukellettaisiin
aallon sisään ja putkahdetaan pienen hetken
kuluttua aallon toisesta reunasta ulos. Lakiemme
lipat vain läpättäisivät niskoissamme ja me
jatkettais matkaa niin kuin mitään ei olisi
tapahtunutkaan. Välillä voisimme käydä katsomassa
jossakin suojaisessa lahdessa tuulta pitäviä
laivoja ja sitten taas suunnata ulapalle
nauttimaan luonnon rauhasta.
Mä en enää kyllä kesällä lähde ainakaan ton
Jurputtajan kanssa Pirittaan. Siellä tulee vaan
niin kuumakin ja sitten siellä tehdään kaikkea
sellaista, mistä mä en oikein tykkää – kerrankin
siellä oli yksi nuoripari, joka suorastaan
suuteli yhden veneen kannella. Mä en kestä katsoa
kuinka nuoret ihmiset luottavat toisiinsa ja
lupaavat olla ikuisesti yhdessä. Se nuori nainen
ei varmaan vielä tiedä, että tuolla ulapalla voi
olla tuollaisia merten seikkailijoita, niin kuin
toi Busterimies. Joskus enne sotia minäkin
seurustelin yhden sotilaan kanssa, mutta siitä ei
tullut sen valmiimpaa, kun sen aina piti
varmistaa kaikki aseet ja sitten sillä tietty oli
varmistin päällä koko ajan. Sitten mä olin koko
sota-ajan lähes yksin, paitsi aina joskus jonkun
sotilaan kanssa koitin ja oli meillä joskus
hauskaakin. Mutta ihan totta – nyt vasta mulle
alkaa valjeta tämä elämän tarkoitus ja se, mitä
mä olen tietämättäni odottanut varmaan koko
ikäni. Nyt mä tiedän, että on olemassa joku, joka
ajattelee minua luukuttaessaan yksinään tuolla
aavalla merellä. Olen ihan varma, että vielä
kerran hän häkeltyy nähdessään minut siellä
niemen kärjessä heiluttamassa kaikkia
merkkilippuja ja karauttaa Busterinsa rantaan.
Sitten minä juoksen rantaa ylöspäin ja kun
viimein saavutan tämän miehen sieltä lepikosta,
otan häntä kädestä kiinni ja kiitän häntä
olemassaolostaan. Sitten me varmaan kannetaan se
Busteri takaisin meren syliin, kiipeämme yhdessä
sen selkään ja lähdemme unelmieni seikkailulle.
Jotenkin näen silmissäni talven keltaisen
taivaanrannan ja tyvenen pakkasilman nostaman
usvan – siellä me sitten menemme – vain minä ja
Busterimies – kunnes olemme horisontin takan ja
muita ei missään. Sammutamme ihanan Evarin (15
hv) ja Busterimies kaivaa pilssistä sen
kossupullon, jossa on maitoa ja sen ihan
makkaraleipäpaketin. istumme aivan hiljaa ja
mutustelemme eväitämme. Ihanaa….
Ethän sä tykkää pahaa, vaikka mä jouduin välillä
vastaamaan tolle macsailor-miehelle. Susta mä
oikeesti kuitenkin välitän ja kaipaan sun
luukutusta.
Nyt mä lähden sinne nimen kärkeen - ole tarkkana
ja nouda minut. Jos et kuitenkaan vilä löydä mua,
niin palataan koneiden ääreen jossakin vaiheessa.
Mahdatkohan edes osata kuvitella, miltä
Jurppiksesta ja Danielista tuntuu, kun he nyt
oivaltavat, mitä ovat menettäneet. Heillähän
varmaan olisi ollut mahdollisuus olla
Busterimiehen paikalla sinun ajatuksissasi, jos
vain olisivat älynneet toimia ajoissa. Ja se on
sentään kadehdittava paikka. Mutta osansa ovat
ansainneet.
JUMPUTI JUMPUTI..MUSA PAUKKUU BUSTERISSA.."CAN`T
GET YOU OUT OF MY HEAD"..JYSKYTTÄÄ MEIÄN MATKALLA
BUSTERIN POPPIVEHKEISTÄ AAVALLA ULAPALLA KUN ME
LUUKUTETAAN HANA TISKIS. SE ON HYVÄ BIITTI JA
SOIS AINA UUDESTAAN JA UUDESTAAN JOHDATTAEN
MEIDÄT TRANSSISEEN ATMOSFÄÄRIIN. KERRAN ULAPALLA
AJELIN JA MUTUSTELIN LEIPIÄ ISTUEN VENEEN
REUNALLA. YHTÄKKIÄ PINTAAN NOUSI TOISTAKYMMENTÄ
HARMAAHYLJETTÄ. NE HALUS OSINGOILLE. MURENOITA
PUTOILI MUN LEIVISTÄ JA NE TAISTELI NIISTÄ
KESKENÄÄN. NE ALKAS KÄYMÄÄN KUUMANA KUN KAIKILLE
EI RIITTÄNYT. NE PYÖRI SIINÄ VENEEN YMPÄRILLÄ. MÄ
YRITIN NÄYTTÄÄ NIILLE ETTÄ LOPPU, EI OO ENÄÄ. NE
EI HYVÄKSYNY SITÄ OLLENKAAN VAAN ALKAS PUSKEMAAN
BUSTERIA NURIN. KAIKKI TYÖNSIVÄT PÄÄLLÄÄNSÄ
STYYRPUURIN PUOLELTA JA VENE HÖRPPÄS JO MONTA
LITRAA. PAUKAUTIN EVINRUDEN KÄYNTIIN JA KAHVAN
POHJAAN JA LÄHIN LUUKUTTAAN MUTTA NE TULI PERÄS.
PARIKYMMENTÄ HYLJETTÄ JA NE LIIKKUI KOVAA. NE
TULI IHAN VANAVEDES MUTTA EVINRUDE VETI PITEMMÄN
KORREN JA NE ALKAS JÄÄMÄÄN. SIITÄ LÄHTIEN OON
OTTANU MUKAAN JOTAIN HYLKEITTEN VARALTA..TAFFEL
CHIPSI-PUSSIN KU HEITTÄÄ PINNALLE KELLUMAAN
SILLOIN KUN NIITÄ ALKAA NÄKYMÄÄN, NIIN SAA AJELLA
RAUHASSA, NE KESKITTYY SIIHEN. EILEN PUHALSI YLI
30 METRIÄ SEKUNNISSA KUN OLIN LUUKUTTAMASSA
AAVALLA MERELLÄ. PUOLESSA VÄLISSÄ RUOTSIA OLI JO
NIIN ISOT AALLOT ETTÄ EI PÄÄSSYT ENÄÄ ETEENPÄIN,
AALLOT TYÖNSI TAKAISIN SUOMEN RANTOJA KOHDEN.
HYVÄKSYIN TILANTEEN JA TULIN 50 KILOMETRIÄ AALLON
HARJALLA AIKAMOISTA HAIPAKKAA. YLI KYMMENEN
METRIN KORKEUDELLA KOKO MATKA. EVINRUDEKIN SAMMUI
KUN SE OLI TÄYNNÄ VETTÄ. MUTTA AALLON HARJALLA
PYSYTTIIN JA PERILLE PÄÄSTIIN. SATAMAAN TULTUA
LENNETTIINKIN SITTEN TAAS PITKÄLLE..
ALKAIS JO KUNNON PAKKASET NIIN PÄÄSIS
LUUKUTTAMAAN ULAPALLE RAITTIISEEN ILMAAN KOHTI
AURINGONLASKUA.
OLET OIVALTANUT ASIAN YTIMEN! VENEILY ON HUBAA
TALVELLA! KONEKIN KÄY MILLÄ TAHANSA
POLTTOAINESEOKSILLA. EI OLE NIIN VÄLIÄ MITÄ SINNE
KAASUTTAJAAN KAATAA. VÄLILLÄ TULEE KUSAISTUAKIN
TANKKIIN. EVINRUDE SAA SIITÄ MUUTAMAN HEVOSVOIMAN
LISÄÄ, EHKÄ 7-8. VENEPAIKATKIN ON ILMAISIA
TALVELLA. JA LAIVAREITIT ON USEIMMITEN
SOHJOSTAKIN VAPAITA, JOS HALUAA KESÄAJAN FIILISTÄ
HAKEA. SIELLÄ KUN LUUKUTTAA NIIN EI PALJO POLLAA
PALELE. AINA VOI MYÖS ASENTAA VENEESEEN
LISÄVARUSTEITA JOTTA SAA VIELÄ ENEMMÄN IRTI
TALVISESONGISTA. ITSELLÄNI ON BUSTERISSA VALMIUS
MYÖS SUKELLUSVENEMÄISIIN PULAHDUKSIIN.
PERISKOOPPI VAAN PINNALLE JA VOIDAAN LUUKUTTAA
PARINKYMMENEN METRIN SYVYYDESSÄ POIS TIEHENSÄ.
MOIKATAAN KU TÖRMÄILLÄÄN AAVALLA ULAPALLA!
HELMIKUUN PAKKASET, SIINÄ ON SITÄ JOTAIN!
Hitto ko ottaa pattii, ko mie asun täällä Saimaan
rannalla, ja tää järvi aina tuppaa jäätymään
joulukuussa, enkä pääse päätäin selvittämmään
tuonne selkävesille. Laivaväylää pittäät kyllä
auki jollain murtajalla, mutta ei sinne arvaa
mennä luukuttammaa, ko siel on nii mahottoman
ahast ja sohjoo ja lohkareita ja kappeikkolois on
viel semmosii noppeuverajotustauluja, joita
kuulemma pitäs nouvattaa, muute tulloo polissi ja
antaa sakot ja viep Busterit ja muutkii rikokses
käytetyt vehkeet valtiol, ja valtion herrat viep
sen merell ja siel hyö sitt luukuttaat miun
Busteril. Ai hitto ko käyp korpeemaa.
tuulen vieno pohjoishenkäys siivitti kulkua.
Pelkällä pulpettiin ruuvatulla tuulilasilla
surffasin Ukista Jurmoon huudonnopeudella,
Jonssoni oli tyhjäkäynnillä melkein koko ehtoon
ja sen valkoinen kylki vaan hohti nousevan
ilta-auringon loistossa. Stetsonikin pysy päässä
heti kun sain käännettyä myötäsiin ja veneessä oli
täysin tyyntä, kahvit siinä keittelin ja lueskelin
vanhoja Mustanaamioita kynttilän valossa. Oikasin
Iniön poikki eikä seriffitkään olleet
heiluttamassa pingismailojaan kun kylätiellä kahva
kohti etelää päästelin 50:n nopeusrajoitusalueella
ainakin kuuttaseiskaa! Sora rousku potkurissa niin
mukavasti että meinasin nukahtaa vähän ennen
Sööderbyytä. Ja mikään ei voita yötä avoveneessä
tahtikirkaana pakkasyönä, paitsi kaksi yötä
avoveneessä tähtikirkkaana pakkasyönä.
Vaikka nyt kateus runtelee viatonta mieltäni, olen
silti aidosti iloinen vedenalaisista retkistäsi.
Ittellä muoviveneen kellukeet pukkaa paatin
talvella jään alapintaan kiinni niin että pipa
kuluu puhki ja pitemmillä reissuilla menee useempi
pipa päälaesta puhki ja tippuu kaulaan. Mutta
vaikka ajon jälkeen päästä vähän juilii niin
eipähän tuu kurkku kipeeksi. Joskus öisin jään
alla ajelun jälkeen ja pipojen loppuessa kun
pysähdyn hylkeenpyytäjien leiritulille
ulkosaaristossa lämmittelemään ja kuivattelemaan
t-paitaa, metsästäjät haukkuvat juopposiaksi
vaikka olen selvitäpäin. Mutta sama se, Buranaa
huntuun, Vitalista pintaan ja yön selkään,
ahtojäissä ei ahista ja raikas viima taas elvyttää
verenkierron ja saa ajatuksen laukkaamaan
Jonssonin kieppimittarin tahtiin jos ei
villimminkin.
Tulikin mieleen että tarttee hakee uudet naskalit
airojen päihin jos vaikka tulis tänä talvena
soudettua vaikka kuntoilumielessä tai vaikka
jouluksi pakastekirjolohta uistellessa.
Jos siinä sun busteris on yläpuolinen
virranjakaja niin kusi- kerosiiniseoksella pitäis
tulla vähintään kymmenen heppaa lisää. Pitää vaan
olla tarkkana sen kusen kaa... jos sitä laittaa
liikaa tankkiin niin pitää huolehtia vähä
paremmin moottorin jäähdytyksestä.. käy meinaan
aika kuumana moottori kusella. Mä itte tykkään
enemmän purjeveneilystä talvella. Poppi
vehkeitten kautta yritän opetella ydinfysiikkaa
kamarimusiikin keinoin.. ei jaa aikaa "Can't get
you out of my head"- biisin kuunteluun.
JOO BUSTERISSA ON YLÄPUOLINEN NOKKA-AHDIN
KUMMALLAKIN PUOLELLA SEKÄ STYYRPUURIN PUOLELLA
ALAPUOLISET VENTTILIN OHJAIMET. SEN TAKIA SE
VARMAAN HYVÄKSYYKIN TANKKIIN KAIKKEA SIIRAPISTA
LÄHTIEN. ELI TOIMINTA ON VARSIN EKOLOOGISTA.
KAIKKEA VOI KIERRÄTTÄÄ. KERRAN MULLA KIERSI
MAHASSA NIIN PIRSKULEESTI KUN OLIN SYÖNYT
KAPALLISEN UUSIA PERUNOITA. NE EI OIKEIN SOPINU
MUN MAHALLE JOTENKIN LIIKAA HAPPOA TAI JOTAIN.
JOKA TAPAUKSESSA MUN KOMPRESSORI (PÖTSI) ALKOI
KEHITTÄÄ SELLAISTA KAASUA PALJUUN ETTÄ
EVINRUDEKIN JÄI KAKKOSEKSI SIINÄ MENOSSA. ISTUIN
SITTEN PUOLITTAIN VENEESSÄ JA AHTERI VEDESSÄ JA
PÄÄSTELIN KAASUA SIIHEN MALLIIN LOISTELIAASTI
ETTÄ TOISTASATAA KILOMETRIÄ MENTIIN PELKKIEN
KAASUTTELUJEN VARASSA. ELI VENEILY ON EDULLINEN
HARRASTUS TALVELLA VARSINKIN. JA JOS EVÄÄNÄ ON
HERNEKEITTOA NIIN VOIT KIPATA NOKALLISEN MYÖS
PERÄMOOTTORIN KONEHUONEESEEN. HEVOSVOIMALISÄYS ON
TAATTUA KAURAA! MAKSIMIVAUHDIT OLEN SAANUT JUURI
SITEN ETTÄ LUUKUTIN BUSTERILLA HANA TISKISSÄ
HERNEKEITTOA TANKISSA JA ITSE PUOLITTAIN VENEEN
PERÄSSÄ PERSETTÄ ROIKOTTAEN JA KAASUTELLEN..EN
OSAA SANOA KOVIN TARKKAA MUTTA YHDESSÄ KURVISSA
SATAMA-ALUEELLA AJOIN POLIISIPARTION TUTKAAN JOKA
NÄYTTI SOLMULUKEMAKSI 62. ELI VARSIN REILU VAUHTI
PIENELLÄ LISÄPANOSTUKSELLA KUN BUSTERI MUUTEN
OTTAA NIPPA NAPPA SEN 50 SOLMUA. POLIISIT KERTOI
ETTÄ SE ON SITTE ENNÄTYS NÄILLÄ VESILLÄ! MUTTA
MULLA ON SUUNNITELMISSA VIELÄ LISÄSOLMUJA
BUSTERIIN. ELI KÄYTTÄMÄTTÖMIÄ VOIMAVAROJA. MUTTA
NIISTÄ EI PARANE PUHUA ENNEN KUIN OLEN ITSE
KOKEILLUT..LISSU SAIS KUNNIAN OLLA TODISTAMASSA
LUUKUTUSTA UUSIIN ENNÄTYSLUKEMIIN..ELI
KYYTILÄISENÄ TORPEDOSSA. MUTTA NÄHTÄVÄKSI JÄÄ..
Ekoloogisesta kierrätyksestä puheen ollen niin ne
harmaa hylkeet varmaan tykkää kans niistä sun ja
veneen hernekeitto päästöistä.. koita laittaa yks
uus peruna siihen nokka-ahtimeen niin pitäis
mennä vielä se 62 solmua rikki jos vaan poliisit
on oikees paikas oikeeseen aikaan. jos ei mee
niin hirven perna toimii kans.. ainaki jos siinä
on rutto.. toinen hyvä tehon lisäys on pistää
vielä tulitikku perseeseen ku käyttää ekologisia
kaasuja (toimii sytytystulpan tavoin).. mä kerran
luovin vastatuuleen 56 solmua raippaluodon
edustalla mun veneellä... oli melkosta haipakkaa
tollasella 16 metriä pitkällä purjeveneellä..
KIITOKSIA VINKEISTÄ HYVÄ VENEILIJÄ!
KOKEILEMISENARVOISIA VARMASTI. SYTYTYSTULPPA-
PERIAATTEEN AION KYLLÄ KOEAJAA, MUTTA
SÄDETIKULLA, PALAA PITEMPÄÄN JA SAMALLA PERSIISTÄ
KARSTAT SAMAAN SYSSYYN. VAIHTUU VUOSIKIN SIINÄ
kaiken KUKKURAKSI. PURJEVENEELLÄ SE ON TUO HOMMA
TOISENLAISTA, SILLÄ KUN LUUKUTTAA REILUA 50:TÄ
SOLMUA AAVALLA ULAPALLA NIIN SIINÄ ON
PITELEMISTÄ. KUN MAKSIMIA HAETAAN PURJEVENEEN
NOPEUKSIIN LUULISIN ETTÄ ON TÄRKEÄ OTTAA HUOMIOON
STYYRPUURIN JA PAAPURIN VÄLISET NOKKA-PEITOT JA
MUUT ISOT LAKANAT. PULLEAT PURJEET JA MAHTAVA
PERÄSIN, LIENEEKÖ SANONTA TARKOITTANUT ALUNPERIN
JUURI, ETTÄ PERSETTÄ ROIKOTELLAAN VENEEN PERÄSSÄ,
SAMALLA KUN PURJEIDEN KÄÄNTEET ON MAKSIMAALISESTI
OPTIMOITU. TÄNÄ TALVENA TARKOITUKSENI ON ASENTAA
BUSTERIIN NS. LUUKUTUSNOKKA. TEHTAAN
ERIKOISLISÄVARUSTE KOVILLE LUUKUTTAJILLE. TEHDAS
LUPAA PARIKYMMENTÄ KAAKKIA LISÄÄ KONEESEEN KU
KONEESEEN PELKÄLLÄ NOKALLA. JOSKUS ON KYL KIVA
OTTAA LUGNIMMIN JA PANNA SUKELLUSVARUSTUS
BUSTERISSA PÄÄLLE JA SIIRTYÄ VEDENALAISEEN
MAAILMAAN. ÄÄNETTÖMYYTEEN. SITTEN ON TAAS KIVA
LUUKUTTAA TÄYSILLÄ KUN ON HETKEN TSIIKANNUT
KORALLIEN JÄKITYSTÄ.
Joo ei mullakaa aina toi reilu viiskyt solmuu oo
nopeutta.. on se kiva joskus vähä ajella
rauhallisemmin ja kattella maisemia.. viime
talvena tuli kokeiltua kans sukeltamista mutta
iso purje meinas jäätyä ku tulin pinnalle niin mä
lopetin sen siihen.. noinki isos purjevenees mikä
mulla on niin pitäis olla joku muu sitä persettä
roikottaas ku mun pitää käännellä niitä nokka
peittoja kokoajan..se on hyvä että buster on
valmistanu sen luukutusnokan just teille talvi
veneilijöillä.. mun purjeveneeseen ei oo tarjolla
mitää erikoisvarusteita talvikelejä varten..
YMMÄRRÄN YSKÄN. PURJEVENEELLÄ KUN SUKELTELEE,
KANNATTAA ASENTAA MUUTAMA LISÄVARUSTE
VAKIOMALLISEEN PAATTIIN. ESIM. KOLIIKKIMASTON ELI
KORKEIMMAN MASTON SISÄÄN EHDOTTOMASTI PERISKOOPPI
KOKO MATKALLE. AITOA SUKELLUSVENE-MEININKIÄ KOKO
RAHAN EDESTÄ. SYVYYKSISTÄ VOI SITTEN TIIRAILLA
MITÄ PINNALLA TAPAHTUU. PERISKOOPPI HELPOTTAA
MYÖS VEDEN PÄÄLLÄ LUUKUTUSTA, NÄKEE PITEMMÄLLE.
KÖLILAKANOITA KANNATTAA VETÄÄ JOSKUS PAATIN
PERÄSSÄ KUN LUUKUTETAAN SYVYYKSISSÄ. NIIHIN
SAATTAA TARTTUA IHAN MITÄ VAIN, KILPIKONNISTA
KULTALUSIKOIHIN, VIINIPULLOISTA TEKOHAMPAISIIN.
AARTEITA LILLUU MERIEN POHJISSA PILVIN PIMEIN. NE
PITÄÄ VAIN OSATA HAKEA JA LÖYTÄÄ SIELTÄ. OLENKIN
TÄTÄ VARTEN ASENTANUT BUSTERIIN NS.
ARVOMETALLIHÄLYTTIMEN. LAITE PIIPPAA KUN
ALAPUOLELLA ON KULTAA TAI MUUTA JALOMETALLIA.
TITANICIN KOHDALLA LAITE PIIPPAILI HULLUN LAILLA
JOTEN KYTKIN SUKELLUSVARUSTUKSEN BUSTERIIN JA
PAINELIN SYVYYKSIIN. 15 KILOMETRIÄ SIINÄ
LUUKUTETTIIN ALASPÄIN NAPPI LAUDASSA. PAINE VEDEN
ALLA ALKAS OLEMAAN SITÄ LUOKKAA ETTÄ BUSTERI
RUPESI NATISEMAAN LIITOKSISTAAN. OLI HEITETTÄVÄ
YMPÄRI JA LUUKUTETTAVA PINTAA KOHTI TAKAS.
KESÄLLÄ HIUKAN KITTIÄ LISÄÄ SAUMOIHIN NIIN
EIKÖHÄN SE SIITÄ. MATALEMMISSA SYVYYKSISSÄ
BUSTERI ON TOIMINUT MOITTEETTOMASTI. ESIM. RAPIAT
KAHDEKSAN KILOMETRIN SYVYYDESSÄ MAANNUT KON-TIKI,
TULI PENGOTTUA LÄPIKOTAISIN. AINA NIISTÄ JOTAIN
MATKAMUISTOA TARTTUU MUKAAN. LÖYTÄJÄ SAA PITÄÄ,
NIINHÄN SE ON. ELI PURJEVENEISIIN SUOSITTELEN
SAUMOIHIN LISÄSILIKONIA SYVÄNMEREN SUKELLUKSIA
VARTEN. VEDEN ALLA ON MUKAVA ALKAA PAATIN PALASIA
HAALIMAAN KUN SE RÄJÄHTÄÄ KUIN SONNIN VIRTSARAKKO
PITKIN POHJAMUTIA. ARVOMETALLIHÄLYTIN EI OLE
KALLIS INVESTOINTI KOSKA SE MAKSAA ÄKKIÄ ITSENSÄ
TAKAISIN. JOPA JO ENSIMMÄISTÄ KERTAA SEN
PIIPATESSA SAATAT SAADAN SIEVOISEN OMAISUUDEN
HAALITUKSI KÖLIISI. VEROTTOMANA KÄTEEN ELI
NETTOAT MUUTAKIN KUIN PERSNETTOA. EHKÄ YMMÄRRÄT
MIKSI PURJEVENEILY EI OLE PERSAUKISTEN
PUUHASTELUA! DELFIININ TAI PARI VOI TUODA AINA
TULIAISINA PITEMMILTÄ MATKOILTA MYÖS. NE KUN
TYKKÄÄVÄT KIEHNATA PAAPURIN JA STYYRPUURIN
REUNAMILLA KUN LUUKUTAN MENEMÄÄN. EI SIINÄ
TARVITSE MUUTA KUIN NOSTAA NE KYYTIIN. KOTIMAASSA
NIITÄ VOI MYYDÄ KELTAISESSA PÖRSSISSÄ TAI SUORAAN
TARJOTA SÄRKÄNNIEMEEN, AINA MENEE KAUPAKSI.
MUUTAMAN DELFFIININ TOIN YHDELLE KAVERILLE
TUPAANTULIAISLAHJANA SEN KERROSTALOASUNTOON JOSSA
ON SAUNATILOJEN YHTEYDESSÄ UIMA-ALLAS. SIELLÄ NE
VIIPOTTAVAT EDELLEEN. VÄLILLÄ SEKAAN PULAHTAA
JOKUNEN ALASTON SAUNOJA VILVOITTELEMAAN.
DELFFIINIT TYKKÄÄVÄT MYÖS SAUNOA! LAUTEILLA
PÖTKÖTTELEVÄT KUKA-PISIMPÄÄN-KESTÄÄ-KILPAILUA. JA
SITTEN KIRMAAVAT UIMA-ALTAASEEN NIIN ETTÄ ROISKE
KÄY JA OVIEN KOPINA.
joskus mulla on surffi lauta mukana jos on pakko
päästä sukeltamaan, mutta sillä ei viitti kovin
syvälle mennä ku on paine aika kova jo
merenkurkun pohjas. purjeveneellähän mä kävin
viime talvena poraamas öljyä norjanmeren
pohjasta... tuli äkkiä 5 jerry kannua täyteen..
mä kävin kans kurskin hylyllä ja nostin sieltä
pari torpeedoa ja sen periskoopin en oo vaan
tajunnu vielä käyttää sitä vielä jään päällä.. on
meinaan aika vaikuttava näky mun purjevene ku on
pari ydinkärkee kyljes, mutta ei se mitää. pääse
ainaki jonon ohi nakkikioskilla.. ne öljyt mä
myin ja niillä rahoilla mä käyn ostamas sen
arvometallli hälyttimen, jos vaan löytäis jostain
hyvän.. onko vinkkejä?.. seuraavaks olis
tarkotuksena ostaa lämmitettävät lakanat
mastoihin.. sitte sukellellaan vaikka missä...
onko sulla muuten mitää vinkkejä tohon
sukelteluun ku mä en millää pääse 8 kilomeeteriä
syvemmälle ku ei sielä veden alla tuule ja
tuulihan on mun elinehto veneilys.. tota lisä
silikonia mä en varmaan enää ota ku sitä on jo
sixpakis ja hauiksis. delfiineitä mä en oo ottanu
mukaan, mutta muutama piraija on haaviin tarttunu
(kirjaimellisesti). siinä oliki irrottamista ku
se oli pureutunu siihen joka hampaalla. sonnin
virtsarakosta puheenollen mun purjeveen airbag on
tehty sonnin virtsarakosta. toimii hyvin jos
törmäilee jäävuoriin ku luukuttaa ulapalla.
Nyt on luukutukset luukutettu, perhana – seisoin
siellä niemen kärjessä torstaista alkaen.
Perjantaina yksi Pusterimies tuli soutaen ja
koitti pyydellä kyytiin. Meinas pakana uskotella
olevansa juuri se oikea, mutta ei kelvannut –
Evari oli vain 9 hv ja ”pusteri” vanerista
taiteltu. Itse kuskikin oli hieman sellainen
laitapuolen kulkijan tuntuinen – liekö tullut
suoraan Piritasta.
On se kovaa, kun yrittää päästä nauttimaan
talviveneilystä. Ei meinaa natsata lainkaan.
Perjantai-iltana kuului mereltä jo melko lupaava
ääni, mutta soutaen tuli sekin kaveri – oli
jostakin nauhoittanut kunnon koneen luontoääntä
ja sai siitä tietenkin muutaman lisäpisteen.
Kyytiin en mennyt, mutta rannalla juteltiin
muutama tunti. Eväät oli heppoiset – lantattua
kossua ja näkkileipää, joten ei herättänyt suurta
meriuskottavuutta. No siinä turistiin paremman
puutteessa ja niinpä aurinko laski ja potkin
kaverin merelle veneineen. Ei kuulunut mitään
miehekkäitä koneen urinoita vain loittoneva
airojen kopsahtelu riitteiseen meren pintaa ja
tietenkin samalla tavalla loittoneva lievä
kiroilu.
No – yrittäjiä tietenkin oli muitakin, kun kerran
tuli niitä lippuja heilutelluksi. Kävi siinä
merivartiosto ja polliisitkin parikertaa, mutta
niiden kanssa en ruvennut sen kummemmin
huseeraamaan, koska olivat virantoimituksessa.
Luulivat, että mulla on jokin hätä. Kerroin
tietty, mitä varten siellä olin ja nämä olivatkin
nähneet aiemmin päivällä ehkä oikean
Busterimiehen, mutta koska eivät olleet saaneet
kiinni, niin eivät olleet aivan varmoja.
Lupasivat ilmoittaa ilmavoimille, että he
koittaisivat pysäyttää tämän hurjan luukuttajan.
Käskin kyllä olla varovainen, ettei vaan sattuisi
mitään sen kummempaa. Myöhemmin kuulin, että
ilmavoimat olivat saanee näköhavainnon
öljyjuovasta kaukana ulkomerellä - siis
aluevesirajojemme ulkopuolella. Vanan edessä oli
mennyt jokin kohuava alumiinin värinen kovasti
savua ympärilleen levittävä ilmeisesti alus.
Sillä oli ollut aivan suora suunta länteen, mutta
kiinni sitä ei voinut saada koska sillä oli aivan
mahdoton vauhti. Uskon, että tämä oli mun
Busterimieheni.
Eilen illalla (siis su.) mä en enää jaksanut
odottaa, joten tulin kotiin ja päätin keskeyttää
toistaiseksi Joululomani. Jos joku kuulee
Busterimiehestä, niin laittakaahan viesti tälle
palstalle, niin kyllä mä sitten taas yritän
skrpata.
Busterimies on kuulemma titanicin hylkyä
penkomassa siinä toivossa että löytäisi vielä
eloonjääneitä.. yritin kyllä sanoo ettei varmaan
enää oo ku siitä on kuitenki vierähtäny muutama
vuosi vaan busterimies lähti sitkeenä kaverina
kossupullo vasemmaskädes sukeltamaan kohti
hylkyä.. onnea hänelle.. mutta jos purjeveily
talvipakkasilla kiinnostaa niin mun kyytiin
pääsee aina.. käppäile vaan samaiselle niemelle
ootteleen huomenna niin mä poimin sut kyytiin
sieltä.. mun eväät ei oo kyllä yhtä hyvät hyvät
ku itte busterimiehellä.. joudut varmaan
tyytymään maksapihveíhin ja kermalikööriin ,jota
on lantrattu vähä omenamehulla..
Bustermies on totisesti oikeassa.Talviveneily
on ehdottomasti parasta.Ei ole turhaa joukkoa
edessä eikä sivuilla.Loput jäävät perävanan
tyrskyihn ja kaatuvat!Loistavaa huomata tämä into
Aavaa merta myrskyn ulvoessa tuulta päin hurraa!!!
TERVEISIÄ ETELÄNAPA-MANTEREELTA! OLIN
SUORITTAMASSA NS. ARKTISEN ALUEEN SUKELLUS-
KURSSIN BUSTERILLANI. SAIN LUVAT KUNTOON KAIKILLE
MAAILMAN MERILLE TONKIA JA PENGASTAA KAIKKEA MITÄ
PINNAN ALTA LÖYTYY! SIISTIÄ. SIIRRYIN SUORAA
ETELÄNAVALTA BERMUDAN KOLMIOON TSEKKAAN PARI
PURTILOA PARINKYMMENEN KILOMETRIN SYVYYDESSÄ.
BUSTERILLA LUUKUTIN NIIN MAAN PERUSTEELLISESTI
KOHTI SYVYYKSIÄ. EIKÄ SIINÄ KAUAN NOKKA TUHISSUT
KUN POHJA TULI VASTAAN JA SIELLÄ PARI VANHAA
VIIKINKI-LAIVAA. PUMPPASIN BUSTERISTA LETKUA
SISÄÄN ERÄÄSTÄ KANUUNAKUULAREIÄSTÄ JA KYTKIN IMUN
ON-ASENTOON. SIIVILÄSTÄ LÖYTYI SITTEN KULTAA JA
HOPEAA NIIN ETTEI MEINANNUT PINTAAN PÄÄSTÄ. PAKKO
OLI HEITELLÄ KULTALUSIKOITA JORPAKKOON MATKAN
AIKANA KUN ALKOI KÖLI HÖRPPIMÄÄN INTIAN VALTAMERI-
BULJONKIA. NOH NÄISTÄ PAATEISTA LÖYTYY SITTEN
VIELÄ TOISELLEKIN KERTAA KOTIINVIEMISIÄ KUN
KUKAAN EI USKALLA BERMUDAN KOLMIOON LÄHTEÄ
SUKELTELEMAAN. BUSTERILLA LUUKUTETTIIN SITTEN
PITKIN SUEZIN KANAVIA SUN MUITA KAPEIKKOJA JA
PAATTIA OLI NIIN ETTEI SEKAAN MEINANNU MAHTUA.
HEITIN PARIT KULTALANTIT PAIKALLISELLE
RAJATIREHTÖÖRILLE NIIN JO AUKES PORTIT JA PÄÄSIN
LUUKUTTAMAAN JONON OHI. EI IHME JOS LISSULLA EI
OLE NÄKÖHAVAINTOJA VIIKONLOPUN AJALTA MEIKÄSTÄ.
OLI SEN VERRAN KIIRUS REISSU ETTEI SIINÄ EHTINYT
EVÄITÄKÄÄN TEHDÄ. OLI VAAN LUUKUTETTAVA ETTÄ
EHDIN PERJANTAI-ILLAKSI ETELÄNAVALLE, KOSKA
SUKELLUS-KURSSI ALKOI HETI ILLALLA JA KOKO YÖ
OLTIIN UPOKSISSA. MUTTA MAISEMISSA OLLAAN TAAS JA
UUDET SEIKKAILUT ODOTTAA. BUSTERI HURISEE
PAKKASELLA KUIN KISSA UUNINPANKOLLA. JA EVINRUDE
HURISEE KUIN 15 HEVOSTA. OLEN LISÄNNYT EVINRUDEEN
LIHAMYLLYN. SIIHEN KUN TYÖNTÄÄ ESIM. HEVOSEN
LIHAA, SAA VALMISTA METVURSTIA TOISESTA PÄÄSTÄ.
SE ON KÄTEVÄ VARUSTE TUOLLA ISOMMILLA MERILLÄ.
SINNE KUN LENTÄÄ MATKAN AIKANA VAHINGOSSAKIN
KALOJA, NIIN TOISESTA PÄÄSTÄ PURSUAA ULOS
HERKULLISTA KAVIAARIPAISTIA JA JOS LOHI MENEE
SISÄÄN NIIN TULOKSENA KYLMÄSAVULOHTA VALMIINA
FILEINÄ. KOKEILIN LAITTAA PERUNAN KUORINEEN,
MUTTA TULOKSEKSI SAIN MUSTAMAKKARAA. EN TIEDÄ
SÄÄTÖJÄ KAIPAA VIELÄ TUO UUSI HÄRVELI.
KATSELE SIELTÄ NIEMENKÄRJESTÄ, YÖVYN BUSTERISSA
TÄMÄN VIIKON. EVINRUDE PÄÄNALUSENA. VÄLÄYTÄ
JOTAIN VALOA JOS YÖLLÄ OLET SIELLÄ. TASKULAMPULLA
ESIM. KAKSI LYHYTTÄ, YKSI PITKÄ SIGNAALIKSI, NIIN
KURVAAN NENÄN ETEEN. JA LUUKUTETAAN YÖLLÄ
YHDESSÄ, TÄHDENLENTOJA VILISEVÄN TAIVAAN ALLA...
Jaa – vai olit lähtenyt hiukan kauemmaksi.
Toivottavasti matka oli antoisa. Mä vähän
ihmettelinkin, mihin sitä oikein olit joutunut.
Taisi olla nuo merivartijat ja poliisisedät
väärässä, kun epäilivät nähneensä sinut ja sinun
ihanan alumiinialuksesi.
Kyllä minäkin olisin tietysti mielellään tullut
sinne Etelänapamantereelle kursseille kanssasi,
mutta meni se aika täälläkin – mulla oli nuo
kotihommat jäänyt viime viikolla vähän huonolle
hoidolle, mutta nyt on kaikki taas kunnossa.
Minusta kuulostaa hyvältä tuo uusi lisälaite
veneessäsi. Se varmaan lisää ateriavalikoimaa
huomattavasti ja sehän on tietty tärkeää
varsinkin noilla pitkillä reissuilla. Varmastikin
pelkkä makkaravoileipä ei voi olla pitkänpäälle
ainoa vaihtoehto.
Mulla on suuri himo tuohon merimiespihviin, mutta
kun sitä merimiehen lihaa ei tahdo saada
kaupoista ilman ennakkotilausta, niin olen
joutunut tyytymään Lindströminlihapihveihin,
joista en kylläkään niin kovin paljon välitä.
Voitaisiinko harkita, että sitten kun me viimein
kohtaamme siellä niemenkärjessä, koittaisimme
saada jostakin sitä merimiehenlihaa ja tekisimme
sitten siellä Busterissa pienen juhla-aterian
meille kahdelle. Ensin tietysti kuorisimme
perunat, kaataisimme pataan kaljaa (vain 1-
luokan) ja viipaloisimme tätä merimiehenlihaa
sinne ja sitten tietysti jonkin verran sopivia
mausteita ja annettais kypsyä sen siellä
kiertoilmauunissa, mikä sulla tietenkin on siellä
keulapiikissä periskoopin alapuolella. Kun ruoka
on valmista, kattaisimme ehkä pöydän siihen
keskimmäiselle penkille ja istuisimme sinä
toiselle puolelle pöytäämme ja minä toiselle.
Sitten me voitaisiin sytyttää meriveden ja
tuulenkestävät kynttilät pengalitikuilla, katsoa
toisiamme syvälle silmiin ja sitten kohottaa
malja (maitoa kossupullossa) kohti kaukaista
horisonttia. Söisimme hyvin ja sitten kävisimme
hetkeksi ruokalevolle. Sinä jatkaisit lepoasi
vielä minun herättyäni ja sillä aikaa minä
korjaisin pöydän ja syöttäisin ylijääneen
ruokamme hylkeille, jotka tietty ovat jo
kolistelleet hyvän tovin Busterisi metallisia
kylkiä.
Kun sinä sitten heräät hiljalleen, voisimme vielä
nauttia pienet kahvit ja sen jälkeen olisi taas
aika räjäyttää Evarisi käyntiin, suunnata keula
vaikkapa vaihteeksi kohti Huippuvuoria. Siellä
olisi kiva ruokkia joitakin jääkarhuja, katsella
maisemia ja ajella vaikkapa vain puolella
kaasulla saariryhmän ympäri. Sitten voitaisiin
suunnata kohden pohjoisnapaa ja alittaa
napajäätikkö, pullahtaa pinnalle jossakin
Gröönlannin puoleisella reunalla. Eskimoitakin
voisimme käydä moikkaamassa. Voitaisiin ottaa
merestä pari sellaista vanhaa hyljettä
tuliaisiksi heille. Tietenkään silläkään ei olisi
kovasti aikaa, joten sitten taas Evari käyntiin
ja suunta kohti Kanadaa – siellä on kuulemma aika
mukavia lahtia ja talvella kylmyyttä riittää
aivan kohtuullisesti. Kanadan jälkeen suunta
etelään. Hiukkaakaan hidastamatta voisimme
katsastaa New Yorkin uuden profiilin – siellä
kuulemma joku bin Ldenin rakennusliike on
siirtänyt WTC:n katoterassin maan pinnan tasalle.
En tiedä onko se mitenkään hyvä ratkaisu, sillä
kyllä maisemat olivat varmasti paremmat siellä
korkeuksissa. USA:n itärannikkoa voisimme
luukutta kohti etelää aina Etelä-Amerikkan asti.
Jossakin siellä Amatsonilla on kuulemma joku
suomalainen purjehtimassa. Häntä voisi käydä
jututtamassa ja voitais varmaan viedä jokunen
sixpäkkikin sinne etelän aurinkoon tälle
koheltajalle.
Niin joo – eihän me olla vielä liikkeelläkään –
nuo unelmat vaan aina tempaavat minut mukaansa.
Taitaa olla varminta nyt lähteä johonkin armeijan
varikolle lainaamaan sellaista pientä
valonheittäjää, jolla voisin sitten illan taas
hämärtäessä leiskutella sinne sinne merelle
pieniä valomerkkejä. Lupaathan valomerkin
nähdessäsi kääntää kurssiasi kohti rantaa,
luukuttaa luokseni niin kuin vain sinä osaat
luukuttaa ja anna sen Evari murista - rakastan
sen jylhää urinaa. Yöllä pitäisi Suomenlahdella
olla jo melkoisen mukava keli, tuulta ja
lumisadetta – varmaan se on juuri meitä varten
tulossa tänne Suomen merialueelle.
Tavatanhan?
BUSTERIN TORPEDOSSA ON TILAA. HYPPÄÄ KYYTIIN!
VETÄSIN JUST UUDET SILIKONIT SAUMOIHIN, KESTÄÄ
SITTEN KOVATKIN SUKELLUKSET PINNAN ALLA. TÄSSÄ
KELLUSKELEN RASVATYYNELLÄ MERELLÄ. ON PIENI
AIKAEROVÄSYMYS VIELÄ ETELÄNAPAKIERTUEELTA. YÖ
MENI REVONTULIA KATSELLESSA, KUNNES NUKAHDIN.
ITSE ASIASSA VENEESEEN KAIVATTAISIINKIN JUURI
KALTAISTASI HENGETÄRTÄ. SEN OLEN OPPINUT MAAILMAN
TURUILLA HUOMAAMAAN, ETTÄ VAIKKA SIISTISSÄ
JÄRJESTYKSESSÄ ON TAVARAT PAATISSA NIIN SILTI
JOSKUS ON HÖLMÖÄ JUTELLA ESIM. EVINRUDELLE. SE
KUN EI TUNNU YMMÄRTÄVÄN IHMISEN PUHETTA, KATSOO
VAIN APAATTISENA JA HIUKAN SÄÄLIVÄNÄ TAKAISIN.
OLEN KYLLÄ AJATELLUT ASENTAA EVINRUDEEN
PUHESIMULAATTORIN, JONKA AVULLA SE TOIMISI IHAN
VAIN PUHEEN VAIKUTUKSESTA. ESIM: KÄYNNISTY!
PAAPUURIIN! JA KOVILLA VAUHDEILLA KARTANLUKIJA
OLISI MELKEIN VÄLTTÄMÄTÖN, KUN OIKEIN LUUKUTETAAN
VIERAIDEN VALTOJEN VESILLÄ. JA MAAILMALLA ON NIIN
HIENOJA MAISEMIA, ETTÄ KAKSI SILMÄPARIA NAUTTII
NIISTÄ VARMASTI ENEMMÄN KUIN YKSI. ELI SE ON
ERITTÄIN VARTEENOTETTAVA VAIHTOEHTO, MIKÄLI SE
MINUSTA RIIPPUU, ETTÄ LUUKUTETAAN SEURAAVAAN
SEIKKAILUUN PARIVALJAKKO-PERIAATTEELLA!
PARIAIROKAKSIKKONA. MINÄ TAKANA SINÄ EDESSÄ.
TORPEDOKIN ON NIPPANAPPA-TILAVA KAHDELLE. SIELLÄ
ON KIVA VÄLILLÄ KÖLLÖTELLÄ. JA KUN JÄTTÄÄ
EVINRUDEN TYHJÄKÄYNNILLE YÖKSI JA
AUTOMAATTIOHJAUKSEN ON-ASENTOON EI PALJON
SIKEÄMMIN VOISI NUKKUA. VARPAAT ON LÄMPIMÄSSÄ JA
SUU HAUKKOO RAITISTA MERI-ILMAA.
OTA VÄRKIT MUKAAN JA HYPPÄÄ KYYTIIN! OSTETAAN
SITTE KAUPPAHALLISTA NIITÄ LIHOJA MERIMIESPIHVIIN.
NÄHDÄÄN!
Köyhäksi on käynyt tämäkin ryhmä. Vain yksi
keskustelu käynnissä ja sekin yhden henkilön
toimesta kahdella nimimerkillä. Mutta niinhän se
on, että kun itse kysyy ja itse vastaa, ei tule
edes riitaa.
ei sovi tähän foorumiin tääläset
paskanjauhamiset.. sitä voi harrastaa vaikka
jossain.. jossain.. no vaikka missä.
Ei tämä nyt kuitenkaan ole kuin yksi säie tällä
palstalla, eli yksi rivi otsikoissa. Ei se
mitenkään palstaa tuki "asiallisemmiltakaan"
jutuilta. Onhan monissa täysin asiapohjaisilla
aikakauslehdilläkin pakinasivunsa. Ja
lukijoitakin tällä tuntuu olevan, vaikka
lukeminen ei olekaan mitenkään pakollista.
Nytpä olet pahasti väärässä, vai oletko peräti
katkera. Minä en ole Busterimies, vaan minä olen
Lissu eli siis aivan eri henkilö – ei siis
pelkästään eri persoona. Busterimies on suuri
ihanteeni, koska
a)hän osaa kirjoitta
b)hänellä on ajatusta
c)hän nauttii veneilystä kesällä ja TALVELLA
d)hän ei pilaa tätä palstaa nälvimällä muita
e)hänellä on Busteri ja Evari (15 hv)
f)hän osaa ilmaista asiat huumorilla
g)hän ei tarvitse piukkaa pipoa talvellakaan
h)hänellä ajatus lentää enemmän kuin tällä
palstalla yleensä
Kyllä tällä palstalla on aivan tarpeeksi ollut
piukkapipoisuutta ja pilkun viilaamista, on
kirjoitettu asianvierestä enemmän kuin asiasta.
Joskus on tuntunut, että pieni kevennys elämässä
voisi tehdä hyvää itse kullekin. Onneksi tämä
juttumme on vain yksi otsikko, jota ei suinkaan
ole pakko klikata. Tätä voi lukea vain ne, joita
pieni huumori joskus piristää. Tietysti on aina
niitä, jotka haluavat kulkea otsa rypyssä ja
miettiä mitä pahaa muut ajattelevat.
Nyt on kuitenkin talvi tulossa / tullut, veneet
alkaa olla pääosin nostettuna ja telakoituna,
ajatus tulevasta kaudesta on melko kaukana, joten
eiköhän joskus voi ottaa hieman rennommin.
Kiukutellaan sitten keväällä taas toisillemme ja
arvostellaan toistemme älyttömiä mielipiteitä ja
täydellistä tietämättömyyttä, kun kukaan ei tiedä
mitään yhtään mistään ja kaikki ovat toistensa
mielestä väärässä ja käyvät väärissä paikoissa ja
ostavat vääriä veneitä ja nauttivat vääristä
asioista.
Jos tämä keskustelu loukkaa sinua veneilijänä,
niin aloita oma keskustelu nimimerkilläsi ”Ville”
ja ainakin minä lupaan, että en tule sitä
sabotoimaan - otsikoksi suosittelen "VENEILY ON
IKÄVÄÄ"
Tärkeinä maailmassa on kuitenkin se, että
tuntemattomatkin ihmiset voivat kommunikoida
keskenään ja jopa heittää huulta.
Eipä sitten muuta kuin LUUKUTTAMAAN HYISELLE
MERELLE – kohta on taas kevät ja merellä
tapaamme, vaikka emme toisiamme ehkä tunnekaan.
Menivätköhän villet sekaisin, vai oletko itse se
tiukkapipo, joka ymmärtää vain omaa huumoriaan.
EI PALJOA HETKAUTA MITÄTTÖMÄT VILLEN KOMMENTIT.
KUOLLEET KALATHAN MENEE AINA VIRRAN MUKANA, HEHE!
MUTTA MEIKÄ PAUKAUTTAA EVINRUDEN KÄYNTIIN JA
PUHALTAA AAVALLE ULAPALLE BUSTERILLA. SE MUUTEN
EI OLISI TIUKKAPIPOISILLE MAAKRAVUILLE OLLENKAAN
PAHA ASIA, VÄHÄN "KIERTÄÄ MUAILMAA". AUKEIS NE
OMATKIN ÖGYLÄÄRIT, ENNEN KUIN ON LIIAN MYÖHÄISTÄ,
MUTTA KUTEN SANOTTU KUOLLEET KALAT MENEE VIRRAN
MUKANA. MUTTA MEIKÄ LUUKUTTAA BUSTERILLA
VASTAVIRTAAN SEN MINKÄ KERKIÄÄ! HELPPOA ON OLLA
KATKERA SEHÄN EI VAADI MITÄÄN. KAIKKIHAN SIIHEN
PYSTYY. VIRRAN MUKANA MENOON. JA VITTUILU ON
VIELÄ HELPOMPAA. MUTTA BUSTERIMIES KAIVAA
EVINRUDESTA KAIKKI KAAKIT KÄYTTÖÖN JA PAINAA
PITKIN KUOHUVAA KOSKEA YLÄVIRTAAN LUOVIEN PAIKOIN
SUURIAKIN PYÖRTEITÄ PAAPURISTA STYYRPUURIIN.
RAAKASTI VÄÄNTÄVÄ EVINRUDE VAIN TYKKÄÄ KUN SAA
PAISKIA HOMMIA JA VENTTILIT NAKUTTAEN VASTATA
KÄSKIJÄNSÄ ELI ALLEKIRJOITTANEEN KAHVAN
VÄÄNTÖIHIN. KAASUTTAJA HÖNKII MUSTAA SAVUA JA
ÖLJYVANAT JÄÄ JÄLKEEN KUN LÄHES PYSTYSUORASSA
ETENEVÄ PAATTI HINAA ITSENSÄ KOSKEN YLÄJUOKSULLE.
SIELLÄ VOIN AJAA POUKAMAAN JA HEITTÄÄ ANKKURIN
POHJAMUTIIN JA HÖRPÄTÄ KOSSUPULLOSTA SUORAA
PULLOSTA PÄIN MAITOA, OLI SE SEN VERRAN KOVA
KOETTELEMUS. SITTEN PÄÄSTÄÄNKIN VAUHDIN HURMAAN
KUN TULLAAN KOSKEA ALASPÄIN JA LUUKUTUSKAHVA
POHJASSA JA KAIKKI MUUT LISÄVARUSTEET
HYÖTYKÄYTÖSSÄ..LUUKUTUSNOKKA ON-ASENNOSSA,
ÄRTSOPPAA TANKISSA JA OMASSA KOMPRESSORISSA,
PERSETTÄ ROIKOTTAEN VENEEN PERÄSTÄ, SÄDETIKKU
PALAMASSA JA EI MUUTA KUIN HANAT TISKIIN! KOSKI
ANTAA ABOUT PARIKYMMENTÄ KAAKKIA LISÄÄ PLUS MUUT
LISÄVARUSTEET, SE TEKEE NOIN 84 KAAKKIA BUSTERIIN
KAIKEN KAIKKIAAN. SE VASTAA KIIHDYTYSKISOJEN
HUIPPUETANOLI-ALUMIINISEOSTEISIA HÄRVELEITÄ!
TUTKASSA OLEN MITTAUTTANUT TÄSSÄ KOSKESSA
HUIPPUNOPEUDEKSI POLIISIN KILOMETRIMITTARILLA 195
KM/H. ELI PIIRUN VERRAN ALLE 200. SE TULEE KYLLÄ
RIKKOUTUMAAN VIELÄ KUNHAN SAAN KARTTURIKSI ERÄÄN
LISSUN JOKA SAA ISTUA KEULASSA KIVIVAHTINA NIIN
SAAN ITSE PITÄÄ KAASUKAHVAN KOKO AJAN POHJASSA.
SITTEN ME HÖLSKYTETÄÄN SHAMPPANJAPULLO SIELLÄ
POUKAMASSA TOISTEMME PÄÄLLE JA HÖRPÄTÄÄN
KITALAKEEN JA POLIISIT TULEE ONNITTELEMAAN! ME
RIKOTAAN RAJOJA, ME EI URAUDUTA SAMOIHIN UOMIIN,
MEITÄ ODOTTAA UUDET SEIKKAILUT, ME MENNÄÄN
ETEENPÄIN, ME OLLAAN UTELIAITA...ME
LUUKUTETAAN!
Tämä köyhäksi haukkumasi keskustelu on
ollut tähän mennessä parasta antia koko
palstalla, poislukien tietysti Sinut!
Onneksi meillä on sinun kaltaisesi "rikkaus"!
Siis viimeisestä lauseesta.
Sehän tässä juuri köyhää onkin, että paras anti
on tällaista.
...pistää paremmaksi! Eihän se ole kuin
sinusta itsestäsi kiinni!!!!
Ei kyllä muakaan hetkauta muiden jutut – taitavat
kaivata hekin talven riemuihin. Me mennään
todellakin vastavirtaan ja nautitaan tuiskusta ja
pakkasesta. Onneksi talvi on vielä edessä ja kesä
jäämässä taaksemme.
Odotan todellakin sitä päivää, kun saan räjäyttää
Evarisi pääkoneen käyntiin ja painaa paakin
tiskiin niin, että alumiini taipuu kojelaudassa.
Kyllä me siihen koneeseen sellaiset menovedet
kehitämme, että taivaanranta lähenee uudella
nopeudella. Voin kuvitella meidän ajavan
Pohjanlahtea itäreunaa ylös pohjoiseen ja
länsireunaa etelään ja missään kylässä tai
kaupungissa emme rupea poikkeamaan. Meidän täytyy
nauttia talvesta niin kauan kuin sitä riittää.
Eihän siinä Busterissa ole mitään styrokseja
penkillä? Mä en oikein pidä niistä, kun ne
sillain kitisee ja narisee kuitenkin ainakin
jyrkemmissä kaarteissa ja takalistokin niiden
kanssa meinaa hiota. Musta olisi aika ikävää, kun
housut olisivat aivan hiessä ja voisivat jäätyä
vaikka penkkiin kiinni. Tietenkin se voisi jonkun
mielestä olla hyväkin, jos niin kävisi – olisi
ikään kuin jonkinlainen turvaistuin pahemmissa
kaarteissa luukutettaessa. En kylläkään usko,
että tarvitsen muita turvavöitä, kuin sinut. Sinä
kuitenkin ottaisit minusta tiukan otteen ja siinä
minä tuntisin turvallisuutta vierelläsi. Voisimme
käsikädessä painaa Evarin säätölaitetta kohti
jalkatilaa ja samalla hieman rutistaa toistemme
kättä.
Mä otin tän mun kannettavan nyt mukaan tänne
niemenkärkeen ihan vaan siksi, että kerkeän
kirjoittaa myös sinulle pienen viestin. Jostakin
tuolta saaren takaa kuuluu nytkin kaukainen
Evarin urina – siitä äänestä ei voi erehtyä –
siellä sinä painelet suuntaan jos toiseenkin.
Kokoajan yritän tähyillä ulapalle, mutta mitään
ei näy juuri nyt. Äsken taivaanrannassa näkyi
pieni loittoneva piste ja hetkenpäästä se tuli
taas tänne päin. Vain laskevan auringon säteet
heijastuivat alumiinisen rungon styypuurin
puoleisesta laidasta. Jotenkin olin nyt
näkevinäni sen ponttonin kiitävän siinä
vierelläsi. En kuitenkaan voinut ottaa
kiikareita, koska silmistäni valuivat suuret
kyyneleet, jotka tuuli levitti tasaiseksi
verhoksi poskilleni ja pakkanen jäädytti poskeni
jääkukiksi – voi kun olisit ollut näkemässä.
Hymyni oli kuitenkin kohden merta, kohden
Busterimiestä ja ajatukseni liisivät siinä aivan
ponttonisi vieressä - tunnetko?. Hetkeksikään en
voi sinua unohtaa. Istun tässä lepän juurella ja
olen koko ajan valmis antamaan sinulle valo- ja
viirimerkkejä, jos vain tulet lähemmäksi. Aamulla
kun lähdin kotoani, tein itselleni eväät ja
kuinka ollakaan huomasin juuri äsken, että olin
tehnyt makkaravoileipää ja maitokin oli mennyt
vanhaan kierrekorkkiseen kossupulloon. Tässä minä
näitä eväitä mutustelen vain lepikko takanani ja
talvinen meri edessäni ja sinä siellä merellä.
Kyllä tuntuu mukavalta vaikka vain ajatella niitä
huimia seikkailuja, joihin meillä on vielä monta
kuukautta aikaa. Kesä on vielä kaukana – vasta
joskus ensivuonna.
Joku ehdotti, että voisimme käydä siellä
Titanicin hylyllä. Kyllä varmaan voisimmekin,
mutta en kovasti viitsisi mennä sinne alukseen
sisään. Kävin kerran katsomassa sen elokuvan ja
minusta jotenkin tuntuu, että pari
kunniakierrosta vajaalla puolella teholla voisi
olla sellainen sopiva annos sitä kohtaa Atlantin
pohjasta. No – katsotaan sitten tarkemmin, kun
ensin kohtaamme ja saamme alustavan
matkasuunnitelman laadituksi. Toisaalta olisi
varmaan mukavampi kulkea ilman suunnitelmia ja
katsoa vaan, mihin kohtalo meidät kuljettaa.
Maailma on avara ja meille täynnä haasteita. Me
emme jää tuleen makaamaan ja murehtimaan omia tai
muiden asioita, meillä on vain yksi suunta ja se
on eteenpäin. Voi kun tämä unelmani pian
täyttyisi ja pääsisin istumaan siihen torpedon
selkään. Katsoisin välillä sinua, kun sinä annan
Evarille kyytiä selvillä käskyilläsi ja painaisit
säätölaitetta tiskiin niin kuin vain sinä osaat
tehdä ja välillä katsoisin eteenpäin kohti
tulevaisuuttamme. Siinä ihana talven viima ja
tuisku piiskaisi ahavoituvia poskiani, joilla
kaino puna levittyisi aina katseidemme
kohdatessa, kun sinä luukutat, Evarisi (15 hv)
urisee halusta kuljettaa meitä aina huimempaa ja
huimempaa vauhtia kohti jotakin kaukaista
yksinäistä etelämeren saarta, jossa me palmujen
katveessa rantautuisimme, ottaisimme toisiamme
kädestä ja kahlaisimme hiekkarannalle, istuisimme
hiekalle vierekkäin ja kaivaisimme ihanasta
Busterirepustasi eväämme – tietysti makkaraleipää
ja maitoa kossupullossa. Siinä me kaukana
kaikista piukkapipoista olisimme kahdestaan Sinä
ja minä ja tietysti rantavedessä nauttiva Busteri
sekä Evari (15 hv), jonka peräevää vasten lämmin
aalto liplattaisi. Hmmmm….. ihanaa…..
BUSTERISSA ON KAIKKI VALMIINA SUA VARTEN ETTÄ
HYPPÄÄT KYYTIIN. MINÄ OLEN MIES SINÄ NAINEN.
BUSTER ON SILTÄ VÄLILTÄ, SAMOIN EVINRUDE, ELI HE
OVAT SUKUPUOLETTOMIA OLENTOJA TAI TUOTTEITA.
MUTTA AIVAN KUIN NIILLÄ OLISI SIELU TAI JOKIN
KORKEAMPI KÄSITYS ELÄMÄSTÄ JA LUUKUTTAMISESTA,
NIIN HYVIN NE LUKEVAT AJATUKSENI JA KOMENTONI
KAASUKAHVOILLE. PAAPUURI JA STYYRPUURI KULKEVAT
RINTA RINNAN JA NE YHDISTYVÄT YHDEKSI LIHAKSI
KEULAN TUULIOHJATUSSA MUOTOILUSSA. ELI NE OVAT
KAKSI MUTTA OVAT SILTI YKSI. SAMOIN VOIMME ME
OLLA, SULAUTUA JA YHTYÄ YHDEKSI LIHAKSI, VAIKKA
OLEMMEKIN KAKSI ERINÄISTÄ IHMISTÄ AAVALLA
ULAPALLA. TARKOITAN SIIS SIELULLISTA JA HENKISTÄ
SULAUTUMISTA, POISSULKEMATTA FYYSISTÄKÄÄN. KOSKA
JOS STYYRPUURI JA PAAPURIKIN OLISIVAT HENGESSÄ
YHTÄ, EI OLISI KOKO KEULAA JA VENEILY OLISI
KATAMARAANI-TYYPPISTÄ PUUHASTELUA. SAMOIN ON
AALTO YKSINÄINEN KUN SE KÄY YLI MEREN MUTTA SILTI
SE ON SAMAA KOKONAISUUTTA TOISEN AALLON KANSSA
JOKA TULEE SEN PERÄSSÄ SAMAAN SUUNTAAN USEIDEN
KILOMETRIEN PÄÄSSÄ. KUN ASTUMME TÄHÄN UUTEEN
ULOTTUVUUTEEN SAAMME KOHDATA SIELULLISESSA
ELÄMÄSSÄMME UUDENLAISIA KÄÄNTEITÄ. IKÄÄNKUIN
UUDET MAISEMAT AVUTUISIVAT SILMÄIMME ETEHEN.
VERHO VÄISTYY JA NÄEMME TOISEEN MAAHAN, JUKUJUKU-
MAAHAN, SANOISI JOKU, MUTTA MINÄ EN SANO NIIN.
KOSKA EN TIEDÄ, OUNASTELEN SUMMITTAISESTI
OLETTAMUKSIA KOSKA EN VOI VARMUUDELLA PANNA
NIMEÄNI MINNEKÄÄN PAPERIIN ETUKÄTEEN, KATSOA VAIN
HORISONTTIIN JOSSA MAA JA TAIVAS YHTYVÄT JA NIIN
MEKIN SULAUDUMME TOISIIMME TAAS.. JA TAAS.. JA
TAAS..SITTEN ONKIN AIKA TAAS NOSTAA ANKKURI JA
KÄÄNTÄÄ EVINRUDESTA KAAKIT SAMAAN SUUNTAAN JA
ANTAA NIILLE LÄHTÖKÄSKY HUUDATTAMALLA KAHVAA
POHJAAN! SIELLÄ EI OLE MITÄÄN MUTKIA MATKASSA KUN
LUUKUTETAAN PILOTTIOHJAUS KYTKETTYNÄ ON-ASENTOON
POIS TIEHEMME. JA ÖLJYVANA VAAN JÄÄ JÄLKEEMME..JA
EVINRUDEN HILJALLEEN AALTOJEN TYRSKYIHIN HÄIPYVÄ
HURINA...
Tänä viikonloppuna se täytyy tapahtua. Nyt on
aika, nyt on hetki,nyt on lunta ja pakkasta.
Talvinen meri odottaa kutsuvana vain sinua ja
minua, meitä. Mikään ei voi enää estää yhteisen
retkemme alkamista. Olen valmiina ja varmana
täällä niemen kärjessä. Kohta on aikamme ja
voimme karistaa tämän rannan hiekat
ammutossuitamme. Nousemme yhdessä alukseesi,
katsomme ihanaa sähkönsinistä Evariasi, annamme
sille kaiken hellyytemme ja rakkautemme, laskemme
itsemme hänen vietäväksi. Hänellä on sielu aivan
yhtä varmasti, kuin Busterillasikin. Ehkä
huomenna saamme istua rinnakkain Evarisi edessä
ja Busterisi selässä – me kahdestaan. Olemme kuin
yksi perhe ja yksi kokonaisuus ja todellakin kuin
yksi liha, jota kukaan ei voi uhata, joka on
turvassa tuulisella ja vihmovalla merellä kaukana
kaikesta – pakkasessa vihdoinkin. Tukat hulmuten
me painamme kohden tulevaisuutta, joka on vain
meille. Rantojen maisemat vaihtuvat huimaa
tahtia, pienemmät luodot ylitämme Busterin
varmoilla loikilla ja kun Evari haukkaa ilmaa
lentomme aikana ja päästää sisältään sen ihanan
parkaisun ylikierroksien siivittämänä, me
puristumme toisiamme vastaan ja olemme yhtä. Tämä
kaikki on vain meille talven veneilijöille –
sinulle ja minulle sekä ihanille ystävillemme
Evarille ja Busterille. Menoamme ei haittaa
muutama niitin irtoaminen Busterin vekatusta
pohjasta, ei Evarin potkuriin tulleet pienet
kolot. Ei ole toisten tahallaan aiheuttamia
aaltoja, jotka voisivat häiritä kahvinjuontiamme.
Meidän ei enää tarvitse murehtia muiden valojen
käytöstä tai saalinkiin ripustetuista tai
ripustamattomista sateenvarjoista, ei
uistelijoiden siimoista eikä mistään. Merellä on
vai me ja me olemme yhtä – sinä, minä, Evari ja
Busteri. Me luukutamme niin maan perusteellisesti
omassa yksinäisyydessämme nauttien jokaisesta
lumikiteestä, joka meidät saavuttaa, jokaisesta
tuulen puraisuta poskillamme, jäästä hiuksillamme
ja kaikesta. Me annamme jään peittää itsemme ja
aluksemme. Hetki hetkeltä Busterin paino muuttuu,
aluksemme muoto muuttuu ja jää ympäröi meidät
syleilyynsä ja me toisemme. Pian me olemme yhtä
vaaleaa ja yhtä sinistä jäätä Evarin ja Busterin
kanssa ja me muodostamme meren jäisen kannen
päällä kiitävän torpedon, joka jaksaa luukuttaa
loputtomiin auringonlaskusta auringonnousuun,
tästä päivästä huomiseen ja huomisesta ensi
viikkoon ja ensi viikosta kohden uutta talvea,
joka tulee vääjäämättä aina jokaisen kesän
jälkeen - onneksi.
Kun lumisade väistyy ja aurinko antaa vielä
pienen pilkahduksen itsestään, kuin muistutuksena
tulevista päivistä, me jatkamme matkaamme sinne,
mistä meitä ei kukaan voi löytää, sinne, mikä on
vain meille. Me matkaamme rinnakkain kuin
matkamiehet, jotka ovat kaukana muista vain
tähdet oppainaan. Siellä pimeän taivaan alla me
kuljemme ja Evarisi kiidättää meitä aina
kauemmaksi ja kauemmaksi juuri tästä päivästä ja
tämän päivän iloista ja suruista. Me matkaamme
yhdessä ja uskomme vain talviseen veneilyyn,
pakkaseen, lumeen ja jäähän. Tämä on matka pois
jostakin ja kuitenkin johonkin. Kyllä TALVELLA ON
KIVA VENEILLÄ ja nauttia hyvästä
matkakumppanuudesta.
Kiitän jo nyt tulevista ajoistamme.
JUU, KERRAN KÄYTIIN PARIN KAVERIN KANSSA
LOPPIAISENA MERELLÄ. 4 METRINEN KUTTAPERKKA JA
9.9 HONDA...JÄÄLAUTAT VÄLILLÄ PELOTTI, MUTTA
OLIHAN SE HUISIN HAUSKAA MENOA!!!JA SELVINPÄIN
TIETYSTI. VÄLTTÄMÄTTÄ EN TAIDA UUSIA KOKEMUSTA,
SEN VERRAN VIILEÄLTÄ TUNTUU
VIELÄKIN...SUOSITTELEN SILTI "LÄMPIMÄSTI"
JOKAISELLE, JOLLA JÄRKI LEIKKAA PIKKU
PAKKASESSAKIN.
suosittelisin sulle vähä tehokkaampaa moottoria
talviveneilyyn. toi busterimiehen 15 hv on mun
mielestä aika minimi ainaki jos haluaa kauemmas
lähtee luukuttaan. kyllä täälä suomen jäillä
riittää mutta jos sunki haaveena on joskus mennä
pohjoisnavan alta niin kyllä honda hyytyy. ja
jotain turvallisuus lisäyksiä pitäis olla
talviveneilys ku noi jäävuoret on aika
arvaamattomia pimeellä. yks aika isoki laiva
uppos joskus aikoinaan ku törmäs sellaseen.
busterimies voi kertoo tarkemmin mitä tarkalleen
ottaen vaaditaan hyvältä talviveneeltä, koskien
muunmuassa turvallisuutta ja tehonlisäyksiä. se
perse laidan yli tehon lisäys konsti tuntuu
toimivan.
Ei tässä mitää uudempia koneita kukaan kaipaa -
mä kaipaan BUSTERIMIESTÄ!
Me kyllä käydään sekin laivakin porukalla
katsomassa. Onneksi sitä ei tarvitse enää kovin
kuhaeesti etsiä, kun paikka on tiedossa. Voisimme
käydä siellä sitten kun lähdemme pohjoisnavalta.
Meille se koukkaisu ei suuria vaikuta.
Mitä tulee tuon ihanan Busterimiehen koneen
kokoon - tarkoitan tietty sitä Evaria (15 hv),
niin olen ihan varma sen tehon riittävyydestä,
sillä niin kuin olen ymmärtänyt, tuo 15 hv on
vain se alkuperäinen ilmoitettu nimellisteho,
josta sitten Busterimies ottaa monilla eri
konsteilla – osa tietenkin salaisia –
huomattavasti suuremmat tehot irti. Vanhaa Evaria
ei varmasti kannata mennä vaihtelemaan mihinkään
japanilaisiin ihmekoneisiin, sillä luettavuus on
niin näissä koneasioissa, kuin
ihmissuhdeasioissakin kaiken A ja Å.
Voin vain kuvitella ja nähdä silmissäni, kun
Busterimies luukuttaa perä vettä viistäen niin
kuin aikoinaan eräälläkin lentäjällä. Ei siinä
koneen merkityt tehot enää paljon vaikuta, kun
tehoja otetaan omasta takaa.
Tuntuu hiukan pahalta, kun en nyt ole kerjennyt
Busterimiehenlle kirjoittelemaan, mutta hän on
varmasti niin fiksu kaveri että tietää hyvää
kannattavan odottaa. Meillä on vielä kuitenkin
omat yhteiset retkemme onneksi edessäpäin ja
niistä reissuista minä haluan kirjoittaa niin
Villelle, Willelle, Marineerolle, Jurputtajalle
ja Danielille sekä monelle muulle. Me voidaan
tehdä vaikka kirja, jota jaetaan ilmaiseksi
kaikissa vierasvenesatamissa, luonnonsatamissa,
venemessuilla ja joka paikassa ja kaikkin
veneissin niin liikkuviin, kuin rantasan
köytteetyihinkin. Siitä voisi sitten lukea, mitä
veneily on silloin, kun se parasta on. Sitä
sitten pipot tiukassa jotkut lukisi ja varmaan
kaiholla ajattelisi meidän seikkailujamme.
Kohta mä lähden taas päivystämään tuonne
nimenkärkeen ja ODOTTAMAAN sitä, mitä kannattaa
odottaa.
Terkkuja Busterimiehelle, jos hänet jossakin edes
vilaukselta joku näkee.
Aluksi kiitos Bustermiehelle ja Lissulle
hauskasta päivänpiristeestä jota on ilo seurata.
Jos joku asioita tuntematon ei ymmärrä huumoria
vaan sekottaa tämän faktoihin ja testattuihin
kokemuksiin perustuvan tietoperäisen keskustelun
siihen, on syytä suositella ko. henkilölle esim.
jotain käyttöohjekirjasta esimerkiksi siitä mitä
todellinen huumori on parhaimmillaan.
Sitten pari vinkkiä joita on teorettisesti
pohtinut jo Jules Verne "Sukelluslaivalla
maapallon ympäri" kirjansa tuntemattomaksi
jäänessä käsikirjoitusversiossa. Huomautus
purjeveneilijöiden ei ole syytä edes yrittää
kokeilla tätä. Aluksi asennetaan Evariin
lisävarusteena saatava jälkipoltin. Jälkipoltin
tuottaa noin 3-4 kertaa veneen pituisen tulivanan
ja mahtavan työntövoiman, riippuen tietysti
käytettävän kusi/hernekeitto/pirtu nesteen
sekoitus suhteesta. Toiseksi etsitään jäämereltä
mahdollisimman loiva mutta korkea jäävuori. Jo
aikaisemmin on tietysti tutkittu ja valittu
optimaalinen kusi/hernekeitto/pirtu suhde jolla
saadaan Evarista maksimi teho irti. Jälkipoltin
on syytä jäähdyttää kunnon merivesi kierrolla
jottei Evarin tarrat hiilly polttimen käydessä.
Sitten hana auki kohti vuorta ja parasta toivoen
kytketään jälkipoltin päälle juuri vuoren rinteen
puoliväliä ennen. Vene nousee huimaan lentoon ja
jos sekoitussuhdde on oikea, rikkoontuu äänivalli
ja vene nousee maatakiertävälle radalle. JA voi
sitä näkymien kauneutta vedettäessä hana
poihjassa sateliittien välissä poukkoillen maata
ympäri. On kuitenkin huomattava säästää
hernekeittoa myös paluuta varten. Varoituksen
sana! Avaruudessa ilman saanti moottorille
vaikeutuu joten Evariin on asennettava
ilmanotolle putki johon ajaja säännöllisesti
puhaltaa pitkän ja tasaisen henkäyksen samaan
tapaan kuin poliisin puhalluspilliin.
Testituloksia kaivataan.
Jos epäilet, että joku meistä on sekoittanut nämä
jutut faktoihin, niin en viitsi edes sanoa, mitä
sinulle suosittelisin mainostamasi "mitä
todellinen huumori on parhaimmillaan" -oppaan
lisäksi.
KIITOS UUDESTA VINKISTÄ! EN OLE TULLUT
AJATELLEEKSI AVARUUDEN VALLOITUSTA KUN OLEN OLLUT
NIIN KIINTYNYT TUOHON TOISEEN ELEMENTTIIN. JA
BUSTERIN RUUVAILUUN. ELI KAIKKI TEHONLISÄYS-
PARANNUSEHDOTELMAT OLEN VÄSÄNNYT VESIREITTEJÄ
SILMÄLLÄ PITÄEN. SIIS TODELLISEEN
LUUKUTUSTARPEESEEN! MUTTA AVARUUDESSA
LUUKUTTAMINEN ONKIN SITTEN KOKONAAN TOINEN ASIA.
JA ERITTÄIN HYVÄ ONKIN ETTÄ LÖYTYY MYÖS SIIHEN
ERIKOISTUNEITA SPESIALISTEJA, NÄIN SAAMME
HYÖDYLLISTÄ TIETOA ITSE KULLEKIN HYÖDYNNETTÄVÄKSI
KOTITARPEISIIN. TIETENKIN SE KIEHTOO HIUKAN MYÖS
MINUA ETTÄ BUSTERILLA VAIN AVARUUTEEN! NIINKUIN
KAIKKI MUUKIN UUSI ASIA. LEIJUMINEN JA
KELLUMINENKIN MUISTUTTAVAT AIKA PALJON TOISIAAN.
MUTTA LUULEN ETTÄ SE TULEE AJANKOHTAISEKSI VASTA
SIINÄ VAIHEESSA KUN MERELLINEN INSTRUMENTTI ON
SAATU HYÖDYNNETTYÄ MAKSIMIINSA JA LEIPÄÄNTYMINEN
ALKAA NOSTAA PÄÄTÄÄN. JA SITÄ ON VAIKEA VEIKATA
KOSKA SELLAINEN TAPAHTUU, EHKÄ EI KOSKAAN? MUTTA
VAIKEA SANOA. MAHDOLLISTA ON ETTÄ JOSSAIN
VAIHEESSA LUUKUTETAAN AVARUUTEEN JA KIERRETÄÄN
GALAGSEJA SUN MUITA AVARUUSASEMIA JA APINOIDEN
PLANEETTOJA JÄLKIPOLTTIMEN VOIMALLA SUHTEUTETTUNA
ÄRTSOPPAA KAASUTTIMEEN-PERIAATTEELLA. JA OLEN
KIITOLLINEN ASIAAN PEREHTYNEISYYDESTÄSI!
ETUKÄTEISTIETOA KUN SAA, NIIN ASIA SAATTAA NOSTAA
KIINOSTUNEISUUS-ASTETTAAN. OLEN KUULLUT ETTÄ
AVARUUDEN VALLOITUS VAATII MYÖS EVINRUDEEN NS.
NASA-SUUTTIMEN. ELI KAASUTTAJAN SEOSSUHTEEN
NORMALISOINTISUIHKE PAINOTTOMISSA OLOSUHTEISSA.
NIITÄ EI TOISTAISEKSI IHAN JOKA MAITOKAUPASTA
TIETÄÄKSENI LÖYDY. MUTTA KUN GLOBALISAATIO ETENEE
LUUKUTUSVAIHEESEEN, MYÖS TÄMÄNTYYPPISET KAIKKI
MATKAT AINA MARSIA MYÖTEN ON LÄHES JOKA JANNULLE
ARKIPÄIVÄÄ. NYT OLISI TIETENKIN HYVÄ KÄYDÄ
UNIVERSUMISSA PYÖRÄHTÄMÄSSÄ KOSKA HIRVEÄSTI
PORUKKAA SIELLÄ EI VIELÄ TÄLLÄ HETKELLÄ OLE.
MUUTAMAN VUODEN PÄÄSTÄ SE VOI OLLA SELLAINENKIN
TURISTIRYSÄ ETTÄ OKSAT POIS JA PALA LATVAA.
SIELLÄ PIILEE SE VAARA TOSIN, ETTÄ JOS JA KUN
LUUKUTTAA SUORAA PÄÄTÄ MUSTAAN AUKKOON HANAT
TISKISSÄ JÄLKIPOLTTIMET PUNAISINA ÄRTSOPAT
KAASUTTAJASSA JA PERSE ILMAA VIISTÄEN, ETTÄ EI
OLE ENÄÄ PALUUTA TÄNNE PAVIAANIEN PLANEETALLE.
SINNE SITÄ JÄÄ SITTEN LUUKUTTELEMAAN PIMEYTEEN JA
PAINOTTOMUUTEEN, EIKÄ TIEDÄ MISTÄ HERÄÄ. KU ON
KOKO AJAN PIMEETÄ. ON TIETENKIN HALOGEENEJA SUN
MUITA LYYSYJÄ JOILLA PÄRJÄÄ VARMAAN AINA
KAUIMMAISESSA GALAKSISSAKIN. EIKÖS SIELLÄ
MARSISSA OLE VÄHÄN VIILEÄMPI ILMA KUIN TÄÄLLÄ? -
200 JA RAPIAT, ELI YLI SATA KERTAA KOVEMMAT
LUKEMAT KUIN TALVIPAKKASLUKEMAT AAVALLA ULAPALLA.
SE VOISI OLLA KYLLÄ PIRISTÄVÄ KOKEMUS LUUKUTTAA
HANA TISKISSÄ YMPÄRI MARSIA?
siis mä tarkotin että into66:sen japsikoneessa ei
oo tarpeeks tehoo ja kehotinki kysymään itse
mestarilta vinkkejä koneen virittämiseen.
Tästä keskustelusta päätellen sinusta on
kirjailijaksi... Kuinka paljon aikaa sulla on
mennyt näiden busterimies-rakkausromaanien
kirjoittamiseen tälle foorumille??
Kyllä se on niin, että kun Busterimiestä
ajattelle, niin siinä sormet tanssii
näppäimistöllä ja ei aikaakaan, kun pitää
lopettaa, ettei tule mitään liian pitkiä juttuja.
Tuo mies luukutta merellä ja mä naputtelen
pikkusilla sormillani näitä ihanian sokeripaloja
tässä edessäni - on niin helppoa ja nopeaa
naputella, kun tietää, että se mies on siellä
jossakin valmiina rantautumaan ja hakemaan minut
mukaansa -iihanaa.
MELKEIN ENNÄTIN TÄNNE KUN KÄVIT
TÄÄLLÄ..HAJUVETESI TUOKSU JÄI VIELÄ LEIJUMAAN
TÄNNE POISTUTTUASI..PUOLI TUNTIA SITTEN, ELI
SAATAT OLLA VIELÄ MAISEMISSA JA KÄYT VIELÄ
PYÖRÄHTÄMÄSSÄ..? EHKÄ SAAN SINUUN YHTEYDEN JA
TAPAAMME JOSSAIN BUSTER-CHATISSA...?
VIELÄ TÄNÄÄN..?
Meitsi on miettinyt tuollaista reissua, jossa
vene olisi trailerin perässä sierrassa. Ajattelin
vaan, että kun sinulla näyttää olevan noita
ideoita ja käytännön kokemusta veneilystä yms.
niin mitähän kannattaa ottaa huomioon kun lähtee
veneellä suomea valloittaan?
JOO VARMAAN ON TOIMIVA AJATUS SUOMEN VALLOITUS
PERÄKÄRRYSTÄKIN KÄSIN. VARSINKIN TALVELLA HUBAA
HOMMAA JOS SAAT JONKUN KUSKIIN SIERRAASI JA ITSE
ISTUT VENEESI KIPPARINA. MUUTEN VOI OLLA VÄHÄN
KIIRETTÄ KIPPAROIDA KAHTA PURTILOA. AVOAUTO KYLLÄ
HELPOTTAA SIIRTYMISTÄ VENEEN JA AUTON VÄLILLÄ.
TALVIVENEILY TIEN PÄÄLLÄ ON NOSTANUT PÄÄTÄÄN MYÖS
SUOMESSA UUTENA MUOTI-ILMIÖNÄ. MOOTTORITIET OVAT
KELPOJA RATKAISUJA KUN HAETAAN MAKSIMAALISTA
LUUKUTUSNOPEUTTA AVOVENEELLE PERÄKÄRRYSSÄ. SUOMEN
KIERTUE ONNISTUU ERITTÄIN KIVASTI PERÄKÄRRISTÄ
KÄSIN. KULKEEHAN SIRKUSKIN YMPÄRI SUOMEA. YKSI
VAIHTOEHTO ONKIN JUURI LYÖTTÄYTYÄ LETKAN JATKOKSI
KUN NÄET SIRKUSKARAVAANIN LIIKENTEESSÄ. HEIDÄN
PITÄISI TIETÄÄ MINNE OVAT MENOSSA JA JOS SEURAAT
HEITÄ PÄÄDYT TODENNÄKÖISESTI SAMOILLE SEUDUILLE
KUIN HE. JA AINA VOI TARJOTA ITSEÄÄN SIRKUKSEEN
TYÖHÖNKIN, AVOVENEELLÄ KUN LUUKUTTAA LIANEJA
PITKIN TRAMPOLIINIA HYVÄKSIKÄYTTÄEN NUORAN KAUTTA
KOLMOISVOLTILLA HEVOSEN SELKÄÄN, NIIN LUULENPA
ETTÄ EI IHAN HETI TUU ETEEN VASTAAVAA
TEMPPUILIJAA. KEIKKAILEVAT MUUSIKOT OVAT YKSI
MAHDOLLISUUS, HE KULKEVAT YMPÄRI SUOMEN JA
VARMASTI OVAT INNOKKAITA KULJETTAJIA
YHDISTELMÄAJONEUVOOSI. VARSINKIN JOS AVOAUTOLLA
PÄÄSISIVÄT LUUKUTTAMAAN. EI MUUTA KUIN SOITTO
ETURIVIN ISKELMÄMUUSIKOILLE JA VOIT JO PIANKIN
OLLA LUUKUTTAMASSA KIPPARINA PAATISSASI KOHTI
UTSJOKEA YHTÄ SOITTOA. VAUHTI PITÄISI OLLA
TAATTU, LAULAJILLA EI OLE AIKAA TUNAROIDA
LIIKENTEESSÄ!
soita tapani kansalle jos haluat hakee
maksimaalista luukutusnopeutta. tai rytsölän jake
käy yhtä hyvin mutta se vaan kiertää vähä
vähemmän keikkailees. jos oot seurannu mr. bean
ohjelmia niin sieläki oli ihan hyvä idea yhes
jaksis ku se ajoi miniään auton katolta. menestys
nyt oli mitä oli, mutta ei sen aina tarvi mennä
kaikkien taiteensäääntöjen mukaan.
Kyllä tässä vielä hetki menee ennen kuin pääsen
lähtemään sinne salaiseen nimen kärkeen. Luulen
että seuraava pyörähdykseni on jo tuolla
rantalepikon paremmalla puolella eri meren ja
maan välimaastossa – siellä minä sinua odotan. Ei
muuta kuin mene veneelle,laita Evari kolisemaan,
paina paaki pohjaan ja ota suunta kohti erästä
nimeä, jonka jo varmasti olet saanut
haarukoiduksi. Luukuta ystäväni luukuta, siellä
minä sinua odotan. Jos karautat Busterisi
rantalepikkoon ennen kuin olen sinne itse
ehtinyt, niin odota siellä tuloani. Hiivin hiljaa
selkäsi taakse, laitan käteni silmillesi,
puhallan niskaasi huuruisen henkäyksen ja kysyn;
arvaa kuka? Istahdan viereesi kun sinä sammutat
Evarin ja koneen urinan lakatessa me katsomme
toisiamme silmiin. Piene tutustumisen jälkeen
käännämme Busterin keulan kohti merta ja
työnnämme sitä hellästi lumisella kalliolla kohti
tummaa merta, metrta, joka odottaa meitä. Kun
veneen keula saavuttaa viimein meren syleilyn ja
Busteri huokaa onnellisen, me vielä hieman
autamme yhdistelmääsi ja kohta jo Evarin (15 hv)
perä myös koskettaa meidän talvista mertamme –
voimme vain kuulla koneen syvän huokauksen kaiken
tuulen huminan ylitse.
Kohta on jo ilta – ehkä meidän ensimmäinen.
Toivon ,että voimme ensi viikolla antaa ihmisten
kuulla/lukea, mitä on luukuttaminen yhdessä!
mistä sä puhut? mun mielestä siinä on leikki
kaukana ku luukuttaa 60 solmua ja rapiatja
yrittää väistellä jäävuoria öisellä atlantilla ja
sitte vielä paniikkijarrutus jäällä ettei mee ja
aiheuta lisää tuhoo nyy jorkis.
NIIN SIINÄ VAIN TAISI KÄYDÄ ETTÄ MINÄ TULIN
HAKEMAAN SINUA TÄÄLTÄ JA SINÄ OLET VARTOOMASSA
MINUA RANTALEPIKOSSA. ELI MENTIIN RISTIIN.
HAJUVETESI TUOKSU VIELÄKIN LEIJAILEE TÄÄLLÄ. KIVA
TUOKSU. VARMASTI SIELLÄ RANTALEPIKOSSA LEIJUU
BUSTERIN JÄTTÄMÄ LUUKUTUSKÄRY, SE ON SEMMOINEN
KUN RAUTA HIOO RAUTAA EVINRUDEN PANNUHUONEESSA JA
ÖLJYÄ RUISKUAA SEN SEINÄMILLE JA HÖYRYNÄ PELLOLLE.
SE ON RAUDAN JA LUUKUTUKSEN JA ÖLJYN JA
POLTTOAINESEOKSEN HAJU. SEMMOINEN KUIN SATAMISSA
YLEENSÄ, HIILINEN JÄLKIMAKU. KUIN VIINEISSÄ.
HIEMAN PYÖREÄ. ELI JOS OSUU NENÄÄN NIIN LÄHE
PUHALTAMAAN HAJUA KOHTI. BUSTERI ON TIETOINEN
TULOSTASI. SE ODOTTAA SINUA. SEN PITÄISI KALLISTUA
STYYRPUURIN PUOLELTA KUN OLET HOLLILLA. SIINÄ ON
SEMMOINEN AUTOMAATTI. ASTU LAIVAAN VAIN. TUTUSTU
PAIKKOIHIN JA TEE OLOSI KOTOISAKSI, TERMARISSA ON
KAFFIA. HÖRPPÄÄ SIELTÄ. KOSSUPULLOSSA ON MAITOA.
PILLIT LÖYTYY REIMARIKOJEISTOSTA. PILLILLÄ KAHVIA.
TOISELLA MAITOA. KAIKKEA VOI KOKEILLA. KAIKKI ON
MAHDOLLISTA. LÄHDEN PIAN TAKAISIN BUSTERILLE.
MUTTA JOS OLEMME MENNEET JOSTAIN SYYSTÄ TAAS
RISTIIN EIKÄ SINUA SIELLÄ NÄY, NIIN TÄRÄYTÄN
EVINRUDEN KÄYNTIIN JA KOMENNAN KAIKKI 15 KAAKKIA
HURJAAN RAVIIN KOHTI AAVAA ULAPPAA. SIELLÄ LYÖN
PAATIN ANKKURIIN JA TIIRAILEN RANNAN SUUNTAAN JOS
JOSSAIN TUIKAHTAA SINUN HALOGEENISI. EVINRUDE PÄÄN
ALUSENA VEDÄN KROPAN OIKOISEKSI JA TARKKAILEN JA
TÄHYSTELEN. YÖ NÄYTTÄÄ SITTEN TULEEKO SIITÄ MEIDÄN
ENSIMMÄINEN YHTEINEN...MOI!
Täällä sinua odotan. Kello on jo 22 ja minä vielä
yksin, mutta jaksan odottaa. Tuuli tuo koneesi
tuoksun aina jostakin ja minä täällä yksin ja
kuitenkin tunnen läheisyytesi. Minä jaksan
odottaa, jaksan kuunnella merta ja jaksan
kuunnella mereltä kantautuvaa Evarin ääntä.
Mitään ei ole vielä menetetty, mitään ei ole
saavutettu - pöytä on puhdas ja me odotamme
kumpikin tahoillamme uutta huomista ja se TULEE
ja sinä tulet. Kun jaksan tämän yön palella
täällä niemen kärjessä ja leppien katveessa, niin
uskon kaiken muuttuvan hyväksi.
Huudata ystävä Evaria, päästä sen männät
huiskimaan ilmoja, anna bensan palaa ja kaada
rokkaa joukkoon. Minä odotan ja minä jaksan -
kerrankin elämällä on tarkoitus ja se takoitus
täyttyy - tulee talvi ja me menemme talven
mukana, me tulemme vasta kevään koittaessa ja me
lepäämme vasta sitten, kun muut alottavat uuden
kautensa.
Yön pilvinen taivas on nyt ainoa kattoni ja
lepikko seinäni ja sinä ainoa lämmittäjäni,
silmäsi tuike lamppunani tässä yksinäisessä
pimeässä tällä niemellä.
Voiko olla näin vaikeaa kohdata ja tavata se
ainoa, josta on jo kauan uneksinut ja joka nyt
todeksi on muuttumassa? Voiko elämä jatkua vielä
kevään jälkeen? Kyllä voi! Sinä annat sille
tarkoituksen ja sinun Busterisi täydentää koko
unelman ja Evari (15 hv) siloitta kaiken lopun.
Kohta saavut tuolta ulapalta, aavalta mereltä ja
noudat minut mukaasi. Sitten me luukutamme
yhdessä ja katoamme kohden taivaan rantaa ja
saavutamme jo laskenee auringon, aloitamme
uudelleen tämän päivän ja näemme uudelleen jo
menneen aamun. Tämä yö on meille! Oih - Tule jo
rantaani, päräytä busterisi lepikkoon lähelle
minua.
KYLLÄ ME RISTIIN RASTIIN MENTIIN TAAS ETTÄ
PAUKAHTI. SINÄ ISTUIT SIELLÄ RANTALEPIKOSSA JA
MINÄ MENIN BUSTERIIN ISTUMAAN. MUTTA EI TÄMÄ HOMMA
OLE YHDESTÄ PÄIVÄSTÄ KIINNI. MEILLE TULEE TOINEN
TILAISUUS. EHKÄ JO TÄNÄÄN. VÄÄJÄÄMÄTTÄ SE AIKA
KOITTAA KUN KAKSI SUURTA YMPYRÄÄ KOHTAA JOSSAIN
PISTEESSÄ. JOSSAIN ON SE NIIDEN LEIKKAUSPISTE.
KÄVIT TÄÄLLÄ ILLALLA KUN MINÄ OLIN JO POISTUNUT
TÄÄLTÄ. SILLÄ VÄLILLÄ MINÄ OLINKIN JO MENNYT
BUSTERIIN JA TÄRÄYTTÄNYT EVINRUDEN KAIKKI 15
HEPPAA KOVAAN LUUKUTUSRAVIIN KIVENHEITON PÄÄHÄN
RANNASTA. AJELIN PUOLELLA KAASULLA RANTOJA
MYÖTÄILLEN JONKIN AIKAA JA SITTEN HEITIN ANKKURIN
POHJIIN JA SÖIN ILTAPALAKSI VOILEIPIÄ ILMAN VOITA
JA KOSSUPULLOSTA SUORAAN PULLOSTA PÄIN MAITOA.
OLET EHKÄ NAAMIOITUNUT LIIANKIN HYVIN SINNE
LEPIKKOON KILPAKOSIJOIDEN(?) PELOSSA. LUUKUTA
VAIKKA KIVIÄ VETEEN NIIN VENEEN TÄRINÄILMAISIN
REAGOI NIISTÄ SYNTYVIIN AALTOIHIN. TÄYTYNEE OTTAA
EHKÄ ENSI YÖNÄ AVUKSI LÄMPÖKAMERAVARUSTUS
RUUMASTA. EHKÄ ME NÄEMME TÄÄLLÄ,
PUUMERKINJÄTTÖPAIKALLA, JOS OSUMME TÄNNE
SUUNNILLEEN SAMOIHIN AIKOIHIN EHTOOLLA..SITTEN
VOIMME YHDESSÄ KÄYDÄ VENERANTAAN JA PÄÄSEMME
NEITSYT-MATKALLE..JOSSAINHAN ME TÖRMÄÄMME, JOKO
TÄÄLLÄ TAI RANNASSA, SE ON VAIN AJAN
KYSYMYS..JOSSAIN VAIHEESSA SUKSET OIKENEVAT SAMAAN
SUUNTAAN JA MEIDÄN NENÄT NÄYTTÄÄ SAMAAN SUUNTAAN
ELI HORISONTTIIN TUONNE MISSÄ AAVA ULAPPA YHTYY
TAIVAAN ULAPPAAN..
MISSÄ LISSU LUURAA? RANTALEPIKKO TYHJÄNÄ HUOJUU
VAIN JÄÄTYNEET KAISLAT JA BAMBUT. EI SIELLÄ
LISSUA NÄY. KAKSIN AINA KAUNIIMPI LUUKUTTAA,
MUTTA NYT NÄYTTÄÄ SILTÄ ETTÄ LÄHDEN ITTEKSENI
PUHALTAMAAN ENSIN PUOLELLA KAASULLA PUOLEEN
VÄLIIN MERENKURKKUA JA SITTEN PIKKU HILJAA KAASUA
LISÄTEN NIIN ETTÄ KAHVA KIERTYY NASTAAN ASTI JA
SITTEN MENNÄÄN NIIN ETTÄ TUNTUU TAAS! OLEN
TIIRAILLUT RANTALEPIKKOON, AJELLUT RANTOJA
MYÖTÄILLEN, MUTTA EI SIELLÄ IHMISTÄ NÄY. ANKKURI
ON OLLUT POHJISSA JA OLEN VALVONUT ÖITÄ JA
ODOTELLUT VALOSIGNAALEJA. EIHÄN SULLA OO PATTERIT
LOPPU SIITÄ HALOGEENISTÄ?
No niin – heippa vaan! Täällä minä niemenkärjessä
istuskelen. Löysin täältä mukavan mökin ja menne
päräytin ostamaan sen. Takassa palaa tuli,
merellä ulvoo myrsky, ja sinä siellä luukutat
suuntaan jos toiseenkin. Minä katselen
vaakasuoraan satavaa lunta ja unelmoin sinusta.
Tiemme ei kuitenkaan kohdanneet, paitsi
ajatuksissamme, joten kiitän hauskasta
keskustelusta – tällä elän taas pitkään. Palataan
muissa merkeissä.
Hyvää jatkoa ja talvea ja ennen kaikkea hyvää
uuttaa veneilykautta kaikille tätä keskustelua
seuranneille.
JAA SUOMEKSI SANOTTUNA, KABUT? SELLASTA ON ELÄMÄ.
YKSIN OLET SINÄ MATKAMIES MAAN TÄÄLLÄ AAVALLA
ULAPALLA KELLUMASSA. ANKKURIN MEINASIN HEITTÄÄ
POHJIIN, MUTTA SYVYYTTÄ OLI NIIN ETTEI SE
YLTÄNYTKÄÄN. NYT AJELEN NELJÄSOSAKAASULLA LAHDEN
POUKAMAAN HETKEKSI TORKAHTAMAAN. ON TULLUT
VALVOTTUA ÖITÄ JOS TOISIAKIN. NYT PAINAN PÄÄNI
EVINRUDEN PANNUHUONEKOPAN PÄÄLLE JA OTAN PITKÄT
TIRSAT. EHKÄ HERÄNNEN SIITÄ UUTENA MIEHENÄ.
ODOTTELEN KUNNON TALVIKELEJÄ JA ILMAN JÄHTYMISTÄ,
SITTEN PÄRÄYTÄN EVINRUDEN KAAKIT KÄYNTIIN JA
HIRMULAUKKAAN VASTEN PAKKASEN PUREMIA AALTOJA.
TORPEDON JÄTÄN RANTAAN, TEEN SIITÄ EHKÄ NUOTION,
JOSSA PAISTAN PARI SIIKAA JA HÖRPPÄÄN
KOSSUPULLOSTA PILLILLÄ MAITOA.
"PALATAAN MUISSA MERKEISSÄ"..TARKOITATKO ETTÄ
TIEMME KOHTAA PÄIVÄKAHVIEN MERKEISSÄ? FIND ME.
MÖKISSÄSI
KAHVIKESKUSTELUJEN JA PIPARIEN MERKEISSÄ? "JOIN
TOS JUST KUPILLISEN KAFFIA". OLEN KEITTÄNYT PARI
KUPPIA JA HÖRPISKELEN ISOSTA KUPPOSESTA ILMAN
SOKERIA KUPPOSEN TYHJÄKSI TERÄSTETTYNÄ MAIDOLLA.
NÄENKÖ SINUT SIELLÄ, KAHVINKEITTIMEN TAKANA?
LUUKUTETAAN ETEENPÄIN, TUU KAHVIKESKUSTELEMAAN..
JOIN TUS JUST KUPILLISEN KAFFIA...JATKETAAN
SIELTÄ TAAS SITTEN MATKAA..KIERRETÄÄN KOKO
KAVALKADI YMPÄRI NIIN ETTÄ NUPPI TUTISEE.
Ei mitään turhanpäiväistä viisastelua eikä
vittuilua kuten jotkut harrastaa(jurputtaja,
marineeros, taniel,lissu ym.ym.).
Jatkahan talviluukutusta
VOI VIDE MITKÄ PASAATITUULET PUHALTELI KUN MEIKÄ
LUUKUTTI TULEMAAN KUUBAN RANNIKOLTA KOHTI SUOMEN
NIEMEÄ. SIELLÄ OLI JOKU VÄHÄ SUUREMPI PYÖRRE JA
MEIKÄ LUUKUTTI BUSTERILLA SEN PYÖRTEEN
SILMÄKKEESEEN JA SIT BUSTERIA VIETIIN! PYÖRITTIIN
VARMAAN TOISTASATAA KERTAA YMPÄRI SEN TAIFUUNIN
SILMÄKKEESSÄ JA SIT YHTÄKKINEN RIUHTASU VISKAS
MEIKÄN BUSTEREINEEN PÄIVINEEN JA EVINRUDEINEEN
PÄIVINEEN TOISELLE PUOLELLE SUURTA AMERIKAN
ATLANTIN JÄRVISTÖÄ. KORKEUKSISSA LENNETTIIN JA
PARI ISOA AMERIKAN LENTOKONETTA TULI OHITETTUA
YLÄILMOISSA. VAJOTTIIN SAMANTIEN POHJAMUTIIN KU
OLI NIIN KOVA LÄISKÄHDYS. EI MUUTA KU BUSTERIN
KEULA YLÖSPÄIN JA EVARIN KAAKIT LAUKKAAN KOHTI
PINTAA. SIELTÄ EI OLLU SITTE ENÄÄ PITKÄ MATKA
SUOMEEN KU PORKKALAN VALOT ALKAS SIINTÄÄN
NÄKÖSÄLLÄ. MUTTA LENTO OLI HURJA JA ELÄMÄ VAAN
VILISI KUVANAUHANA SILMIEN EDESSÄ. JÄI
MAKKARALEIVÄTKIN SYÖMÄTTÄ SILLÄ REISSULLA, NO
SITTE KOTISATAMASSA HEITIN PAATIN ANKKURIIN JA
HÖRPPÄSIN MAITOA PÄÄLLE VOILEIPIEN KERA ILMAN
VOITA KUITENKIN HUNTUNA SINAPPI SEKÄ
MAKKARASIIPALEET.
Kiva kun osaat ottaa veneilystä kaiken irti.
Mullakin oli ennen busteri 50hv, mutta nyt
luukutetaan fiskarilla jossa on ärjyvä Wikströmin
kone (15 hv)1600 kuutiota ja mahtava vääntö,
muttei ääni.
Väännön ansiosta voin hinata vaikka
tukkilauttaa/tai tuhatta busteria.Luukuttele sinä
talvella. Minä taas putputtelen hiljaisesti
talvella.Pääasia on ETTÄ VENEILLÄÄN.
Hauskoja luukutuksia.