Onko kellä käytössä mökillään ns. hybridisysteemi sähköntuotossa. Eli pieni tuulimylly yhdistettynä aurinkopaneeliin invertteriin. Kiinnostaisi laittaa mökille edes "kevyet" sähköt eli kun verkkoa ei tarjolla niin että edes saisi jk:n, tv:n ja valot pelaamaan.
Kaikenlaiset kommentit tuuli-/ ja tai aurinkosähköstä olisivat tervetulleita. Kantsiiko ruveta moiseen vaiko laittaa aggregaatti? Se ei kyllä kovin innosta.
Kaikenlaiset kommentit tuuli-/ ja tai aurinkosähköstä olisivat tervetulleita. Kantsiiko ruveta moiseen vaiko laittaa aggregaatti? Se ei kyllä kovin innosta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aurinkosähkö toimii kesällä hyvin. Itselläni on sillä ledivalaistus. Televisiota ja nettiä katselen läppärin näytöltä.
Aggregaatti on oikeastaan pakollinen. Jos ei talvella tuule, niin viipperä ei lataa. Sen voit laittaa myöhemminkin. Aggregaattiin vaadi pitkä takuu.
Ihan hyvä idea, mutta riittäisikö pelkkä aurinkosähkö? Minusta riittää, jos paikka on aurinkoinen, ja paneeli - ja akkutehoa on riittävästi.
Ajattelin nimittäin itse ihan samaa systeemiä, mutta koska aurinkopaneelit ovat riittäneet nykykulutukseen mainiosti, en näe syytä laitaa tuulisysteemiä rinnalle. Jos laittaisin, niin ehkä kaksi pientä venekäyttöön tarkoitettua minimyllyä (mökki saaressa).
Omat paneelisysteemini ovat 2 x 85 W paneelit ja 360 Ah akkutehoa, 12 v järjestelmä ja ihan aurinkoinen paikka.
Pikku TV (harvoin tosin käytössä), valot ja kompressorikaappi ... kaikkiin on virta riittänyt ja akut koko ajan täpötäynnä.
Kannattaisiko siis ensin kokeilla pelkillä paneeleilla, ja laajentaa sitten hybridiksi, jos virta ei jostain syystä riitäkään?
Vähän parempilaatuinen parin kilowatin aggrekaatin laittaisin siihen rinnalle joka tapauksessa, jotta saisin sitten työkoneet (imurit, rälläkät, sähkösahat ym.) pelittämään.
Oma systeemi on 400 W paneleja, 850 Ah akkuja, siniaaltoinvertteri pysyvä teho 1,3 kW, huipputeho (5 sekuntia, moottorien käynnistystä varten) 4 kW, kaikki jakelu 230 V useampaan rakennukseen.
Tämä riittää valoihin (yli 20 pistettä), isoon telkkuun, jääkaappiin, vesipumppuun (700W) sekä pölynimuriin ja käsityökoneisiin (sirkkeli, porakone, kutteri ym.). Varalla on 2 kW generaattori akkujen lataukseen jota hyvin harvoin on käytetty.
Kokemusta on noin 6 vuotta. Olen itsekin ajatellut tuulimyllyä rinnalle mutta nykysysteemi on riittänyt.
Mulla on 2*120W paneelit ja 2*210 Ah akut kytkettynä 1800 W halpainvertteriin. Keväällä toimii viikonlopun jos saa latailla rauhassa viikon. Kulutus lisääntyy hiljalleen, ei se aurinkosähkö vaan riitä. Syksyllä ei sitten ole edes aurinkoa. Paremmalla invertterillä tilanne kohentuisi, mutta ei se ratkaise ongelmaa.
Mulla on työkoneita varten parin kilowatin aggregaatti, jonka hankin jo ennen aurinkosähköjä. Nyt sen perässä on 2*25A laturit, eli aina kun käytän aggregaattia niin akut lataantuu samalla.
Rakensin tuplavirtasysteemin, eli joka puolelta löytyy sekä aggregaattisähkö että aurinkosähkö (230V kumpikin). Periaatteessa kyseessä on kolmivaihekaapelointi eri rakennusten välillä, yksi vaihe on aurinkopohjaisella akkusähköllä, yhdessä aggregaattisähköt ja kolmas karva on varattu ulkovalaistusta varten. Laiturisähköihin voi valita kytkimellä kumpaa käyttää. Veneen akkuja ei kannata ladata aurinkosähköllä! Työpisteissä on erikseen pistorasiat aggregaattisähkön perässä.
Homma pelaa hienosti, mutta jatkuvassa käytössä (erityisesti TV digiboksi pari lappariä, runsaasti valoja) akut tyhjenevät nopeasti. Polttamalla kolmisen litraa bensaa aggregaatissa pärjää taas seuraavaan päivään.
Halpisinvertteri toi mukanaan pienen ongelman. Syksyn pimeillä jos TV digiboksi ja runsaasti valoja päällä toisaalla - ja kun joku saunassa käyttää porakaivon vettä, niin tuo invertteri putoilee pois päältä ylikuorman vuoksi. Ei kiva kun syyspimeällä tulee tosi pimeää! Mahtaakohan ne kalliimmat toimia paremmin?
Olen harkinnut tuulivoimaa lisäenergialähteeksi. Tuuli vähentää bensan polttamisen tarvetta, mutta ei poista sitä. Tulen tarvitsemaan tuon aggregaatin jatkossakin, ja seuraava tulee olemaan tehokkaampi kuin nykyinen!
Olen yrittänyt laskea kannattavuusrajaa tuulivoimainvestoinnille. Ainoaksi eduksi jää bensan kulutuksen pieneneminen. Aggregaatti jyrrää syrjässä olevassa äänieristetyssä mökissä joka tapauksessa. Merellä tuulee toisinaan melko lujaa, eivätkä ainakaan pienempien generaattoreiden laakerit tahdo oikein kestää kovin pitkään. Merenkulkulaitoskin taitaa vaihtaa kalliit pro-mallit parin vuoden välein. Jokainen laskelmani on törmännyt pahaan ongelmaan. Tuulienergiaa saisi todella paljon enemmän kuin aurinkoenergiaa. Jos joudun investoimaan tonnin 2-3 vuoden välein, niin ei kannata! Tonnilla saat sentään melkoisen määrän bensaa poltettavaksi! Aggregaatti tarvitaan joka tapauksessa, joskus on pilvistä eikä tuule!
Vaihtaisin erittäin mielelläni tuuleen, ideologisista syistä. Onko jollakin kokemusta hieman järeämmistä (1-5 kW) tuulivoimaloista, kestävätkö ne?
Jos lähtisin nyt rakentamaan uutta systeemiä, niin ensimmäinen ero olisi vaihto 24V systeemiin. Kaikki vaan toimii paremmin sillä. Välistä saa 12V jos sitä johonkin tarvitsee. Lisäksi hankkisin 2-3 aurinkopaneelia sarjaan, hieman eri suuntiin suunnattuna, pro-mallisen invertteri/laturivehkeen, 4-6 kW diesel-aggregaattorin ja ehkä ison 230 V tuuligenerattorin.
Hurjinta tässä on se, että tontin rajalla olisi Fortumin 10 kV kaapeli ja muuntajakoppi valmiina - mutta hinnoittelusta päätellen he eivät halua myydä liittymää. Samaan hintaan saisi lähes rajattomasti ilmaista aurinko- ja tuulienergiaa!
Vielä kun olisit laittanut että tuon paneelien sarjaankytkemisen lisäksi tekisin paneeleista kääntyvät, joko auto/manuaali käännöllä, niin sitten lähes täydellinen systeemi.
Tuulienergian hyödyntämisestä omakotitalossa on paljon keskustelua täällä: http://ilmaisenergia.info/foorumi/index.php?board=3.0. Soveltunee osittain mökkikäyttöön. Tosin noissa omakotitalosovelluksissa sovelluksissa käytetään tuulienergia suoraan lämmitykseen. Akkuihin varaaminen huonontaa kokonaishyötysuhdetta ja lisäksi täytyy investoida akustoon ja verkkoinvertteriin.
Mutta aurinkosähköistä voisin kertoilla: olen juuri rakentanut mökille 230 V aurinkosähköt. Käyttökokemusta ei ole juuri ehtinyt kertyä alkua pidemmälle, mutta voisin kertoa perusratkaisuista. Kyseessä on uudisrakennus, joten päädyin siihen että sähköistys tehdään täysin 230 V. Paikka on mantereella mutta silti verkkosähköä ei ole ainakaan vielä saatavilla, sähköyhtiö vaati uuden muuntajan rakentamista ja kustannukset olisivat olleet mahdottomat. Eli kävi selväksi että sähköenergia täytyy tuottaa itse ja rakentamisen alussa täytyi siten investoida kohtuullisen kokoiseen aggregaattiin. Ja samalla syntyi valmius verkkosähköön.
Nyt lähes valmiissa ratkaisussa sähköt tehdään pääosin akuista Studer XPC invertterilaturilla, http://www.studer-inno.com/upload/folders/49/257.pdf. Järjestelmäjännite on 24 V. Akkuja on 2 x 200 Ah. Aurinkopaneeleita on 2 x 135 Wp ja ne ovat MPPT säätimen takana. Säädin ja invertteri ovat rinnakkain akuissa eli periaatteessa molemmat voisivat ladata yhtä aikaa.
Kunnon invertterilaturi vaihtaa energialähdettä aggregaatin ja akuston välillä täysin automaattisesti ja huomaamatta eli järjestelmä toimii tavallaan UPSina: jos aggregaatti sammuu, sähköt tehdään akuista. Invertteri pystyy lataamaan akustoa suoraan aggregaatilta ilman erillistä laturia ja jos akut ovat tyhjät, lataus tapahtuu suurella virralla (omassa max 37 A). Maksimivirta toki täytyy huomata säätää akuston maksimilatausvirran mukaiseksi. Kun akut täyttyy ja latausvirta alkaa pienentyä, aurinkopaneelit saavat valuttaa viimeiset amppeerit akkuihin.
Toinen invertterin tärkeä ominaisuus on ylikuormituskyky. Studeria pystyy kuormittamaan 5 s ajan 3x nimellisteholla. Tätä tarvitaan kun oikosulkumoottoreita käynnistetään. Oma 1.5 kW sirkkeli lähtee nätisti käyntiin 1.6 kW nimellistehoisella invertterillä. Puolen tunnin ajan tehoa löytyy 2.2 kW mutta tuommoinen kuormitus ei ole enää järkevää akuston kannalta.
Invertterin valveillaolokulutus on alle watin luokkaa. Tässä tilassa se kuuntelee onko laitteita kytkettynä verkkoon, lähettää ilmeisesti pulssin verkkoon ja jos päällä olevia laitteita löytyy, käynnistää ivertterin. Tämä aiheuttaa pienen viiveen käynnistymiseen. Mutta jos esimerkiksiä sirkkeliä käytettäessä haluaa sähköä heti päälle voi sytyttää valon tai laittaa invertterin jatkuvasti ”päälle”. Päällä ollessaan se invertteri vie noin 7W. Hyötysuhde on noin 95%. Eli 10 W lampun käyttäminen vaatii noin 10 W * 1.05 + 7 W.
... loppui tarinalta tila, loppuosa tässä
Hyviä puolia
- Sähköjen käyttäminen on yksinkertaista. Normaalit 230 V laitteet kelpaavat, myös se tärkein tässä vaiheessa eli sirkkeli. Toki täytyy ymmärtää että sähköä on hyvin rajallisesti käytössä.
- Jos ja kun aggregaattia joutuu käyttämään, myös sen tyhjäkäynti hyödynnetään akkujen lataamiseen.
- Vaikka käyttää isompiakin laitteita aina ei tarvitse käynnistää aggregaattia.
Miinuksia
- Invertterin hyötysuhde ei ole yhtä hyvä kuin 12 V järjestelmässä. Pieninkin ledlamppu vie aina vähintään invertterin pohjakulutuksen. Tosin odotan että tuolla ei ole merkitystä ja 12 V järjestelmässä on myös omat häviönsä.
- Invertteristä kuuluu pientä sähkön surinaa, joten se kannattaa olla jossain äänieristetyssä paikassa.
- Invertteri on hinnakas, laadukkaissa hinta menee suunnilleen 1 euro = 1 W, mutta tässä hinnassa on siis mukana jo myös tehokas akkulaturi. Lisäksi hinnat vaihtelevat todella paljon, joillakin toimittajilla tuntuu olevan kunnon katteet aurinkosähkötuotteissa, kun vertailee esimerkiksi Saksan hintoja, joita kohtuullisen lähelle pääsee toki osa Suomenkin myyjistä.
Mitä voisi tehdä toisin tai muuta pohdittavaa
- Invertterisähköt olisi voinut tehdä heti rakennusprojektin alussa, olisin kenties selvinnyt halvemmalla aggregaatilla, on olemassa myös invertterejä jotka voivat avustaa aggregaattia tuottamalla sähkömoottoreille käynnistysvirtaa esimerkikisi http://www.victronenergy.com/inverters-chargers/multiplus-12v-24v-48v-800va-3kva. Oli kuitenkin muutamia asioita jonka vuoksi päädyin joka tapauksessa Studeriin.
- Akuston koko on aika pieni, mutta niin on kulutuksenkin laskettu olevan. Perusvalaistus, sirkkelin käyttö ja kahvinkeittäminen onnistuu. Kaasujääkaappi ainakin näin aluksi, kun semmoinen on vanhastaan, toki pieni jääkaappi pitäisi pysyä kylmänä viikonloppukäytössä jo nykyisinkin.
- Samaten aurinkopaneeleja voisi tietysti olla enemmän, säätimen saa vielä lisättyä yhden paneelin sarjaan.
- En ole nähnyt tarvetta aggregaatin automaattikäynnistykselle mutta tuokin voisi olla ihan ok
- Muutama pistorasia kannattaa yhdistää suoraan aggregatilta. Esimerkiksi jos haluaa käyttää laitteita jotka käyttävät paljon virtaa esimerkiksi lämmitintä. Invertteri kyllä antaa virtaa niin kauan kuin pystyy mutta lämppäriä ei kannata enää ajaa siinä vaiheessa kun aggregaatista on löpo loppunut ja invertteri on vaihtanut sähköntuoton akkujen puolelle.
- Kokonaisratkaisua ei ole saatavilla halvalla tai helposti. Esimerkiksi sähköurakoitsijalla ei ole välttämättä kokemusta kokonaisuudesta eli itse täytyy osata miettiä mitä haluaa. Perehtymiseen ja asioiden selvittämiseen kannatta varata aikaa. Samaten myyjien asiantuntemus vaihtelee todella paljon eli ensin itse täytyy selvitellä taustoja ja on tiedettävä mitä haluaa.
Tässäpä tätä...
Kaverilla oli juuri tuollainen hybriidisysteemi käytössä. Aurinkopaneeli tuottaa parhaiten kesäaikaan ja kun sen teho vähenee valon mukaan talvea kohti tuottaa tuulisähkö taas puolestaan tällöin parhaiten. Jos päätät tuollaisen laittaa tulee sitä tyypillisesti "säädeltyä" aika ajoin. Eli käytännössä suuntailtua paneelia, yms. mikä opettaa sekä aurinko- sekä tuulisähköstä. Kun vielä suunnitteluvaiheessa lasket kennojen lukumäärät, tuuligeneraattorin tehon sekä akkujen koot, niin saat ihan toimivan systeemin itsellesi.