styroksi eli eps(expanded polystyrene) rakennusmateriaalina ei ole mitään uutta. Miksi sitten arvelluttaa eps valuharkot, ainahan on käytetty styroksia betinin yhteydessä esim:sokkelin sisä ja ulkopuolellepuolelle
betonilaatan alle,y.m.
Ja seinistä , sinissä käyteetään tänään epsiä lämpörappauksissa ja sen päälle rappaus.
kukaan ei kyseenalaista tätä menetelmää.
idea näissä eps harkoissa onkin siinä että ollaan saatu samalla muotti betonille ja asennustyö on helpottunut paljon.
nykyään ei enää tarvitse liimata kipsilevyt . joisskin harkoissa on niitä varten kiinnityspaikat epsin sisällä.
ero näissä eps harkoissa vasten betoniharkot on ainoastaan siinä että tässä eristys toimii muottina kun taas betoniharkoissa betoni toimii muottina ja eps on betoniharkon sisäpuolella.
Näitä icf (isolated concrete form) taloja tehdään paljon yhdysvalloissa ja kanadassa, ja
länsi euroopassa nämä ovat lisääntyneet vauhdilla esim saksassa.
Totuus tässähän on että pelkäämme uutta.
nämä talot on testattu hurrikaaneja vastaan ja kestävät jopa 8,0 richterin täristykset.
Eps kestää myös kosteutta eikä home löydä siinä kasvualustaa.
GREEN BUILDING.
Yrittäkää itse miettiä jotain huonoa tästä menetelmästä ja antakaa mielipiteenne jos ne perustuu
faktaan.
näkyy
styroxtalo
23
2931
Vastaukset
- Pispalan sottiisi
...on siinä, että elementtirakenteessa seinä on ideaalinen sekä rakennusfysikkaalisesti että käytännssä: Eriste on kylmemmällä puolella ja varaava massa lämpimämmällä puolella. Koska elementtejä ei kaikki voi tehdö eikä köyhät ostaa, niin EPS-harkko on kohtuullinen kompromissi. Suurin osa eristeestä ulkona, betoni keskellä ja vain vähän ES:ää siällä. Toisaalta EPS-harkko ei rakenteellisesti ole (teknisesti) sen parempi lun kevytsoraharkko.
Mutta sellaista se on. Laatu maksaa- Shsuhisee
Olekko jämerämies pienessä hiivassa?
- tuplapellepeloton
Olen jo kymmenen vuotta asunut ok-talossa jonka seinärakenne on ulkoapäin: julkisivutiili joka on myös kantava, tähän kiinnitetty 2x eps-eriste limitettynä lämpöeristekiinnikkeilä ja uretaanilla toisiinsa liimaten. Sisäpintana suoraan eps:iin sementti/fillerihiekka laasti 1:1 kampalastalla tartuntakerroksena ja päälle rappaus tasotteet maali. En ole havainnut mitään kosteys yms. ongelmia. Julkisivutiilihän on hengittävä materiaali. Näin saadaan erittäin tiivis ja yksinkertainen rakenne jossa julkisivutiilikin toimii lämmöneristeenä vaikka huonona sellaisena. Periaatteessa vain kolmea materiaalia.
Olen myös kokeillut kipsi tasoitteet maali ja myös (tartuntakerros ) tiilitasoite pintatasoite maali. Kipsi oli minusta työläs vetää. Tasoiteseinä vahvistetuin ulkokulmin on riittävan luja epsin kanssa. Ja vielä kun verhojen ja kalusteiden kiinnityspaikkoihin upottaa eristeeseen uretaanilla liimaten ja ruuveilla ulkokuoreen kiinnittäen paksummasta vanerista tehdyt kovikkeet.
Ikkunat olen asentanut sisäpuolen puhtaaseen pintaan (ei tarvitse kalliita ja tyhmiä peitelistoja) Alapuolelle olen propannut ulkokuoreen asennuspuun (-kulman) ja yläosasta reikäkiskoilla ulkokuoreen asennuksen ajaksi. Sitten vaan ympäri uretaanivaahdolla epsiin kiinni. Ikkunoiden ympärille laitan muutaman ylimääräisen lämmöneristyskiinnkkeen. Raskaisiin ulko- ja parvekeoviin olen tehnyt apukarmin kiinnitettynä ulkokuoreen ja vaahdolla epsiin. Hyvin ovat pysyneet kiinni.
Sähköputket olen asentanut epsiin että vedä ensin moottorisahalla uran pintaan ja sitten föönärin (kuumailmapuhaltajan) avulla upottanut sähköputken epsiin. On niitä muitakin eritusvermeitä markkinoilla.
Seuraavaan kohteeseen joka alkaa tulevana kesänä kokeilen myös versiota kipsilevyn liimaamista epsiin. Minulle käsinrappaus olisi halvin vaihtoehto: kuorma sopivaa hiekkaa ja perussementtiä. Tippa Fairya myllyyn veden sekaan ja antaa pyöriä tarpeeksi kauan että tulee kuohkeata. Hyvää ja halpaa mutta isotöistä.
Perustuksista vielä: olen asentanut anturan alle foami-levyn (xps-) tai eps-routa riippuen kuormasta joka yhdistyy routalevyyn ulkopuolella. Sisäpuolella se yhdistyy sokkelin sisäpuolisen lämmöneristeen kautta yhtenäisesti ulkoseinäeristeeseen. Tähän puskee myös lattiaeristys. Näin voidaan tehdä tiivis ja matala perustus. Sokkelin olen valanut ter.betonista. Kävis varmaankin muutkin vaihtoehdot. - 18
Mietin parhaillaan talon rakentamista ja kävin katsomassa yhtä rakenteilla olevaa stryrox-taloa. Ihmettelin miten muotit saadaan pysymään kasassa valun aikana. Tässä talossa ainakin näkyi rakoja styrox-palikoiden välissä eli eristys ei ollut yhtenäinen. Toinen asia on tuo mainitsemasi sisäpinnan levytys. Tässä talossa styroksin päälle oli tehty matala koolaus proppaamalla eristeen läpi. Melko työläs juttu, mutta ehkä sekin ongelma on jo ratkaistu.
Ainoa asia mikä todella huolettaa, on se että pysyykö eriste kiinni betonissa tarvittavat 50 vuotta vai voiko se jotenkin "rapautua" irti.
Muutoin olen sitä mieltä, että tämä on luultavasti tulevaisuuden tapa tehdä pientaloja, koska se vastaa helposti tuleviin energiamääräyksiin ja vaihtamalla styrox parempaan eristeeseen, sillä saadaan tarvittaessa vielä parempi eristävyys. Olen tuota jonkin verran miettinyt, ja huonoa on lähinnä seuraavat:
- Yksi myyjä/valmistaja joka antaa huonon nimen koko rakennustyylille
- Seinät eivät ole pinnalta kestäviä, eli vaatii levyä pintaan ja satunnaisesti proppausta betoniin asti, että voi ripustaa jotakin
- Lämpöä varaava materiaail (betoni) on eristeen takana, eli ei ilmeisesti tasaa sisäpuolen lämpövaihteluita yhtä hyvin kuin esim. Lammin tuotteissa.
- Eristekerros merkittävästi ohuempi putkitusten ja rasioiden kohdalla
- Kosteuspisteen muodostuminen. Tähän en vielä kunnon vastausta ole saanut, vaikka olen kysellyt.
Otan vielä tuon viimeisen kohdan erikseen pidemmin. Eli ulkolämpötilan ja kosteuden vaihdellessa (siinä missä toki sisäpuolenkin), kosteuspiste muodostuu johonkin kohtaan seinässä. Voisi kuvitella, että pienillä pakkasilla kosteuspiste on ulommassa eristekerroksessa, mikä ei liene ongelma. Pahimmilla pakaksilla se siirtyy sisimpään eristekerrokseen, joka ei liene ongelma. Mutta siinä välissä voi ongelmaa olla. En tiedä. Olettaisin, että jotain outoa on, koska vastauksia kysymyksiin ei tule.
On rakennustavassa plussiakin. Lähinnä pystytyksen keveys tietysti tulee mieleen.
Suunnitelmissa on uusi talo. Olen eps-harkkoja harkinnut, mutta tällä hetkellä olen päätymässä muihin ratkaisuihin, joissa eristekerros on betonin välissä. Tuntuu luontevammalta, toimivammalta ja varmemmalta ratkaisulta.- Rappariko
sellainen rakenne missä sisäpinnassa on joko 130 mm kahipontti tai 125 tai 150 mm leca-harkko. Ulkopuolelle 200 mm eps 80 s jonka päälle eristerappaus 10 mm
- Pispalan Sottiisi
Rappariko kirjoitti:
sellainen rakenne missä sisäpinnassa on joko 130 mm kahipontti tai 125 tai 150 mm leca-harkko. Ulkopuolelle 200 mm eps 80 s jonka päälle eristerappaus 10 mm
Tuossa olikin sitten se todellinen "tulevaisuuden tapa" tehdä taloja. Eriste oikeaoppisesti ulkona ja varaava/tasaava massa sisäpuolella.
Saa nähdä kuka ehtii ensin tuotteistaa ja brändätä tämänkin rakenteen.
Ps. Päissäni olin kyllä eilen. Mutta ajatus kulki silti hyvin. Sormet eivät vaan pakkasessa taipuneet. - Kaijjan passi
Rappariko kirjoitti:
sellainen rakenne missä sisäpinnassa on joko 130 mm kahipontti tai 125 tai 150 mm leca-harkko. Ulkopuolelle 200 mm eps 80 s jonka päälle eristerappaus 10 mm
Sisäpuolella kantavana rakenteena kahi-rnkopontti 130 mm ja ulospaäin150 100 kivivillaa ja julkisivuna 200
mm hienosahattu hirsipaneeli. Väliseinät kahin väliseinäpontista, eli "kiveä" sisällä ja puuta päällä. - Rappariko
Pispalan Sottiisi kirjoitti:
Tuossa olikin sitten se todellinen "tulevaisuuden tapa" tehdä taloja. Eriste oikeaoppisesti ulkona ja varaava/tasaava massa sisäpuolella.
Saa nähdä kuka ehtii ensin tuotteistaa ja brändätä tämänkin rakenteen.
Ps. Päissäni olin kyllä eilen. Mutta ajatus kulki silti hyvin. Sormet eivät vaan pakkasessa taipuneet.markkinoille. En viitsi mainita valmistajaa, koska tämä ei ole mainospalsta.
- Rappariko
Kaijjan passi kirjoitti:
Sisäpuolella kantavana rakenteena kahi-rnkopontti 130 mm ja ulospaäin150 100 kivivillaa ja julkisivuna 200
mm hienosahattu hirsipaneeli. Väliseinät kahin väliseinäpontista, eli "kiveä" sisällä ja puuta päällä.Tulee varmasti lämmin seinärakenne. Onko tuo 100 150 mm kivivilla liimattuna runkoponttiin, vai onko välissä vielä jonkinlainen puurunko?
- muttei kelpaa
Rappariko kirjoitti:
markkinoille. En viitsi mainita valmistajaa, koska tämä ei ole mainospalsta.
Tuohon rakenteeseen ovat käyneet jo nytkin periaatteessa kaikki saatavilla olevat harkot, kevytbetoni, kevytsora, kahi, betoni. Mitä uudella toimijalla olisi tarjota? Mielestäni suuri ongelma on eristeen päälle rappaaminen. Entä ikkunoiden kiinnitys? Ja kuka oikeasti haluaa kopisevaa pönttöä? Kyllä ulkopinnassakin kiveä tarvitaan rappausalustana. Mielenkiintoisin näkemäni uusi vaihtoehto tulee Saksasta: kevytbetonirungon pintaan kevytbetonieriste. Sekin on varmasti kallis nykyisiin rakenteisiin verrattuna, mutta on lisäksi ympäristöystävällisempää kuin öljypohjaiset muovieristeet.
Rappariko kirjoitti:
sellainen rakenne missä sisäpinnassa on joko 130 mm kahipontti tai 125 tai 150 mm leca-harkko. Ulkopuolelle 200 mm eps 80 s jonka päälle eristerappaus 10 mm
Ihan kiva rakenne. Mutta miten pysyvät epsit ulkopuolella? Liimalla kiinni ja toivotaan parasta...
Ei siinä, ehkä löytyy liimoja, jotka pitävät hyvin kymmeniä vuosia meidän talvissamme. Tai sitten ei.
Sitä en harrastelijana tiedä, mitä tuo kahipontti on, mutta lecaa en erityisemmin itse seiniin haluaisi. Saisiko tuota betonilla tehtynä? Tai siis, miksei saisi. Betoniharkot ja päälle liimalla tuo epsi...- Zäb
The_Rat kirjoitti:
Ihan kiva rakenne. Mutta miten pysyvät epsit ulkopuolella? Liimalla kiinni ja toivotaan parasta...
Ei siinä, ehkä löytyy liimoja, jotka pitävät hyvin kymmeniä vuosia meidän talvissamme. Tai sitten ei.
Sitä en harrastelijana tiedä, mitä tuo kahipontti on, mutta lecaa en erityisemmin itse seiniin haluaisi. Saisiko tuota betonilla tehtynä? Tai siis, miksei saisi. Betoniharkot ja päälle liimalla tuo epsi...... tai muottiharkko.
Betoniharkkoja löytyy muurattavina 100mm leveinä, mitä voi käyttää kantavana runkona. Muottiharkkoja sitten löytyy 150mm leveenä minimissään. Kapeammissa ei taida valuaukko olla riittävä...
Itse tekisin 150mm muottiharkosta sisäseinän kantavan rungon. Ontelot muottiharkon päältä. Eristeeksi EPS:n sijaan polyuretaanilevyt (~200mm), sitten ilmarako ja ulkokuori tiilestä tai 75mm leveästä kevytsoraharkosta, minkä päälle rappaus. Harjun betonin Juha-harkko voisi olla ihan mielenkiintoinen vaihtoehto ulkokuoreksi myös. Ulkokuoren sanelee pitkälle myös kaavoitus. Paksuutta seinälle kyllä tulisi tuolla tavoin... - yksityisen kokeilla
Zäb kirjoitti:
... tai muottiharkko.
Betoniharkkoja löytyy muurattavina 100mm leveinä, mitä voi käyttää kantavana runkona. Muottiharkkoja sitten löytyy 150mm leveenä minimissään. Kapeammissa ei taida valuaukko olla riittävä...
Itse tekisin 150mm muottiharkosta sisäseinän kantavan rungon. Ontelot muottiharkon päältä. Eristeeksi EPS:n sijaan polyuretaanilevyt (~200mm), sitten ilmarako ja ulkokuori tiilestä tai 75mm leveästä kevytsoraharkosta, minkä päälle rappaus. Harjun betonin Juha-harkko voisi olla ihan mielenkiintoinen vaihtoehto ulkokuoreksi myös. Ulkokuoren sanelee pitkälle myös kaavoitus. Paksuutta seinälle kyllä tulisi tuolla tavoin...Vaikka rakenne onkin periaatteessa oikea, hyvin työlästä ja rakennusvirheille altista. Työhän se juuri maksaa, harva meistä enää osaa tai haluaa itse muurailla. Ja pysyykö koossa muuta kuin raskaasti verkottamalla. -Eiköhän odoteta että ympäristöministeriö tulee järkiinsä. Että saadaan valmiiksi testatut rakenteet.
- Rakinssi
muttei kelpaa kirjoitti:
Tuohon rakenteeseen ovat käyneet jo nytkin periaatteessa kaikki saatavilla olevat harkot, kevytbetoni, kevytsora, kahi, betoni. Mitä uudella toimijalla olisi tarjota? Mielestäni suuri ongelma on eristeen päälle rappaaminen. Entä ikkunoiden kiinnitys? Ja kuka oikeasti haluaa kopisevaa pönttöä? Kyllä ulkopinnassakin kiveä tarvitaan rappausalustana. Mielenkiintoisin näkemäni uusi vaihtoehto tulee Saksasta: kevytbetonirungon pintaan kevytbetonieriste. Sekin on varmasti kallis nykyisiin rakenteisiin verrattuna, mutta on lisäksi ympäristöystävällisempää kuin öljypohjaiset muovieristeet.
Ei kai se seinä itsestään kopise?? Siihen täytyy lyödä, että ääni lähtee. Lähteehän kiviseinästäkin ääni kun siihen lyö. Hirsitalo on sitten sellainen joka paukkuu pakkasilla itsekseen. Mitä tulee tuohon eristeen päälle rappaamiseen, niin se on ollut Saksassa käytössä jo kymmeniä vuosia. Suomessakin sitä käytetään vanhojen kerrostalojen lisäeritysten yhteydessä. Myös uusia kerrostaloja eristerapataan.
- Silvioca
muttei kelpaa kirjoitti:
Tuohon rakenteeseen ovat käyneet jo nytkin periaatteessa kaikki saatavilla olevat harkot, kevytbetoni, kevytsora, kahi, betoni. Mitä uudella toimijalla olisi tarjota? Mielestäni suuri ongelma on eristeen päälle rappaaminen. Entä ikkunoiden kiinnitys? Ja kuka oikeasti haluaa kopisevaa pönttöä? Kyllä ulkopinnassakin kiveä tarvitaan rappausalustana. Mielenkiintoisin näkemäni uusi vaihtoehto tulee Saksasta: kevytbetonirungon pintaan kevytbetonieriste. Sekin on varmasti kallis nykyisiin rakenteisiin verrattuna, mutta on lisäksi ympäristöystävällisempää kuin öljypohjaiset muovieristeet.
Uudella toimijalla olisi teknisesti toimivin runkorakenne. Eriste siellä missä se on energiataloudellisin, sisällä massaa lämpötilavaihteluita tasaamassa eikä ongelmia kiinnityksessä kuten papu- ja kaasubetoniharkoilla. Betonin ja EPSn difuusioarvo on likimain sama joten rakenne toimii oikein kosteusteknisesti. Siksi PUR ei ole niin hyvä vaihtoehto eristeeksi.
Ikkunat kiinnitetään apukarmeihin. Näin ikkunatkin saadaan oikeaoppisesti mahdollisimman lähelle rungon ulkopintaa.
Eikä sen parempaa alustaa rappaukselle ole kuin EPS. Kysy vaikka rapparilta. - Detaljit
Rakinssi kirjoitti:
Ei kai se seinä itsestään kopise?? Siihen täytyy lyödä, että ääni lähtee. Lähteehän kiviseinästäkin ääni kun siihen lyö. Hirsitalo on sitten sellainen joka paukkuu pakkasilla itsekseen. Mitä tulee tuohon eristeen päälle rappaamiseen, niin se on ollut Saksassa käytössä jo kymmeniä vuosia. Suomessakin sitä käytetään vanhojen kerrostalojen lisäeritysten yhteydessä. Myös uusia kerrostaloja eristerapataan.
Miten kiinnität syöksytorvet, ulkovalaisimet ja kattotikkaat? Parvekkeiden ja terassien rungot? Ettei tule kylmäsiltoja. Miten teet ikkunakiinnitykset ja smyygit?
- Rakinssi
Detaljit kirjoitti:
Miten kiinnität syöksytorvet, ulkovalaisimet ja kattotikkaat? Parvekkeiden ja terassien rungot? Ettei tule kylmäsiltoja. Miten teet ikkunakiinnitykset ja smyygit?
Noita kevyitä rakenteita (syöksytorvet, ulkovalaisimet, kattotikkaat) varten laitetaan vahvikkeet eristeen ulkopintaan, rappauksen alle. Parvekkeita varten erilliset pilarit. Riippuu tietysti mallista.
- kaijjan passi
Rappariko kirjoitti:
Tulee varmasti lämmin seinärakenne. Onko tuo 100 150 mm kivivilla liimattuna runkoponttiin, vai onko välissä vielä jonkinlainen puurunko?
harkkoa vasten ilmansulkupaperi,150mm villa vapaasti ladottuna, 100mm kertopuu runko, 100 mm villa, kipson-tuulensuoja, tuuletusrakokoolaus ja julkisivuvuoraus.
Zäb kirjoitti:
... tai muottiharkko.
Betoniharkkoja löytyy muurattavina 100mm leveinä, mitä voi käyttää kantavana runkona. Muottiharkkoja sitten löytyy 150mm leveenä minimissään. Kapeammissa ei taida valuaukko olla riittävä...
Itse tekisin 150mm muottiharkosta sisäseinän kantavan rungon. Ontelot muottiharkon päältä. Eristeeksi EPS:n sijaan polyuretaanilevyt (~200mm), sitten ilmarako ja ulkokuori tiilestä tai 75mm leveästä kevytsoraharkosta, minkä päälle rappaus. Harjun betonin Juha-harkko voisi olla ihan mielenkiintoinen vaihtoehto ulkokuoreksi myös. Ulkokuoren sanelee pitkälle myös kaavoitus. Paksuutta seinälle kyllä tulisi tuolla tavoin...Eikös tuo olisi aika lähellä Lakka -harkkojen rakennetta? Eli betoni sisällä, sittne eriste, sitten soraa tai mitälie kevytbetonia...
Voisi olla vähän helpompi tehdä. Ilmarako jäisi tekemättä, mutta olisiko tuo sitten ongelma, kun harvenee ulospäin...
- hhtgf
Olen nähnyt yhden styroksitalon rakentamisen alusta loppuun, puutavaraa meni lähes puutalon verran styroksharkkojen valutukiin. Myöskin rappausta piti uusia talon puolivuotta valmistumisen jälkeen sadevesivaurion takia.
- kellarin
ulkopintaan ?
Jos lähden eps/xps-levyillä anturan tasolta kellarin seinää vuoraamaan, niin tarviiko tehdä kapillaarikatkoa eristeeseen jollain korkeudella.
Koska kyseessä saneerauskohde, niin ajattelin proppailla eristelevyt olemassaolevaan kellarin betoniseinään, suurinpiirtein 400 mm x 400 mm välein yhden siteen. Riittäiskö ?
Saumat uretaanivaahdolla vai jollain uretaaniliimalla ?
Entäs jos levyjä tulee kaksi päällekkäin, niin käykö sama liimaus ?
Pintaan rappaan suoraan valkoisen tiilitasoitteen, mutta tarttuuko xps:ään ? Ei kuulemma ainakaan uretaanilevyyn kovin hyvin... - ulospäin
Saneerauskohde
Laita mielummin Fuktisol tai Isodran kellarin sokkeliin ulkopuolelle anturasta ylöspäin. Eristää, hengittää ja kuivuu ulospäin = parempi.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 773174
- 492400
- 322107
Sinkkujen kommentti järkyttävään raiskaukseen
Mikä on kommenttisi tähän järkyttävään raiskaukseen? https://www.is.fi/uutiset/art-2000011204617.html Malmin kohuttu sa4812102- 1371869
- 311735
Ryöstö hyrynsalmella!
Ketkä ryösti kultasepänliikkeen hyryllä!? 😮 https://yle.fi/a/74-20159313291691Sukuvikaako ?
Jälleen löytyi vastuulliseen liikennekäyttäytymiseen kasvatettu iisalmelainen nuori mies: Nuori mies kuollut liikenne91536Joskus mietin
miten pienestä se olisi ollut kiinni, että et koskaan olisi tullut käymään elämässäni. Jos jokin asia olisi mennyt toisi51240Hyvää yötä
Söpöstelen kaivattuni kanssa haaveissani. Halaan tyynyä ja leikin että hän on tässä ihan kiinni. *olet ajatuksissani61234