Lyhyesti, minulla on pakko-oireita, muun muassa rituaaleja liittyen läheisteni menettämisen pelkoon "jos en tee näin, heille tapahtuu jotain"
Pesen käsiäni, kädet verillä, tulehtuneet, siivoan ja siivoan..
Eli lääkärini painosti lääkitykseen muttei ymmärtänyt pelkoani lääkkeitä kohtaan: pelkään, että saan lääkkeistä syövän tai jonkin sairauden. Alamme terapeuttini kanssa tekemään altistuaharjoituksia, hän oli sillä kannalla, ettei lääkitystä tarvita. Kovin erilaisia ovat näkökulmat. Muutama ystäväni on myös painostanut minua aloittamaan lääkityksen sillä sairaus vaikuttaa normi elämääni, opiskeluun, työhön, ystävien kanssa olemiseen.
Lääkitystä en aio aloittaa, en halua pilata elimistöäni niilä ja mielestäni sairaus ei lääkkeillä parane.
mielenkiinnostani kysyn, mitä lääkityksiä tähän on? onko ollut apua?
Pesen käsiäni, kädet verillä, tulehtuneet, siivoan ja siivoan..
Eli lääkärini painosti lääkitykseen muttei ymmärtänyt pelkoani lääkkeitä kohtaan: pelkään, että saan lääkkeistä syövän tai jonkin sairauden. Alamme terapeuttini kanssa tekemään altistuaharjoituksia, hän oli sillä kannalla, ettei lääkitystä tarvita. Kovin erilaisia ovat näkökulmat. Muutama ystäväni on myös painostanut minua aloittamaan lääkityksen sillä sairaus vaikuttaa normi elämääni, opiskeluun, työhön, ystävien kanssa olemiseen.
Lääkitystä en aio aloittaa, en halua pilata elimistöäni niilä ja mielestäni sairaus ei lääkkeillä parane.
mielenkiinnostani kysyn, mitä lääkityksiä tähän on? onko ollut apua?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pakko-oireiluun auttaa hyvin monet mielialalääkkeet. Sertralin-nimisen lääkkeen ansiosta minä ja perheeni vietämme tasapainoista ja onnellista perhe-elämää. Jos lopettaisin lääkkeen ajaisin itseni ja perheeni "hullujen huoneelle". Kannatan ehdottomasti lääkityksen aloitusta.
saanut avun lääkityksestä terapiasta, terapiaa antaa psykiatri jolla siihen koulutus. SSRI- ja SNRI-lääkkeistä moni saanut OCD:n avun
Itse kärsin myös peseytymis- ja siivoamispakosta. Kävin muutaman kerran juttelemassa terapeutille ongelmastani ja myös psykiatrilla kävin. Psykiatri kirjoitti minulle reseptin ja olen nyt aloittanut lääkkeet. Kognitiivinen terapia alkaa helmikuussa. Itse olin myös lääkkeitä vastaan, mutta psykiatri totesi, että ne helpottaisivat oloani. Tuohon terapian alkuun kun on vielä aikaa. Todella toivon, että näistä lääkkeistä on apua, sillä käteni ovat tälläkin hetkellä aivan karmeassa kunnossa. :/
Itse en ole lääkitystä aloittanut niihin kohdistuvan pelon vuoksi. Terapeutti on kuitenkin erittäin paljon nähnyt työssään (kognitiivinen terapia) ja vuoden vaihteen jälkeen alkaa sitten altistamisharjoitukset.
Itselläni myös kädet verillä ja nahat aikalailla lähteneet, pakko kyllä myöntää, että apua on saatava. Uskon kuitenkin terapiasta olevan riittävästi apua..
Jos itsestä tuntuu tuolta, niin ei lääkkeitä missään nimessä kannata aloittaa. Itse vaain koin, että jos saan vaan niista jotakin apua, olen valmis kokeilemaan. Toivon, että alistamisharjoitukset auttavat sinua! :) Itse odotan myös malttamattomana sitä, että pääsen terapiaan ja tekemään altistamisharjoituksia. Odotan innolla sitä elämää, johon eivät pakko-oireet kuulu.