tutka

Miten tutkassa näkyy tai on näkymättä puolen
metrin päässä oleva metallinen masto?
242916
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 24

Vanhimmat

...mutta toivon, ettet tarvitse tutkaa
havaitaksesi sitä puolen metrin päästä.

Äänestä

häiritsee aaltojen kulkua siten kuin voit
kuvitella peilin häiritsevän vastaavassa paikassa
valonsäteen kulkua. Joten saanet siitä
aiheutuneita heijasteita sekä lähetys puolella
että vastaanotossa. Täten esim harhakaiku joka
todellisuudessa onkin jossain aivan toisessa
suunnassa. myös se estää tutkaa näkemästä
lävitsensä, edellyttäen että tuon esteen koko on
sivusuunnassa on suurehko anteeniin nähden, joten
kerroppa tuon maston paksuus ja muoto.

Äänestä
  • Itselläni on lähes tutkan keilanleveyden
    paksuinen pystysuora metalliputki tulevan
    antennipaikan vieressä. Putken päässä on
    kulkuvalo. Putken voisi ehkä vaihtaa
    muoviseksikin, mutta ainakin johdot ovat vielä
    edessä. Mitäköhän mahtaa vaikuttaa?

    Ihmetyttää myös purkkareissa toisinaan näkyvä
    paksun maston etupuolella oleva tutka-antenni.
    Maston luulisi häiritsevän enemmäkin!

    Äänestä

  • ? kirjoitti:

    Itselläni on lähes tutkan keilanleveyden
    paksuinen pystysuora metalliputki tulevan
    antennipaikan vieressä. Putken päässä on
    kulkuvalo. Putken voisi ehkä vaihtaa
    muoviseksikin, mutta ainakin johdot ovat vielä
    edessä. Mitäköhän mahtaa vaikuttaa?

    Ihmetyttää myös purkkareissa toisinaan näkyvä
    paksun maston etupuolella oleva tutka-antenni.
    Maston luulisi häiritsevän enemmäkin!

    Viittaat keilanleveyden paksuiseen esteeseen.
    Keilanleveys ilmoitetaan kulmamitoissa eli
    asteina tai radiaaneina, jolloin monelle tulee
    mieleen ajatella antennin keilaa tarkasti
    teräväkärkisenä kolmiona, jonka kärki sijaitsee
    tutka-antennin keskellä ja joka suuntautuu
    kohtisuorasti antennista poispäin. Tällöin varsin
    vaatimattomankin paksuinen este "peittää koko
    keilan", jos se vain on tarpeeksi lähellä
    antennia.

    Totuus on toisenlainen. Keilanleveys viittaa
    antennin suuntakuvioon ns. kaukokentässä, eli
    suhteellisen kaukana (ainakin useita metrejä)
    antennista. Lähellä antennia vallitseva ns.
    lähikenttä on toisenlainen. Lähellä antennia voit
    karkeasti ajatella, että antenni säteilee koko
    leveydeltään siihen pääasialliseen
    mittaussuuntaan. Ja nyt siis puhutaan antennin
    pääkeilasta, ja jätetään sivu- ja takaviistoon
    osoittelevat sivukeilat huomiotta.

    Jos lähellä antennia on hyvin sähköä johtava
    este, se peittää antennin tähän suuntaan
    säteilemästä tehosta suunnilleen sen verran, mikä
    on esteen leveys suhteessa antennin koko
    leveyteen. Se siis vähentää hyötykäyttöön
    saatavaa säteilytehoa. Kaikua se ei tutkan
    ruudulle aiheuta, koska tutkan
    signaalinkäsittelyssä on tarkoituksella estetty
    lähempää kuin tiettyä minimietäisyyttä tulevat
    kaiut. Minimietäisyys löytyy tutkan käsikirjasta.

    Este voi siis heikentää signaaleja, jotka saadaan
    esteen suunnasta. Kokonaan se ei niitä estä,
    kunhan esteen leveys pysyy kohtuullisena
    verrattuna antennin koko leveyteen. Esimerkiksi
    normaalin paksuisen kulkuvalomaston voi huoletta
    sijoittaa mihin tahansa, myös tutka-antennin
    lähelle. Tietysti jos halutaan maksimoida
    tutkalla joka suunnasta saatava mittausteho, on
    syytä välttää kaikkia antennin keilaan joutuvia
    sähköä johtavia esteitä.

    Matti

    Äänestä

  • Matti A-25526 kirjoitti:

    Viittaat keilanleveyden paksuiseen esteeseen.
    Keilanleveys ilmoitetaan kulmamitoissa eli
    asteina tai radiaaneina, jolloin monelle tulee
    mieleen ajatella antennin keilaa tarkasti
    teräväkärkisenä kolmiona, jonka kärki sijaitsee
    tutka-antennin keskellä ja joka suuntautuu
    kohtisuorasti antennista poispäin. Tällöin varsin
    vaatimattomankin paksuinen este "peittää koko
    keilan", jos se vain on tarpeeksi lähellä
    antennia.

    Totuus on toisenlainen. Keilanleveys viittaa
    antennin suuntakuvioon ns. kaukokentässä, eli
    suhteellisen kaukana (ainakin useita metrejä)
    antennista. Lähellä antennia vallitseva ns.
    lähikenttä on toisenlainen. Lähellä antennia voit
    karkeasti ajatella, että antenni säteilee koko
    leveydeltään siihen pääasialliseen
    mittaussuuntaan. Ja nyt siis puhutaan antennin
    pääkeilasta, ja jätetään sivu- ja takaviistoon
    osoittelevat sivukeilat huomiotta.

    Jos lähellä antennia on hyvin sähköä johtava
    este, se peittää antennin tähän suuntaan
    säteilemästä tehosta suunnilleen sen verran, mikä
    on esteen leveys suhteessa antennin koko
    leveyteen. Se siis vähentää hyötykäyttöön
    saatavaa säteilytehoa. Kaikua se ei tutkan
    ruudulle aiheuta, koska tutkan
    signaalinkäsittelyssä on tarkoituksella estetty
    lähempää kuin tiettyä minimietäisyyttä tulevat
    kaiut. Minimietäisyys löytyy tutkan käsikirjasta.

    Este voi siis heikentää signaaleja, jotka saadaan
    esteen suunnasta. Kokonaan se ei niitä estä,
    kunhan esteen leveys pysyy kohtuullisena
    verrattuna antennin koko leveyteen. Esimerkiksi
    normaalin paksuisen kulkuvalomaston voi huoletta
    sijoittaa mihin tahansa, myös tutka-antennin
    lähelle. Tietysti jos halutaan maksimoida
    tutkalla joka suunnasta saatava mittausteho, on
    syytä välttää kaikkia antennin keilaan joutuvia
    sähköä johtavia esteitä.

    Matti

    Kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta!
    Lähikentässä oleva metalliesine voi myös
    vääristää suuntakuviota ja aiheuttaa harhoja.
    Tutkan tapauksessa tällä ei ilmeisesti ole kovin
    pahaa vaikutusta.

    Äänestä

  • - kirjoitti:

    Kiitoksia asiantuntevasta vastauksesta!
    Lähikentässä oleva metalliesine voi myös
    vääristää suuntakuviota ja aiheuttaa harhoja.
    Tutkan tapauksessa tällä ei ilmeisesti ole kovin
    pahaa vaikutusta.

    ko. este aiheuttaa tutkan säteen suunnan muutoksen
    seurauksena saattaa olla ns. enkeleitä eli saadaan
    kaikuja väärästä suunnasta jolloin esim.
    sivuviistossa oleva maali saattaakin näkyä jossain
    toisessa suunnassa. Mitä tulee noihin
    sähköjohtoihin on niiden paksuus varsin pieni
    tutkan 9cm:n aallonpituuteenkin verrattuna
    saatikaan anteenin leveyteen, joten niiden
    merkitys ei ole mainittava kuten edelläkin on
    mainittu.

    Äänestä

  • KIO kirjoitti:

    ko. este aiheuttaa tutkan säteen suunnan muutoksen
    seurauksena saattaa olla ns. enkeleitä eli saadaan
    kaikuja väärästä suunnasta jolloin esim.
    sivuviistossa oleva maali saattaakin näkyä jossain
    toisessa suunnassa. Mitä tulee noihin
    sähköjohtoihin on niiden paksuus varsin pieni
    tutkan 9cm:n aallonpituuteenkin verrattuna
    saatikaan anteenin leveyteen, joten niiden
    merkitys ei ole mainittava kuten edelläkin on
    mainittu.

    Ainakin minun tutkani toimii 3 cm alueella (9.5
    GHz).

    Äänestä

  • -?- kirjoitti:

    Ainakin minun tutkani toimii 3 cm alueella (9.5
    GHz).

    joo, oikeassahan olet. Tulee joskus noita
    huolimattomuuksia.

    Äänestä

  • KIO kirjoitti:

    joo, oikeassahan olet. Tulee joskus noita
    huolimattomuuksia.

    KIO on aivan oikeassa puhuessaan "enkeleistä" -
    taisin sivuuttaa ne omassa aiemmassa
    vastauksessani.

    Jos siis tutka-antennin lähellä on se heijastava
    pinta, se heijastaa antennista tietyssä kohdassa
    lähtevää säteilyä johonkin ihan muualle kuin
    pääasialliseen mittaussuuntaan. Jos siellä "ihan
    muualla" on jokin oikea maali, säteily heijastuu
    siitä ja palaa takaisin samaa tietä, heijastuen
    siis myös takaisintullessaan em. pinnasta, ja
    saapuu antennille aivan samoin kuin
    pääasiallisesta mittaussuunnasta vastaanotettu
    oikea kaiku. Antenni parka ei tiedä, että tämä
    valesignaali on peräisin muualta kuin
    pääasiallisesta mittaussuunnasta ja väittää
    itsepäisesti signaalinkäsittelyelektroniikalle
    vastaanottaneensa sen normaalisti. Niinpä maali,
    joka todellisuudessa sijaitse "ihan muualla",
    näkyy ruudulla pääasiallisessa mittaussuunnassa.

    Jotta merkittävää heijastusta voisi tapahtua,
    heijastavan maston tai muun antennia lähellä
    olevan pinnan täytyy olla leveydeltään vähintään
    aallonpituuden suuruusluokkaa, siis senttejä.
    Enkeli on sitä voimakkaampi, mitä tasomaisempi on
    lähellä oleva pinta. Kupera maston sivu jakaa
    siihen osuvan säteilyn viuhkaksi, jolloin
    tiettyyn yhteen harhasuuntaan ei juuri
    merkittävää säteilyä lähde eikä tietystä
    suunnasta palaava yhdensuuntainen harhasäteily
    pääse merkittävän vahvana antennille (aivan
    samoin kuin maston kyljestä tulee silmiin paljon
    heikompi auringonkilo kuin kaverin
    taskupeilistä). Mutta jos menet laittamaan
    antennin lähelle tasomaisen, vähintään 3-5 cm
    leveän metallipinnan niin jopa alkavat enkelit
    lepatella siipiään.

    Matti

    Äänestä

  • Matti A-25526 kirjoitti:

    KIO on aivan oikeassa puhuessaan "enkeleistä" -
    taisin sivuuttaa ne omassa aiemmassa
    vastauksessani.

    Jos siis tutka-antennin lähellä on se heijastava
    pinta, se heijastaa antennista tietyssä kohdassa
    lähtevää säteilyä johonkin ihan muualle kuin
    pääasialliseen mittaussuuntaan. Jos siellä "ihan
    muualla" on jokin oikea maali, säteily heijastuu
    siitä ja palaa takaisin samaa tietä, heijastuen
    siis myös takaisintullessaan em. pinnasta, ja
    saapuu antennille aivan samoin kuin
    pääasiallisesta mittaussuunnasta vastaanotettu
    oikea kaiku. Antenni parka ei tiedä, että tämä
    valesignaali on peräisin muualta kuin
    pääasiallisesta mittaussuunnasta ja väittää
    itsepäisesti signaalinkäsittelyelektroniikalle
    vastaanottaneensa sen normaalisti. Niinpä maali,
    joka todellisuudessa sijaitse "ihan muualla",
    näkyy ruudulla pääasiallisessa mittaussuunnassa.

    Jotta merkittävää heijastusta voisi tapahtua,
    heijastavan maston tai muun antennia lähellä
    olevan pinnan täytyy olla leveydeltään vähintään
    aallonpituuden suuruusluokkaa, siis senttejä.
    Enkeli on sitä voimakkaampi, mitä tasomaisempi on
    lähellä oleva pinta. Kupera maston sivu jakaa
    siihen osuvan säteilyn viuhkaksi, jolloin
    tiettyyn yhteen harhasuuntaan ei juuri
    merkittävää säteilyä lähde eikä tietystä
    suunnasta palaava yhdensuuntainen harhasäteily
    pääse merkittävän vahvana antennille (aivan
    samoin kuin maston kyljestä tulee silmiin paljon
    heikompi auringonkilo kuin kaverin
    taskupeilistä). Mutta jos menet laittamaan
    antennin lähelle tasomaisen, vähintään 3-5 cm
    leveän metallipinnan niin jopa alkavat enkelit
    lepatella siipiään.

    Matti

    Jos laittaa mitä tahansa metallimömmöä antennin
    lähikenttään, niin se vaikuttaa suoraan antennin
    suuntakuvioon tavalla jonka matemaattinen lasketa
    on erittäin kompleksista, "sädeteoria" ei päde
    tässä. Vääristynyt suuntakuvio vääristää näyttöä
    ("enkeleitä").

    Lähikenttä taitaa tosin loppua 30 cm paikkeilla 3
    cm aallonpituudella.

    Äänestä

  • -?- kirjoitti:

    Jos laittaa mitä tahansa metallimömmöä antennin
    lähikenttään, niin se vaikuttaa suoraan antennin
    suuntakuvioon tavalla jonka matemaattinen lasketa
    on erittäin kompleksista, "sädeteoria" ei päde
    tässä. Vääristynyt suuntakuvio vääristää näyttöä
    ("enkeleitä").

    Lähikenttä taitaa tosin loppua 30 cm paikkeilla 3
    cm aallonpituudella.

    mitähän tässätapauksessa mahtanet lähikentällä
    tarkoittaa? Periaatteessahan se kai olisi
    11*aallonpituus, mutta useimmiten määrävämpi
    tutkan kanssa on tuo periodi jonka vastaanotin on
    vaijennettuna juuri kiintomaalien takia joka taas
    on useita metrejä. Tuo ei kuitenkaan mitenkään
    estä juuri em. heijastuksista johtuvia
    harhamaaleja. Itseasiassa tuollainen tasopinta
    joka peilaa keilan toiseensuuntaan toimii
    todellakin peilintavoin ja on siten
    yksinkertaisesti valoopillisesti ratkaistavissa,
    kuitenkaan se ei varsinaisesti muuta ANTEENIN
    suuntakuviota vaikka muuttaakin kokonais kuviota
    ja peittoalaa. mitä tulee taas esim. kiinteästi
    anteenissa oleviin siihen kuulumattomiin
    esineisiin saattaa niillä olla tuntuviakin
    vaikutuksia itse anteenin suuntakuvioon ja näin
    ollen vahvistuskertoimeen ja hyvin harvoin ne
    ainakaan parantavat toimintaa.

    Äänestä

  • Matti A-25526 kirjoitti:

    Viittaat keilanleveyden paksuiseen esteeseen.
    Keilanleveys ilmoitetaan kulmamitoissa eli
    asteina tai radiaaneina, jolloin monelle tulee
    mieleen ajatella antennin keilaa tarkasti
    teräväkärkisenä kolmiona, jonka kärki sijaitsee
    tutka-antennin keskellä ja joka suuntautuu
    kohtisuorasti antennista poispäin. Tällöin varsin
    vaatimattomankin paksuinen este "peittää koko
    keilan", jos se vain on tarpeeksi lähellä
    antennia.

    Totuus on toisenlainen. Keilanleveys viittaa
    antennin suuntakuvioon ns. kaukokentässä, eli
    suhteellisen kaukana (ainakin useita metrejä)
    antennista. Lähellä antennia vallitseva ns.
    lähikenttä on toisenlainen. Lähellä antennia voit
    karkeasti ajatella, että antenni säteilee koko
    leveydeltään siihen pääasialliseen
    mittaussuuntaan. Ja nyt siis puhutaan antennin
    pääkeilasta, ja jätetään sivu- ja takaviistoon
    osoittelevat sivukeilat huomiotta.

    Jos lähellä antennia on hyvin sähköä johtava
    este, se peittää antennin tähän suuntaan
    säteilemästä tehosta suunnilleen sen verran, mikä
    on esteen leveys suhteessa antennin koko
    leveyteen. Se siis vähentää hyötykäyttöön
    saatavaa säteilytehoa. Kaikua se ei tutkan
    ruudulle aiheuta, koska tutkan
    signaalinkäsittelyssä on tarkoituksella estetty
    lähempää kuin tiettyä minimietäisyyttä tulevat
    kaiut. Minimietäisyys löytyy tutkan käsikirjasta.

    Este voi siis heikentää signaaleja, jotka saadaan
    esteen suunnasta. Kokonaan se ei niitä estä,
    kunhan esteen leveys pysyy kohtuullisena
    verrattuna antennin koko leveyteen. Esimerkiksi
    normaalin paksuisen kulkuvalomaston voi huoletta
    sijoittaa mihin tahansa, myös tutka-antennin
    lähelle. Tietysti jos halutaan maksimoida
    tutkalla joka suunnasta saatava mittausteho, on
    syytä välttää kaikkia antennin keilaan joutuvia
    sähköä johtavia esteitä.

    Matti

    Kyseessä on ns. keilakuva. Ns. kummitus kuva.
    Radio, tutka, aallot poukkii melko taajaan sun
    maston ja koneen välillä. Näyttää varjo aaltoja.
    Esim: masto kone masto. Ehkä 7 kertaa siinä kuin:
    Kone kohde.

    Tutka on hyvin vaarallinen jos ei osaa käyttää.
    Raharikkaat luulee että tutkan ostamalla ei
    tarvii navigointia opiskella.
    Varokaa semmosia

    Äänestä

  • Faari kirjoitti:

    Kyseessä on ns. keilakuva. Ns. kummitus kuva.
    Radio, tutka, aallot poukkii melko taajaan sun
    maston ja koneen välillä. Näyttää varjo aaltoja.
    Esim: masto kone masto. Ehkä 7 kertaa siinä kuin:
    Kone kohde.

    Tutka on hyvin vaarallinen jos ei osaa käyttää.
    Raharikkaat luulee että tutkan ostamalla ei
    tarvii navigointia opiskella.
    Varokaa semmosia

    "Kyseessä on ns. keilakuva. Ns. kummitus kuva.
    Radio, tutka, aallot poukkii melko taajaan sun
    maston ja koneen välillä. Näyttää varjo aaltoja.
    Esim: masto kone masto. Ehkä 7 kertaa siinä kuin:
    Kone kohde."

    Täydellistä sekoilua ilman päätä ja häntää.
    Jos mies on noin pihalla ko. tekniikasta, ja
    näköjään muustakin, olisi parasta olla ihan
    hiljaa.

    Äänestä

  • KIO kirjoitti:

    "Kyseessä on ns. keilakuva. Ns. kummitus kuva.
    Radio, tutka, aallot poukkii melko taajaan sun
    maston ja koneen välillä. Näyttää varjo aaltoja.
    Esim: masto kone masto. Ehkä 7 kertaa siinä kuin:
    Kone kohde."

    Täydellistä sekoilua ilman päätä ja häntää.
    Jos mies on noin pihalla ko. tekniikasta, ja
    näköjään muustakin, olisi parasta olla ihan
    hiljaa.

    Siinä ei auta herra KIO,n murinat.
    Varjokuva tutkaan ilmestyy sillä että kaiku
    hyppii antennin ja jonkun muun esim. maston
    välillä.

    Äänestä

  • KIO kirjoitti:

    ko. este aiheuttaa tutkan säteen suunnan muutoksen
    seurauksena saattaa olla ns. enkeleitä eli saadaan
    kaikuja väärästä suunnasta jolloin esim.
    sivuviistossa oleva maali saattaakin näkyä jossain
    toisessa suunnassa. Mitä tulee noihin
    sähköjohtoihin on niiden paksuus varsin pieni
    tutkan 9cm:n aallonpituuteenkin verrattuna
    saatikaan anteenin leveyteen, joten niiden
    merkitys ei ole mainittava kuten edelläkin on
    mainittu.

    Enkelit tulee useimmin korsteenin kautta. Voivat
    tulla myös maston kautta.

    Siis kaiku kulkee antenni- korsteeni- maali-
    antenni-kone. Takuulla näyttää väärän suuntiman.

    Tämä on ammattilaiselle päivän selvyys.
    Kusipäille kuin joku MIO tai KIO liian vaikea.

    Äänestä

  • Faari kirjoitti:

    Siinä ei auta herra KIO,n murinat.
    Varjokuva tutkaan ilmestyy sillä että kaiku
    hyppii antennin ja jonkun muun esim. maston
    välillä.

    muuten hypi anteenin ja maston välillä
    edestakaisin (Fakta). Painuhan nyt jo sinne
    satukerhoon kertoilemaan satujasi. Onhan olemassa
    vaara, että joku vielä sekoileekin sinun juttujesi
    mukaan jotka ovat sitä luokkaa, ettei ne pysy
    puulapiossakaan. :=(

    Äänestä

  • Faari kirjoitti:

    Enkelit tulee useimmin korsteenin kautta. Voivat
    tulla myös maston kautta.

    Siis kaiku kulkee antenni- korsteeni- maali-
    antenni-kone. Takuulla näyttää väärän suuntiman.

    Tämä on ammattilaiselle päivän selvyys.
    Kusipäille kuin joku MIO tai KIO liian vaikea.

    Faari. Jos sinulla olisi edes alkeellisintakaan
    käsitystä radio tekniikasta, tai tutkan
    toiminnasta, ja kykenisit siitä asiallisesti
    keskustelemaan, etkä vain itseäsi nolamaan tuolla
    sekopäisellä mongerruksella jossa ei ole päätä
    eikä häntää, saattaisi jopa kanssasi saada jonkin
    asteista ajatuksen vaihtoa aikaiseksi.
    Valitan, jos me. virke on ylivoimaisen pitä jotta
    sen kykenisit ymmärtämään, mutta en sitä
    lyhyemminkään taitane sanoa. Jos olet ruÅtsin
    kielinen lue se oikein hitaasti sanakirjan
    keralla.

    Äänestä

  • KIO kirjoitti:

    muuten hypi anteenin ja maston välillä
    edestakaisin (Fakta). Painuhan nyt jo sinne
    satukerhoon kertoilemaan satujasi. Onhan olemassa
    vaara, että joku vielä sekoileekin sinun juttujesi
    mukaan jotka ovat sitä luokkaa, ettei ne pysy
    puulapiossakaan. :=(

    Enkä painu mihkään.
    Herra KIO,n mielestä tutka kuvat roikuu päässä.
    Kyllä. Herra KIO,n päässä, ei ilmeisesti vaan
    tosiasiassa on pikku viksahdus sattunut

    Äänestä

  • KIO kirjoitti:

    muuten hypi anteenin ja maston välillä
    edestakaisin (Fakta). Painuhan nyt jo sinne
    satukerhoon kertoilemaan satujasi. Onhan olemassa
    vaara, että joku vielä sekoileekin sinun juttujesi
    mukaan jotka ovat sitä luokkaa, ettei ne pysy
    puulapiossakaan. :=(

    Sellaista merenkulku opistoa ei tämän pikku
    maapallon päältä lyödy mikä tukisi herra KIOS
    väittämäää

    Äänestä

  • Faari kirjoitti:

    Sellaista merenkulku opistoa ei tämän pikku
    maapallon päältä lyödy mikä tukisi herra KIOS
    väittämäää

    lukemaan ja ymmärtämään se minkä luet. Sekoilusi
    on jo varsinaista menoa. Etkö osaa vai kykene
    lukemaan aijempia kommentteja. Kielen käyttösi
    alkaa myös lähennellä alakoululaistentasoa (oliko
    liianpitkä sana? Anteeks).
    En merenkulkuoppilaitoksista tiedä, mutta
    radiotekniikka (tutkatekniikka mukaanlukien)sekä
    kokemukset ko. laitteen käytöstä ainakin (fysiikan
    ohella) vahvasti tukevat toisiaan, ilman
    ainoatakaa esilletullutta poikkeusta. Joten voisit
    itse mennä pomppimaan sinne maston ja anteenin
    väliin edestakaisin, niin saisit aikasi
    hyödyllisemmin kulumaan. ;=DDDD

    Äänestä

  • Faari kirjoitti:

    Enkä painu mihkään.
    Herra KIO,n mielestä tutka kuvat roikuu päässä.
    Kyllä. Herra KIO,n päässä, ei ilmeisesti vaan
    tosiasiassa on pikku viksahdus sattunut

    mikä lasta nyt keljuttaa. Laps parka. ;=DD

    Äänestä

Kertoisit tosiasian että mikä koulu ja
missäpäin maailmaa opettaa että tutkaaallot ei
maston kautta heijastu.

Kielitaitono on sitä luuokkaa että ilman sinun
vittuiluja hyvasti pärjään

Äänestä
  • näyttää. ;=DDDD
    Kenelle muuten vastasit?
    Mistä muuten moinen sekoilu?

    Äänestä

  • KIO kirjoitti:

    näyttää. ;=DDDD
    Kenelle muuten vastasit?
    Mistä muuten moinen sekoilu?

    Sekoilu johtuu perhesyistä.
    Vanhin poika oppi pikkusen Suomea ja haluaa
    esittäytyä.

    Onneksi herra KEO osasi esittää asian oikein.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


? kirjoitti:

Miten tutkassa näkyy tai on näkymättä puolen
metrin päässä oleva metallinen masto?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu