Terve Omistan Leivinuunin joka on tiilestä ja jossa on kuoritiilen välissä ohut villakerros.Vaikka tuon 4000kg painavan kasan lämmittäisi 400 asteeseen niin se ei lämpiä pinnasta kuin vähän ja noin 5 tuntii menee siihenkin.toisinsanoen ihan helvetin paska lämmittäjä.kyseinen uuni on ns valmispaketti eli muurarin ei tarvinnu pätkiä joka tiiltä erikseen.olen kuullut ja ollut paikallakin sellaisissa taloissa joissa on tiiliuuneja joissa ei ole villaa välissä.ne antavat lämmön nopeasti ja tehokkaasti eikä niitä tarvitse kovallakaan pakkasella lämmittää kuin joka toinen pv.tätä minun uunia pitää lämmittää joka pv.kyllähän se koko ajan lämmittää sillee semisti mutta ei tarpeeksi.millähän saisi sen ohkaisen villan pois sieltä välistä?olen epätoivoinen.
uuni joka ei lämmitä
villat helvettiin
217732
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Leivinuuni on tarkoitettu ruuanvalmistamiseen, ei lämmitykseen. Kyllä se lämpö hissukseen siirtyy huoneilmaan, kunhan vain pidät pellit kiinni. Villaa et saa pois kuin purkaamalla koko kuoren ja muuraamalla sen uudestaan.
Leivinuuni ei ole varaavantakan veroinen lämmittäjä, sitä voi kuitenkin myös käyttää lämmittämiseen, villat on vain ensin revittävä pois ulkokuoret purkamalla.
Miksi olet valinnut kuorellisen leivinuunin, jos kerran haluat pintalämpotilan olevan suurempi???
Kuoreton leivinuuni on pinnastakin kuuma, mutta tietenkin myös jähtyy nopeammin (vähemmän massaa) siitähän se varaavuus on kiinni!!! Kuorellinen leivinuuni pysyy pidempään kuumana sisältä ja luovuttaa tasaisesti pidempään huoneeseen lämpöä. Se sentin villakerros ei sitä lämpöä siellä sisällä pidä (ei sentään mitään ihmemateriaalia ole) se villa siellä välissä on vain liikuntasaumana, että tiilet kuumitessaan pääsee rauhassa laajeneen ja liikkumaan!!! Tuommoisella kauhealla lämmittämisellä tuhlaat vaan kauheasti turhaan puita ja lämpö karkaa piipusta ulos! Pari pesällistä vaan ja pellit kiinni ja voit paistella kinkkua vielä ylihuomennakin ja huone on mukavan lämmin!!! Hanki kamiina jos haluat pika lämmittimen, jossa on pinta kuuma ja saat heitellä puita sinne koko ajan!
Jos haluat leivinuunin pinnan kuumaksi (kaikesta huolimatta) on siitä purettava kuori ja villa. (ei kovin järkevää) ...antaisin kyllä itse sen villan olla ihan rauhassa siellä välissä koska se ei ole syyllinen tähän asiaan ;))
Tulisijamuurari muuraa aina asiakkaan toiveiden mukaisen tulisijan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Jos asiakas haluaa, että kuori on kuuma muurataan kuoreton tulisija ja jos halutaan enemmän varaavuutta ja tasaista lämmönluovuttajaa muurataan kuorellinen tulisija.... Eli kannattaa aina ensin tutkia, ennen kuin hutkia!!!
Takka jossa villa tiilien välissä lämpenee jos on oikein tehty. Mikäli muurari on jättänyt villan väliin vielä saman verran ilmatilaa niin ei lämpene. Tiiviisti tiili villa tiili ja toimii. Jos lämpöä tarvitaan lisää niin hommaa kamina tai tiivistä torppa.
Villa tiilien välissä on paha rakennusvirhe, jos uunia tarvitaan lämmitykseen, sitä villaa on jotkut typerykset laittaneet 50 milliäkin. Tuossa edellä joku mesoaa, että villaa tarvitaan tiilien väliin liikuntasaumaan, ei tarvita, sinne voi laittaa ohuen aaltopahvin, joka käytössä hiiltyy olemattomiin, eikä estä ulkovaipan lämpiämistä. Kuoreton uuni on muuten parempi lämmittäjä, silläkin ehdolla, että joku hiushalkeama tulee pintaan, yksi pesällinen ja uuni puskee kuumaa tasaisesti seuraavaan päivään asti ja lämmittää vaikka 100m2.
Eli sama puumäärä sisältää eri määrän lämpöenergiaa riippuen siitä, millaisessa uunissa se poltetaan? Vai mihin katoaa tämä ylimääräinen lämpöenenrgia kuorellisessa uunissa?
Kuorellisella on tietysti mahdollista saada sisäpuoli niin perhanan kuumaksi, etteivät kivet enää juurikaan lämpöä sido. Ulkopuoli voi toimia tästä huolimatta oikein, eli olla sopivan lämmin olematta turhan kuuma. Tällöon tumpelo lämmittäjä kyllä saa puuta tuhlattua.
Meillä uuni toimii loistavasti. Pieni pesällinen (kun on pieni pesä) tai kaksi, luukut kiinni ja annetaan lämmön tasaantua. Pinta lämpenee noin 50-60 asteeseen ja pitää tuon lämmön myös suhteellisen pitkään. Ei nyt päiviä kuitenkaan, kun massaa tuolla on vain jotain 1,5 tonnia...
Esitit itse oman väittämän ja vastasitkin siihen kuitenkaan ymmärtämättä kokonaan. Sama puumäärä tosiaankin eri uuneissa luovuttaa huoneeseen eri määrän lämpöä.
Jos lämmität kuorellisen uunin hohkavan kuumaksi sisältä useammalla pesällisellä, lämpöä menee savukaasujen mukana enemmän ulos, kun uunin sisus ei ota enään lämpöä vastaan yhtä tehokkaasti, kuin matalampaan lämpöön jäähtynyt. Kuorellinen villalla vuorattu uuni luovuttaa huonosti lämpöä huoneeseen, tulikuuma sisus hävittää siten lämpöä piipuun ja enemmän ulos, kuumuus hohkaa pelteihin asti, (pelti on huono eriste) hyötysuhde heikkenee entisetään jos on eristetty varaamaton valmispiippu ja porattu pelteihin häkäreikiä, pellit muutenkin vuotaa aina jonkin verran.
1,5t takka on onneton lämmittäjä jollakin valmispiipulla, pienellä tulipesällä ja kuorellisena matalasta pintalämmöstä johten saat siitä vähemmän lämpöä sisälle, enemmän ulos.
Huh! Itse muuranneena pidän kyllä todella utopistisena asiana, että jättäisin vielä villan lisäksi toisen mokoman tilaa tiilien väliin!!! Eihän siinä olisi mitään järkeä...ja paljon vaikeampaa muuratakkin!!!...ja eihän sitä villaa siellä välissä tarvi olla, mut ei siitä ole myöskään mitään haittaa!!!
Kyllä se kuorellinen takkakin päältä lämpiää, mutta ei todennäköisesti tarpeeksi joidenkin mielestä, jotka haluavat että pinta kättä polttaa!!!
Kamiina kyllä on pinnasta kuuma kunhan on puita tarpeeksi, mitä sinne lappaa koko ajan ;))... ovet ja ikkunat umpeen!!!!
En kyllä mitään "mesonnut", vaan kerroin tosiasian, miksi se sentin villa siellä välissä on! Sitä ei siellä välissä välttämättä tarvita, mutta ei siitä myöskään mitään haittaa ole! Siellä välissä voi olla vaan ilmarakokin liikuntasaumana jos joku katsoo villan ongelmaksi. Ei sinne tarvi edes aaltopahvia laittaa hiiltymään! Villaa voi vaan kuljettaa muuratessa mukana (helpottaa muuraamista) ja ottaa pois.
Jos sentin villa pitää 400 astetta kuumuutta sisällään (niin kuin tuo yksi kirjoitti) eikä päästä lämpöä läpi on kyllä jotain supervillaa!!! Luulis riittävän sitten myös talon eristeeksi!!!????...Luulisi!!!
Kyllä takkaan muutama hiushalkeema sopii!!!, eikä mitään haittaa!! Näkee vaan että takka toimii ja "elää" ;))
Jos joku yrittää talon lämmittämistä pelkällä villaeristetyllä kuoritakalla, jonka pintalämpö on 50 asteen hujakoilla, niin ei onnistu, tuskin edes vaikuttaa paljon sähkölaskuun. Kuorettomalla pinta lämpiää siten että kädellä juuri sietää kokeilla, mutta ei enempää ja 3 t takalla lämmittää vaikka koko pienehkön talon ja voi ottaa patterit päältä.
Kuoritakassa on hyvä käyttää kerrosten välissä pahvia, jotta ei laastin rippeet tuki tiilien väliä, muutoin voi haljeta ulkokuori.
Paremmin tuo tuntuu toimivan kuin 4t tiiliuuni, jos teilläkin pitää joka päivä lämmittää, ja ilmeisesti aika paljon isommalla puumäärällä.
Nyt kun ulkona on vain noin -10 astetta, voisi tuota uunia lämmitellä kerran päivässä pesällisen verran. Ei tulisi vielä sisällä liian kuuma. Jos kaksi pesällistä näillä keleillä laittaa, alkaa olla turhan lämmin.
Olisiko kuitenkin niin, että vika ei ole uunissa, vaan siinä tönössä ympärillä? Eli uuni toimii juuri kuten on suunniteltu, mutta mörskän seinistä tuulee läpi ja lämmöt karkaavat harakoille? Kamina sopii tuollaisiin mummonmökkeihin paremmin, kun tarvitaan paljon lämmitystehoa. Varaava takka sopii sitten paremmin meille, jotka haluamme vähän vähemmän tehoa per tunti, mutta pidemmän aikaa.
Piippun on tyhmää varata energiaa, siitä kun on reikä suoraan ulos (pelti vuotaa aina vähän, vaikka niitä olisi kaksi). Samoin eristetty kuoritakka hukkaa enemmän energiaa, koska se pelti kuitenkin vähän vuotaa, jolloin kuumasta sydämmestä haihtuu suhteessa suurempi määrä piipun kautta ulos, kuin eristämättömässä takassa.
Kyllähän samassa puumäärässä on sama määrä energiaa, tietysti takkojen välillä on pieniä eroja sen suhteen että paljonko sitä energiaa saadaan jäämään rakenteisiin talteen ja paljonko sitä karkaa sen jälkeen piipusta harakoille ja paljonko sitä luovutetaan huoneeseen. Lämitys tehossa sen sijaan on suuriakin eroja, varaavuus ja teho ovat toisiaan pois sulkevia tekijöitä.
Olen sitä mieltä että pieni, vähemmän varaava takka on viisaampi nykyaikaiseen hyvin eristettyyn taloon. Takasta saa aika nopeasti lämpöä silloin kun haluaa, eikä se jää lämpökuormaksi kun sitä ei enään kaivata.
Moni perustelee takan hankintaa "kriisivalmiudella" sähkökatkojen varalle ja sitten hankitaan eristetty varaava takka, jonka lämmitysteho on tuskin kahta kilowattia, kun talo vaatisi pakkasilla kuuden kilowatin tehon. Lyhyen matematiikan mukaan tullaisella takalla ei pysty pitämään taloa kovalla pakkasella pitkässä juoksussa edes plussan puolella.
Patterilämmittäjät voivat käydä mittailemassa patterien lämpötiloja ja suhteuttaa sitä sitten takan lämpötilaan. Kannattaa muistaa että jäähdytysrivallinen patteri luovuttaa lämpöä tehokkaammin kuin takan pinta.
Ei ennevanhaan vuorattu uuneja villalla. Höhlää touhua jos haluaa lämmittää taloa puu-uuneilla.
Tiiliuunit, oli ne päälystetty pellillä tai ei, muurattiin joka huoneeseen. Piippu/hormit oli keskellä taloa.
Takka on se jossa ei ole luukkuja ja muut luukulliset ovat varaavia uuneja (kaakeliuuni, pönttöuuni, leivinuuni jne) tämä vain että käsitteet selväksi. Uunin massa (2-4 tonnia) se on joka lämmitetään ja lämmön luovuttaa sitten vrkn kahden kuluessa. Paikalla tehtyyn uuniin kannattaa laittaa villakerrons vain ylimmän varvin alle jos jotain kamaa on uunin päällä, se nimittäin saattaa kuumentua muttei kyljet koskaan haittaavan kuumaksi lämpene. Menkääs kylmään kesämökkiin jossa on kuoriuuni. Mökki on lämmin vasta parin kolmen päivän päästä.
Kysyjän leivinuuni on ns. kuoriuuni ja sama koskee kaikkia villalla vuorattuja kuoriuuneja, eivät lämmitä taloa. Kas kun ette vuoraa lämpöpattereita villalla.
Ennen vanhaan ja nykyään on talon rakennuksessa asiat hieman muuttuneet. Nykypäivän talot ovat tehokkaasti eristettyjä joten tulisijojen ei tarvi olla mielipuolisen pintakuumia. Muistan ajan jolloin asuin vanhassa talossa jossa oli puuhella ja neljä pönttöuunia. Illalla kun sai pönttöuunit lämmitettyä polttavan kuumiksi niin aamulla oli sitten 15 astetta lämmintä. Eli illalla tuntui olevan kuin aunassa ja aamulla kuin pakastimessa...
Onneksi nykypäivän talonrakennustekniikka on kehittynyt ja ylistän näitä kuoritakkoja! Lämpötila on taaisen miellyttävä asunnossa koko ajan.
Ei näillä valmisvillakuoritakoilla lämmitetä edes nykyisiä hyvin eristettyjä taloja, tulen katselulaitteita ja koristeita ne ovat.
Itselläni kuorellinen, villavuorattu leivinuuni kotoja ja kuoreton takka-leivinuuni mökillä. Kodin uuni painaa noin 2700 kg ja mökin takka-leivinuuni noin 4000 kg. Villavuorattu uuni olisi tosiaan melko turha mökillä, jossa tarvitaan nopeaa lämpöä talvella, kun dähköjäkään ei ole. Tosin on tämä liian iso takka-leivinuunikin väärä peli mökillä, eli mökkiä ei yhden illan aikana saa mitenkään lämpimäksi -20 asteen pakkasella.
Käytän jatkuvasti pintalämpömittaria mökillä ja kotona, joten tietoni eivät ole mutu-tuntumaa vaan faktaa. Jos tarkastellaan vaikka ulkolämpötilaa -20 C, niin kotona poltan joka päivä kaksi täyttä pesällistä. Nykyisin poltan 2,5 pesällistä, koska poltan haapaa viime talvena poltin koivua. Uunin pinta nousee maksimilämpötilaan noin 6-7 h lämmittämisen jälkeen, joka on noin 60 C. Sitten se jäähtyy vuorokaudessa noin 45 C länpötilaan. Tuossa "loppulämpötilassa" koko uunin ulkopinta on melko tasaisesti 45-50 C, joten lämpötehoa on vielä selvästi. Öljyä säästyy uunin ahkeran lämmittämisen takia noin 1200 -1400 lirtaa vuodessa. Aikaisempi omistaja poltti (ilman takkaa/uunia) 3000 litraa, meillä menee 1000 - 1200 litraa vuodessa. Tosin nyt uusi kattila ja poltin. Meitä on 4, heitä oli 2. Käyttövesi lämpeää myös öljyllä. Eli kyllä tuo kuorellinen villavuorattu uuni hyvin säästää lämmityskustannuksissa, mutta on se niin pirun hidas, että esim. viikonloppureissun jälkeen 16 C kämppää ei saa lämpimäksi edes 6 tunnissa ilman parrereita. Kun uunia lämmittää päivittäin, niin patterit pysyvät melkein koko ajan kylminä, vaikka talo on ns. karakanpesä 1974 vuodelta. Neliöitä on 120 m2.
Uuni lämpenee sisältä liian kuumaksi parilla pesällisellä, eli nooin 400 asteeseen, joten ruokaa ei voi heti laittaa, mutta lämpö pysyy hyvin, ja vielä 12 h päästä on 150-200 C. Toki vähemmällä lämmityksellä ruuanlaitto onnistuu nopeammin. On ihan mahdollista, että villan ansiosta karkaa enemmän lämpöä piipun kautta hukkaan, koska peltikin on jopa liian väljä. Toisaalta villan ansiosta talo pysyy todella hyvin tasalämpöisenä, koska edes nolla kelissä uuni ei tee siitä liian kuumaa.
Mökillä tuo mörkö-uuni pitää hyvin kämpän lämpimänä, mutta koska villaa ei ole, niin kyllä se pinnaltaan ja sisältään nopeammin jäähtyy. Pintalämpötila nousee 70-85 C ja vuorokauden päästä on noin 40 C ja sisällä noin 100 C. Mutta massaakin on siis enemmän, ja mökin koko yli puolta pienempi kuin asunnnon. Yksi hyvä ja ehkä hieman laiton neuvo on se, että lataan kotona uunin töiden jälkeen puilla, silloin kun pintalämpömittarilla ei missään kohdassa ole yli 140 C. Sitten kun tuikkaan puut illalla tuleen, niin kyllä lähtee helposti palamaan. En suosittele muille, muuta kun pelti on väljä, niin kaikki katkutkin menevät piipusta ulos. Mökillä vastava puiden kuivattelu aiheuttaa ihanan saunantuoksun.
Yhteenvetona siis se, että ei se villa sitä uunia pilaa, mutta varmaan ilman villaa on parempi, etenkin jos massaa riittää ja joka päivä ei lämmitä.
Jatkan vielä viestiäni, ja pahoittelen noita tuhansia kirjoitusvirheitä, kun pistin jutun kiireessä purkkiin. Minulla on myös kokemusta takkasydämestä ja vielä sitä ennen tuollaisesta 70-luvun varaavasta takasta. Olen siis omistanut talon 6 vuotta. Kaksi ensimmäistä vuotta lämmitin alkuperäisellä noin 1000 kg:n tiilitakalla. Siinä oli poskikanavat, mutta ne olivat aika huonosti toteutettu. Piti polttaa noin 4 tuntia, jotta sai takan kyljen lämpimäksi, ja silloinkin lämpö oli varsin epätasainen takan eri kohdissa. Takan takana oleva WC puolestaan läpeni hyvin, koska piippu oli samaa tiiliseinää. WC:n lämpötila aamulla oli noin 50 C, jos ovi oli yön kiinni. Puita meni noin 10 m3 vuodessa ja öljyä noin 2000 litraa.
Kaverin suosituksesta laitoin tuohon takkaan Harvian 400 mallin, eli sen pienimmän, jossa ei ole edes arinaa. Se boksi ei sitten vetänyt riittävästi, ja takkasydän jäi parin pesällisen jälkeen puoliksi täyteen vähän kytevää hiillosta. Porautin takkasydämeen noin tuuman reikiä 4 kpl alapohjan läpi, ja niihin laitoin holkitetut putket. Tuolloin takan omasta arinasta tuli ilmaa takkasydämeen. Veto parani, mutta silti viimeinen tunti meni aina hiillosta pyörittäessa noiden ilmaholkkien päälle. Takkasydän lämmitti olohuonetta kivasti, ja säästi puuta, koska neljässäkään tunnissa ei saanut poltettua koko korillista. Tuo on niin pieni malli. Ongelmana takkasydämellä oli kuitenkin se, että se työllisti liikaa ja toisaalta itse takan pinta ei lämmennyt läheskään niin paljon kuin ilman takkasydäntä. Myöskin vedon kanssa oli joskus ongelmia. Puuta kului noin 8 m3 vuodessa ja öljyä ehkä noin 1800 litraa.
Tällä uudella leivinuunilla menee puuta sitten kaikkein eniten, eli vähintään 12 m3, mutta öljyäkin siis vähinten, reilut 1000 litraa vuodessa. Myös lämmittämisen kesto on tippunut entisestä 4 tunnista noin 2 tuntiin. Vein takkasydämen mökille, ja siellä se on ihan ok peli, mutta leivinuuni on ensin saatava lämpeämään, koska muuten takkadydän ei vedä, ja toisaalta se on niin mopo, ettei tuo iso takkaleivinuuni paljon pelkällä takkasydämellä lämpeä. Tavoite on parin vuoden päästä hankkia jokin kaminan tyyppinen tuon ison takka-leivinuunin rinnalle, kunhan hormeja vapautuu saunasta.
Tuo puiden kuivaaminen uunissa on hyvä konsti, tietysti pitää olla varma ettei uunissa ole hiilosta ja puut ala kytemään, kuivatut puut syttyvät nopeasti ja tuottavat heti lämpöä. Jos puut tuodaan suoraan ulkoa, niissä on aina kuuraa pakkasella, eikä ilma ole syksyisin mitään kuivaa, mikä tietysti vaikuttaa varastoitujen puiden kosteusprosenttiin. Puut oikein halkeilee kuivuessaan uunissa ja pellit vuotaa yleensä sen verran, vaikka ei reikiä ole porattukaan, että kuivuvan puun aromit häipyy piipusta ulos.
uunin valmistaja. On nimittäin kullan arvoinen energiansäästöratkaisu, jos 10mm uunivilla eristää noin hyvin.
Meinaan nimittäin laittaa lisäeristyksen taloon juuri tuollaisesta supervillasta, mutta kun en tiedä valmistajaa.
Ota mielummin ne villanpaskat uunista pois ja laita seinään 100 mm lisää.