..kun saa nukkua niin myöhään, kun nukuttaa ja mennä silloin nukkumaan, kun haluaa ja vielä päiväunistakin voi nauttia.
Kyllä eläkkeellä on ihanaa
kerrankin
631575
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 63
Vanhimmat
Minullekin tuo aukeni vasta pari kuukautta sitten, kun pääsin 40- vuotisen työrupeaman jälkeen nauttimaan näistä eläkepäivistä. Yksinasuvana voi määrätä rytminsä miten haluaa ja harrastaa mitä huvittaa.
Kyllä käy katteeks teitä yksinasuvia, toista se on meillä parisuhteessa elävillä, ainakin monella meistä on toinen osapuoli jo sairastunut. Toisaalta on siinä se hyvä puoli, jos itse sairastuu, niin tietää että on joku huolehtimassa, ainakin alkuun.
Monimutkainen juttu. Parisuhteessa elävävillä,monilla joita tiedän on juuri tuo mainitsemasi ongelma.
Yksinasuvilla taloudellinen puoli on kyllä,ainakin tavallisella pienipalkaisella eläkkeensaajalla ihan uskomattoman huono. Tonnista kun pitää YKSIN maksaa kaikki,kukaan ei oo jakamassa kustannuksia.
Kuitenkin terveysasiat ovat tärkeimpiä,joten omaishoitajia arvostan yli kaiken.
Joukossa on yllättävän paljon miehiäkin,vaikka tiedän tapauksia,että vaimon
sairastuessa puikkivat pakoon vieraan naisen syliin ja jättävät pikäaikaisen
kumppanin kuin **skakasan.
niiden naisten syliin jotka ovat ensin sairaan miehensä jättäneet. Kun en tunne kun tällaisia pareja, ja useita.
Jne.
Pitkään parisuhteeseen tottuneena ovat vaimon muutamat vuosittain matkustelemat viikot hiton kolkkoja.
Ehkäpä siihenkin olotilaan jotenkin tottuisi.
Kolkkous ei johdu palvelujen, paitsi sen yhden, puutteesta koska normaalistikin hoidan talouden rutiineista valtaosan.
Puuttuu inhimillinen läheisyys ja lämpö.
Eläkeläisillä on niin paljon aikaa että ehtii kyllä omiinkin harrastuksiin.
Yhteiset siihen lisäksi.
Tietenkin kumppani täytyy ottaa huomioon mutta minulle se ei ole rasite vaan elämää rikastava tekijä!
Tässä kirjoitti L-L :D ja kieli poskessa ei ihan vähänkään.
Kun mielikuvitus ei riitä valehtelemiseen niin voi ainoastaan unohtaa jotain tai sitten asioiden keskinäinen painotus saattaa muuttua.
Joka vuosi eläkkeen ostovoima laskeee Lipposen leikkurin takia..
Se voi olla totta, mutta rahassa ei voi mitata vapautta.
päivää viikossa!
, mitä sitä suotta ostaa, jos ei tarvitse. Itse olen sitä tyytyväisempi, mitä harvemmin joudun kauppaan menemään.
6 päivää viikossa, ettet pysty ostaa mitään!
Kyllä sitä on saanut opetella rahaa käyttämään koko elämänsä, kun avioerossa lapset 2 kpl. jäivät huostaani ja asuntolainat harteilleni 20 vuotta sitten, mutta niin vain on seviydytty, lainat maksettu ja lapsilla korkeakoulu loppututkinnot saavutettu. Ja, huom. olen nainen.Miestä en vieläkään ottaisi luokseni vakituisesti asumaan. Ellei sitten sattuisi olevaan valioyksilö.
Eikä ne eläketulot kummoset ole, mutta kyllä pärjää, kun elää säästeliäästi, vaikka onkin yhden hengen talous. Välillä on päässyt eteläänkin pariksi viikoksi ja ihan omilla rahoilla.
Lapsenlapset aina ihmettelevät kun mummilla on budjetti ja älä osta mitään viikko. Olen kertonut, että pienellä eläkkeellä ja yksin se on pieni pakko. Näin voimme poikien kanssa joskus käydä vaikka leffassa tai hampurilaisella.
Se on vapauden kääntöpuoli ja Lipposen eläkeindeksistä johtuen älä osta mitään viikot lisääntyvät.
Minusta nyt on vuodesta 2003 ollut jo porvarihallitus, jolla on parlamentaarista voimaa muuttaa eläkeindeksi vaikka heti. Mutta eläkkeisiin ei ole varaa kohta nykyiselläkään tasolla, kun valtion pitää huolehtia herrojen verohelpotuksista!
Eläkkeellä ollessa pitäisi olla kolminkertainen palkka, sillä lomalla olessa ovat kulut suuret onneksi on säilynyt sama "palkka" ilman töitä jo kuusivuotta, vielä on kuusivuotta sama, jota nyt pitäisi yrittää nostaa tavalla tai toisella ei tietenkään töitä tekemällä. Yksin se on vaikeampaa ja kaksin pitäisi voitto jakaa.
Mullakai on aina kiire, en jouda päikkäreille, miten sitä onkaan ehtiny enne vielä työssä käymään, lähes neljäkymmentä vuotta, nyt väsyy omien asioitten toimiettelussa ettei taho kaikkia keretä samana päivänä, onneksi on vielä huominen.
Aloittaja on sentään sen verran hereillä, että voi viestin laittaa. Taas hyviä päikkäreitä sinulle toivotan.
ja vieläpä tällä kyseisellä palstalla. Kiitos vaan toivotuksista. Kyllä ne päikkärit taas maistuukin, kun jostain syystä jo kuudelta heräsin aamulla.
ja pitkään nukkuminen on tutkimuksen mukaan oire lähesryvästä dementiasta.
Tuli oikein huono mieli kun tänään moisen luin. Olen ikäni ollut kova nukkumaan ja päikkärit kuuluu päivään jokaiseen. Jos mahdollista.
Haaveilitko koskaan mistään muusta, kuin nukkumisesta. Sinun oli varmaan pakko paljon valvoa. Ne maailman vanhimmaksi elävät ihmiset nukkuvat poikkeuksetta päikkärit
Oikeesti, olen aina kadehtinut hyvin nukkuvia kanssaihmisiä, varsinkin silloin, kun itse olin vielä töissä, kun herätys oli viimeaikoina aina klo. 5.30, menipä milloin tahansa yöpuulle ja jos illasta oli univaikeuksia, jäi yöunet välillä lähes olemattomiin. Nyt sitten tietoisuus siitä, ettei tarvitse kukon laulun aikaan vielä olla skarppina, rauhoittaa jo illasta ja nukahtaa pajon paremmin ja unen laatu on aivan toista. Työelämässä myös aikoinaan toistakymmentä vuotta kolmivuorotyötä tehneenä tiedän sen valvomisen mukanaan tuomat haitat. Olen kai jotenkin fiksoitunut tähän unijuttuun, kun se on niin uutta, että saa nukkua.
En töissä ollessa haaveillut juuri mistään eläkeasioista, mutta nyt tietoisuus vapaa-ajan lisääntymisestä, vastuun vähentymisestä, aikatauluihin sitoutumattomuudesta ja lastenlasten kanssa vietetyn ajan enenemisestä alkaa pikkuhiljaa valkenemaan, niin ja tietysti senkin olen huomannut, että tulot ovat jkv. laskeneet....
Mikä sen onnekkampaa kun päästä lämpöisen peiton alle silloin kun haluaa. Olen itsellinen enkä enään elämääni miestä huoli.
Nuorena en haaveillut rikkauksista, en viisaista lapsista, en ulkomaan matkoista.
Toivoin joskus tulevan ajan jolloin saisin nukkua silloin kun haluan, nyt on ne päivät.
Eläke riittää jusjajus.
Itsestä se on kiinni miten on elämänsä työt tehnyt. Kyllä minäkin kadun, ettei ole ollut päätä lukea hyvään virkaan. Näin on loppujen lopuksi hyvä.
googleta vaikka - vaikea risti-
Nukkua kerkiää haudassa aivan tarpeeksi, nyt ei jouda, pitää nähdä vielä mitä täällä tapahtuu, selviääkö suomi valtavista veloistaan kunnialla vai tuleeko meistäki hunsvotti valtio !
se selviää?
--- jos nukkuu haudassa ijäistä untaan ei takuulla tiedä kuinka suomi on selvinny katastroffista, jonka Lipponen alotti ja Katainen on suomelle järjestäneet,,,,,
ovat hyväksi terveydelle. Ne eivät saa olla liian pitkät vaan sellainen 15-20 min pitäisi riittää. Jos nukkuu pitempään tulee lisää väsymystä ja voi verottaa yöunia.
Joku vuosi sitten katsoin telkusta dokumenttia jostain kiinasta. Siellä eräs syrjäinen kylä, jossa ihmiset ovat pysyneet terveinä ja pitkä-ikäisinä. Tutkijat olivat tulleet päätelmään, että yksi terveyden ja pitkä iän salaisuus oli ikivanhassa perinteessä - päikkärien nukkumisessa.
Kun nukkuu päikkärit, elimistö "nollaantuu" ja nousee taas levänneenä uudella puhdilla. Päikkärit ovat tuttu siestana etelä-euroopassa ja varmaan muuallakin. Joten nuku vaan päikkärit hyvillä mielin vaan opettele lyhyet päikkärit. Laita vaikka kello soimaan...
Entä kun ei ole tarvetta päikkäreille ?
Jotenkin jäi kiinasta mielikuva, että nukkuvat aina kun on tilaisuus ;D
Vuokrattiin auto kujettajan kanssa. Kävimme eri paikoissa päivän mittaan, aina kun palasimme autolle, kuljettaja nukkui ;D
Sisäisellä lennolla, ennenkuin kone lähti rullaamaan edes nousuun, oli unten mailla yli puoli koneellista, loputkin heti nousun jälkeen, ja oli aamu siellä. Taidettiin olla ainoat valvojat sen neljän tunnin aikana.
Juna-asemalla, lentoasemalla, ja bussiasemalla ottivat tirsoja.
Junassa, matka kesti n, 3h, sama juttu, ja oli aamupäivä.
Kaikki muut vaunussa nukkuivat, paitsi me hölmöt isonenät.
ei ole juuri mitään tekemistä, voi nukkua!
Taijat enemmänki odottaa sitä' että pääset jonkun ampumaan, jommankumman kait noista mainitsemistasi. Minä mieluummin ottaisin ne tirsat kun mokomaa jahtaisin.
Pakota itsesi päiväunille.
Pakota itsesi tunnin lenkille.
Huomaat miten olosi paranee ja elimistösi alkaa toimimaan paremmin.
P.s Kylmäpuristettu rypsiöljy 1rkl päivässä ja kanaa/kalaa vuoropäivin.
Minkä katastrofin se paha Lipponen aloitti? Paljonko siltä jäi velkaa perinnöksi nykyhallituksille?
Pettääkö muisti, suomen vei rahaliitton vastoin kansan tahtoa.
" upotkoon " jopas päästit suustasi tyhmää tekstiä, taijat itte haaveilla moista.
Riittää kun kaikki harhaan johtajat itse vastaavat omalla omaisuudellaan suomelle tuottamansa vahingon.
Perustuslain mukaan valta Suomessa on kansalla, jota edustaa eduskunta. Porvarienemmistöinen eduskunta päätti Suomen liittymisestä Emuun, ja valtionvarainministerinä oli tuolloin Sauli Niinistö.
Lipponenkin ajoi Emua, mutta ei vienyt Suomea Emuun, vaan sen teki eduskunta. Eduskunnassa on ollut oikeistoenemmistö vuodesta 1970 lähtien, ja politiikka sen mukaista.
Ihanaa!
Anteek, anteek.
nukkumisesta tulee, niin hyvinhän tuo nukkuminen onnistuu tällaiselta työssä käyvältäkin. Eilen olin pikkujouluissa ja tänä aamuna heräsin töihin - kuten tavallista - ilman herätyskelloa. On se herätys aina varmistuksena, mutta useimmiten herään "itsestään". Vapaapäivinä ja lomilla saa tietenkin nukuttua vaikka kuinka pitkään, mutta kyllä se kahdeksan jälkeen rupeaa olemaan aika väkinäistä.
Päikkäreitä en ole koskaan oppinut ottamaan, sekin kyllä olisi tuolla lepohuoneessa mahdollista.
Unen tarve on vähentynyt!
Arki ei erotu pyhästä!
Nettotulot putosivat 60%:a ( = 40%:iin )
Köyhyys kolkuttelee kurjan kolmion ovea!
Paitsi oma, niin myös vaimon keho rappeutuu!
Revi nyt näistä tosiasioista ihanuutta!
Kuulehan Lasse. On näiden lukuisien vaikeuksien ja harmitusten ohella tässä hommassa yksi lohdun seikkakin. Näiden kurjuuden päivien lukumäärä on ollut rajallinen alusta asti. Niiden loppuminen on todennäköisesti lähempänä kun alkaminen.
Huomenna on loppuelämän ensimmäinen päivä. Ensimmäinen päivä on hirressäkin pahin. Toinen menee jo rutiinilla. Sinnitellään pirruuttamma ainaskin sinne kolmanteen päivään.
'auvoisesta' eläke-elämisestämme työhön yht'äkkiä komennettaisi.
Oikea arvio!
Työttömyyseläkkeellä ollessani minulle muutamaan kertaan ehdoteltiin askarointia.
Tein kotipaikkakunnallani kaksi lyhyttä keikkaa "ystäväpalveluna" yhdelle entiselle työnantajalleni.
Muutama muukin ehdotus tuli mutta ehdottajat ymmärsivät ilmeestäni ajatukseni joten ei tarvinnut edes kieltäytyä.
Vielä pätkätyövaiheessa oli, tarjouksen tullen, töihin lähtö luonnollista mutta pari kuukautta putkessa niin ajatuskin aamuisista lähdöistä kammotti.
Pätkävaiheessa sovitellun työttömyyspäivärahan laskentaperuste nakersi motivaatiota vahvasti.
Pahimmoillaan neljän päivän toimeksianto esti koko loppukuukauden päivärahojen saannin.
Eipä innostanut!
Lasse taitaa suorastaan provoilla. Hänhän nyt on ollut aktiivisen ja sisältörikkaan eläkeläiselämän mannekiini suorastaan ja hyvinhän näyttää Tase-Papallakin kulkeneen, kirjoituksista päätellen, vaikka alkuun vähän epäilytti.
Luettelin vain tosiasioita.
Kokeilin vaihteeksi toisenlaista lähestymistapaa.
Taidan tyytyä entiseen. Se on mukavampi.
Tuoppini on edelleenkin puoliksi täynnä.
eläköön erilaisuus. Täsmennän viestiäni Tase-Papan osalta: minä en epäillyt hänen viihtymistään eläkkeellä, mielestäni hän itse vähän tuumaili...
Omasta puolestani sanon, että alan tottua ajatukseen jäädä kokoaikaisesti eläkkeelle. Turhautuminen voi välillä iskeä, mutta eiköhän siitä selvitä. Tämä kirjoittelu ja nettituttavuudet ovat auttaneet paljon. Onko kaikki hyvin tykönänne ?
Ihanuutta on, kun ei tarvitse enää niin paljon unta, niin ehtii tekemään muuta hyödyllistä.
On jatkuva viikonloppu.
Vähemmälläkin tulee toimeen.
Rappeutumista voi hidastaa liikkumalla aktiivisesti ja terveellisillä elämäntavoilla.
Jatkuva viikonloppu altistaa alkoholismille.
Jo aikaisemmin olemme tulleet niin vähällä toimeen ettei siinä enää ole vähentämistä.
Rappeutumisen suhteen voi ainoastaan käydä viivytystaistelua.
Viimeisen 4:n vuoden aikana on maastavetoni pudonnut ainakin 10kg ja leuanvedossa raja tulee vastaan 10:ssä toistossa.
Niukka perhebudjetti johtaa automaattisesti terveelliseen, omavalmisteiseen ruokaan.
Se kai vaikuttaa irtaantumisen tunnelmiin?
Harjoitellakseni pessimismiä purnaan kurjuuttamme herätä 23.pv. klo 03.30 ehtiäksemme 150m:n päästä lähtevään kuljetukseen.
Viihtymisvaikeuksia meillä ei ole ollut.
Silloin kun vaimo ryhtyy ompelemaan, kasaamaan palapeliä, ratkomaan ristikoita tai lukemaan ryhdyn minä katsomaan tallentamiani "kulttuurivideoita" tai könttyän tähän koneelle.
Tallenteitteni replikointi on vaimoni mielestä hänelle liian yksitoikkoista.
Alkoholinkäyttö vähenee, kun siihen ei ole varaa, eikä vanhempi keho kestä, kuten ennen. Vaatiihan se tietysti omaa halua pysyä erossa viinaksista.
Välttyy lisä-, väri-,ym.lta haitallisilta aineilta, kun on aikaa valmistaa ruoka itse alusta loppuun.
Maastavedot ja punnerrukset ovat luku sinänsä, mutta toimintakykyäkin voi ylläpitää säännöllisellä kotikonstein toteutettavilla keinoilla.
Lisäksi monet terveelliset ruoat, esim. kaali on halpaa ja terveellistä.
Olla eläkkeellä,voi mennä töihin ja olla menemättä jos ei huvita.
Nyt huvittaa olla töissä.
mutta töitä tykkään tehdä mutta uskoisin kumminkin että työ on enemmän mun juttu kun toimettomuus no eihän sitä tietysti toimettomaksi tarvi jäädä mutta joskuskus tuntuu että mahdanko jäädä eläkkeelle koskaan se on sit toinen juttu jos sairastuu sitten pitää taas miettiä uudestaan kunhan tässä saan aikaiseksi niin lähden sinne töihin kinkkujen kimppuun ;))))
taitaa olla sitä ettei ole tullut aikanaan maksetuksi tarpeeksi eläke maksuja. Nythän se tarkoittaa sitä ettei ole varaa jäädä eläkkeelle. Että silleeen, painaa töitä vaan.
Työ olkoon ilomme,niinkauan kuin olen myöskin terveenä aion painaa töitä.
Meihän on sellaset aatteet et luottamusta herättää vain hikiset vaatteet.
Jäin eläkkeelle ja pari päivää jaksoin kävellä ikkunasta toiseen ja huokailla,sit vaimo antoi ymmärtää et olis paras lähtee.
enhän mää oo edes vielä lähelläkään eläkeikää ja varsinkin kun saa ite järjestää työnsä niin mikäs sen mukavampaa kyllä sitä jää vapaatakin ihan tarpeeks.
niin se kävis mullakin pitkiin täihin tulisin jos täällä vaan oleilis mitäs me nuoret tehdään töitä niin kauan kun se on mielekästä kyllä me vielä keretään huokaileen ja ikkunoista katteleen kun on sen aika.
ystäväsi tiina
mitäs ihanaa eläkkeellä on ??? ei mitään ,,,,,, eläkeläinen ei kelpaa enään mihinkään järkevään toimintaa, eikä jaksa , olemme yhteiskunnan riesa, emme tuota enään , olemme pelkkä menoerä valtiolle, meille pitää maksaa eläkkeet jotka kyllä itse olemme työllämme ansaineet, mutta kun suomen valtio tarvis nekin rahat omaan käyttöönsä ...... valtavan velan hoitoon jonka nyky hallitus on suomelle järjestäny ..... suuret ikäluokat, meitä on paljon ..... tuotamme vain harmaita hiuksia päättäjille ..... hymmmm, onhan nyky päättäjät meidän jälkeläisiä, eikös se pitäny olla että " pjasta polvi paranee " se jää nähtävälsi ......
Jos aamu TV:oon on luottamista.
Elpyminen riippuu kotimaisesta kulutuksesta ja siinä näyttävät eläkeläiset olevan avainasemassa!
Minulla on outo tilanne, saan eläkettä ja työttömyyspäivärahaa. Silti lähes joka aamu lähden työhön, mutta palkkaa en saa. Päiväunistakin nautin, jos kiireiltäni ehdin.
vierivä kivi ei sammaloidu. Tekemistä pitää olla eläkkeelläkin tarpeeksi, jotta aivot pysyvät vireinä.
Ja liikkua pitää niin kauan kun jalat toimivat. Liikunta on kaiken hyvinvoinnin perusta. Jos jää sänkyyn makaamaan, on elinpiiri pian pieni.
Haudassahan sitä kerkiää nukkua kokoajan.
kovinkaan monta tuntia vuorokaudessa, mutta unen laatu on aivan toista, kun ei tarvitse miettiä työasioita nukkumaan mennessä. Kyllä se nykyinen työelämä on sen verran hektistä, ettei niistä työjutuista voi itseään "vapauttaa" vapaa-ajallakaan.
Ainakin nyt, kun eläkkeellä on ollut vasta pari kuukautta, nukkuminen silloin kun on väsynyt tuntuu luksukselta...
Ei se pidemmänpäälle ole mukavaa? Tietyt rutiinit sopivat minulle, ja mistä sitä unta piisaisi? Unentarve on huomattavasti vähentynyt, katselen kyllä telkkua yli puolenyön, vaan kuulen uneeni kun aamunpoati kolahtaa luukusta, kello on 4-5 maissa aamulla, jo kuuden aikaan käväisen pikaisesti suihkussa ja nautin tippuneen kahvin ja lueskelen sanomaa. Koiran kanssa lenkille jossa menee säästä riippuen vartti tai toistatuntia.
Yritän välttää päivänokosia sillä silloin uni pakenee, menen kerhooni ja laulelen sydämen kyllyydestä, eksyn jopa bingoa pelaamaan, on iltapäivällä teatteri näytöksiä, illemmalla en enää ulkona liiku ihan turvallisuuteni takia.
Yksin mutten yksinäinen.