Äiti on väsynyt ja kiukkuinen taas kerran. Kun pyydän jotain tai tulen lähelle, hän katsoo minua halveksien tai huutaa. Isille hän huutaa aina tai puhuu ilkeästi. Se pelottaa minua, menen huoneeseeni ja olen niin yksinäinen. Äiti ei anna isinkään tulla lohduttamaan ja leikkimään vaan komentelee häntä ja uhkailee erota.
Isillä on paljon töitä, silti isi jaksaa tehdä kaiken mitä äiti pyytää. Isi hoitaa vauvaakin kun vauva itkee ja äiti nukkuu.
Miksi äiti aina kiukuttelee, mutta jos itse olen kiukkuinen hän huutaa minulle ja komentaa kovasti ?
Miksi äiti ei tykkää isistä ja minusta ?
Kun sanon äidille, että älä tee noin, hän komentaa minut huoneeseeni ja sanoo ettei lapset täällä määrää.
Minulla on joskus maha kipeä kun on niin paha olla. Haluaisin että äiti hoitaisi minua silloin ja ottaisi edes joskus syliin, vaikka olenkin jo 4 v.
Isillä on paljon töitä, silti isi jaksaa tehdä kaiken mitä äiti pyytää. Isi hoitaa vauvaakin kun vauva itkee ja äiti nukkuu.
Miksi äiti aina kiukuttelee, mutta jos itse olen kiukkuinen hän huutaa minulle ja komentaa kovasti ?
Miksi äiti ei tykkää isistä ja minusta ?
Kun sanon äidille, että älä tee noin, hän komentaa minut huoneeseeni ja sanoo ettei lapset täällä määrää.
Minulla on joskus maha kipeä kun on niin paha olla. Haluaisin että äiti hoitaisi minua silloin ja ottaisi edes joskus syliin, vaikka olenkin jo 4 v.
Vastaukset 4
Vanhimmat
osaa nelivuotias itseään kirjallisesti ilmaista... hmmm...
kirpaisee niitä joita hermo puristaa jostakin kohtaa ja tulee oltua kireinä lapsilleen!!!!!
Vaikka omalla kohdalla sattuukin olemaan niin hienosti että meillä on perheasiat paremmin kuin hyvin ja lasten kanssa jaksetaan niin silti kirpasee ja pahasti!!!
Jotka tätä eivät ymmärtäneet niin ei toki 4v ole tätä kirjoittanut vaan tässä on mietittävää itsekullekin äidille joita välillä kiukuttaa tai perhe-elämä voisi olla paremmin!!
Kiitos tästä kirjoittajalle.
Toivotaan että jokainen maailman lapsi saisi sylitolkulla rakkautta!!!!!
tuskin kukaan luulee että nelivuotias tuotaa on kirjoittanut. Olisiko kyse sarkasmista, onko tuttu sana? Sulla varmaan onkin hirveän hienosti asiat ja olet täydellinen äiti et koskaan menetä hermojasi sun mun muuta kliseistö, joka tuohon kulissien ylläpitoon kuuluu. Itselläni hermo kestää myös äärimmäisen hyvin (ainakin omia lapsia, ei yhtään niin hyvin "naapurin kakaroita"), toisin kuin miehelläni joka huutaa toisinaan lapsille. Erikoinen aloitus sikälikin, että mistähän tuo ajatus lähtee että äidit olisivat sellaisia? Isäthän eivät voi olla perhe-elämään kyllästyneitä ja elämäänsä tyytymättömiä? Minusta tuntuu että äidit ne sitä perhe-elämää ja lapsia ja vastoinkäymisiä jaksaa paremmin kuin miehet. Mutta jokatapauksessa melko erikoinen aloitus jonka sanoma jäi vähän pimentoon. "Älä väsy", "Älä koskaan hermostu", "Äidit on pirttihirviöitä ja kaltoinkohtelee lapsiaan ja miehiään", "Äidit ovat aina väsyneitä hirviöitä", oliko joku näistä se keskeinen sanoma? Todella kiinnostaisi tietöö mitähän ap:llä mielessä liikkui, tai mikä oli tämän tekstin idea..
Kauheaa yleistämistä mielestäni. Minusta tämä aloitus oli erittäin hyvä, koska siinä nimenomaan murrettiin sitä tabua, että äiditkin voivat olla niitä kaltoinkohtelijoita eivätkä vain isät! Ja se ei ole edes mitenkään harvinaista, kuten täällä näytetään luulevan. Miksi aina isät ovat niitä pahoinpitelijöitä ja narsisteja? Meistä naisista niitä löytyy ihan yhtä lailla! Miehet vain harvemmin kuin naiset uskaltavat siitä avautua ulkopuolisille, koska kuka heitä nyt uskoisi, kun kertoisivat että vaimo lyö? Niin ei kukaan. Katsos kun miehillä pitäisi riittää voimia puolustautua... Vaan entä jos ei riitäkään.