Kun se nyt on polttava puheenaihe niin kertokaapa äidit rehellisesti.
Kuinka vanhana lapsenne lausui ensimmäisen kirosanan,vai onko lausunut laisinkaan?
Kiroiletteko itse,kiroileeko joku lähipiirissä?
Te joiden lapset ovat joskus kirosanan sanoneet, oletteko sosiaalitoimiston/lastensuojelun asiakkaita, onko perhessänne alkoholismia, väkivaltaa tai muuten vaan surkeat olot?
Onko mielestänne mahdollista suojata lapsen kuulo täysin kirosanoilta?
Jos lapsi kuulee kaupassa esimerkiksi vieraan sedän sanovan voi jumalauta ja toistaa sen, onko lapsi mielestänne epänormaali?
Kuinka vanhana lapsenne lausui ensimmäisen kirosanan,vai onko lausunut laisinkaan?
Kiroiletteko itse,kiroileeko joku lähipiirissä?
Te joiden lapset ovat joskus kirosanan sanoneet, oletteko sosiaalitoimiston/lastensuojelun asiakkaita, onko perhessänne alkoholismia, väkivaltaa tai muuten vaan surkeat olot?
Onko mielestänne mahdollista suojata lapsen kuulo täysin kirosanoilta?
Jos lapsi kuulee kaupassa esimerkiksi vieraan sedän sanovan voi jumalauta ja toistaa sen, onko lapsi mielestänne epänormaali?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Itselläni on neljä lasta ja luultavasti jokaisen suusta olen joskus kirosanan kuullut. Sanon luultavasti, koska niitä kuuluu sen verran harvoin ja en ole kirjannut vauvakirjoihin ylös, että en ihan varmasti muista, kuka milloinkin sanoi mitäkin ja saattaa joku tilanne olla ihan kokonaan unohtunutkin. Joka tapauksessa luulisin ensimmäisen kirosanan tulleen jokaiselta jo noin parivuotiaana tai niillä main.
Ei, lähipiirissämme ei kiroile kukaan. En minä eikä mieheni, eli lasten isä. Ei kiroile myöskään kukaan ystävistämme ainakaan siten, että lapset olisivat olleet kuulemassa. Emme katso sellaisia televisio-ohjelmia lasten kanssa, mistä voisivat oppia. Ainoa mahdollisuus on kaverit ulkona ja kouluikäisillä koulussa. Ja tietysti sitä kautta mahdollisesti on isommilta sisaruksilta tullut kirosanoja kotiin pienemmillekin, vaikka minun kuulleni eivät isot koskaan kiroilekaan.
Emme ole sosiaalin tai lastensuojelun kanssa koskaan olleet missään tekemisissä. Emme juo alkoholia juuri lainkaan (lasi tai pari viiniä ehkä joskus ruuan kanssa) emmekä ole väkivaltaisia ketään tai mitään kohtaan. Muutenkin pitäisin olosuhteitamme suhteellisen normaalina. Vanhemmat käyvät töissä ja lapsilla on kaikkea tarvittavaa - jopa vanhempien aikaa.
Ei ole mitenkään mahdollista suojata lasten kuuloa täysin kirosanoilta enkä katso sitä edes välttämättömäksi, kun on kyse vieraista ihmisistä. Lapsen on hyvä oppia, ettei kaikkea tehdä, mitä muut tekevät ja tämä on lopulta kuitenkin aika turvallinen tapa opettaa sitä. Meillä on ainakin yksi lapsista lausunut ensimmäisen kirosanansa juuri kaupassa jonkun tuntemattoman miehen kiroilun toistona. Pidän sitä ihan yhtä epänormaalina kuin sitä, että lapsi oppii sanomaan äiti, kun äiti on sitä tarpeeksi kauan opettanut.
vakltettavasti aika paljonkin,mutta johtuneeko juuri siitä että kolmesta lapsesta en yhdenkään ole vilpittömästi sanoen kuullut kiroavan,en sano etteivät ehkä kaveriporukoissa,ainakin vanhin poika,kohta 18 olisi kiroillut,mutta kotona en koskaan ole kuullut.Tytöt sitten nyt 8v ja kohta 14v eivät edes lauluissa olevia "tuhmia" sanoja käytä vaan hymisevät ne kohdat..:)ainakin maija vilkkumaan jossain laulussa on kirosana en nyt muista mikä laulu,mutta kuitenkin :):)
Olen kyllä aina sanonut lapsille että aikuiset vain käyttävät tuhmia sanoja joskus,enkä ole siitä mitään sen kummempaa tabua tehnyt.Mutta onnekesemme suut on pysyneet siistinä:)